Eduskunnan Nuorten parlamentti -päivä

Luostarivuoren koulu oli mukana 12.4.2024 eduskunnan Nuorten parlamentti-päivässä, johon osallistuivat edustajaoppilaana Ilona Virtanen, ja toimittajaoppilaana Ida Li. Opettaja Teija Jalanne oli meidän mukana.

Päivämme alkoi aikaisin aamulla, kun tapasimme Kupittaan juna-asemalla kuuden maissa. Nousimme junaan ja matkamme kohti Helsingin Eduskuntataloa alkoi. Saapuessamme Eduskuntatalolle, jonotimme sisäänkäynnin kohdalla turvatarkastukseen, joka muistutti hieman lentoaseman turvatarkastusta.

Söimme maittavan aamupalan Valtiosalissa, minkä jälkeen toimittajaoppilaat siirtyivät auditorioon osallistumaan poliitikko -nonstoppiin, jossa jokaisella toimittajaoppilaalla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä paikalla oleville kansanedustajille. Kynät sauhusivat, kun kysymyksiä ja vastauksia sateli runsaasti. Samaan aikaan edustajaoppilaat olivat valiokuntakokouksessa keskustelemassa itselle osoitettuun valiokuntaan liittyvistä asioista. Ilona oli mukana liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Siinä Ilona yhdessä muiden samaan valiokuntaan kuuluvien oppilaiden kanssa keskusteli ja haastatteli kansanedustaja Timo Furuholmia mm. tieliikenteeseen liittyvistä asioista, sähköpotkulaudoista ja niihin liittyvistä säädöksistä. Samaan aikaan opettajilla oli oma tilaisuus.

Poliitikko-nonstopissa oli paikalla kansanedustajat Pinja Perholehto, Antti Kurvinen, Harry Harkimo, ja Ben Zyskowicz.

Miten nuorten mielenterveyden ongelmia pyritään vähentämään?

Olisi tärkeää, että jutteluapua olisi paljon paremmin saatavilla. Mielenterveysongelmien ehkäisemisestä ei puhuta yhtä paljon, kuin fyysisten sairauksien ehkäisemisestä. Näistä ehkäisemiskeinoista tulisi puhua enemmän. Myös some-ongelmiin tulisi kohdistaa enemmän huomiota, sillä somessa syntyy herkästi paineita ja ajatuksia ”Enkö mä ole riittävä”, koska vaikuttajat esittävät itsestään kiillotettuja kuvia ja joka puolella on kuvia täydellisestä elämästä. Meille myydään yhteiskuntaa, jossa pyritään muuttamaan itseä ja syntyy kuva, jossa minä en koskaan riitä. Kaupoissa myydään tuhansia meikkejä, ihon hetkessä silottavia seerumeja, ja vähärasvaisia jogurtteja. Tämä kaikki lisää ajatusta, että itseä pitää jatkuvasti muuttaa. Olisi tärkeä pyrkiä luomaan yhteiskuntaamme ajatusmaailma, jossa jokainen kokee riittävänsä juuri sellaisena, kun on.

Miten koulukiusaamista pystyttäisiin vähentämään?

Tähän kysymykseen ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Olisi erittäin hienoa, jos kouluihin saataisiin vastuuhenkilöt, jotka olisivat kouluissa juuri sitä varten, että he selvittäisivät kiusaamiset perinpohjaisesti. Vastuuhenkilö ottaisi tilanteesta selvää ja osaisi katsoa tilannetta kokonaisvaltaisesti. Kansanedustaja Harry Harkimo kertoi kokemuksestaan, kun hänen poikaansa kiusattiin koulussa ja hän soitti kouluun ilmoittaakseen ja selvittääkseen tämän. Kukaan ei ottanut vastuuta tilanteesta, ja aihetta palloteltiin edestakaisin opettajien välillä.

Olisi tärkeää myös korostaa entisestään kiusaamista rikoksena, josta tulee vakavammat seuraukset. Useimmiten käy niin, että koulukiusattu vaihtaa koulua, ja kiusaaja saa jäädä omaan kouluunsa.

Mitä ratkaisuja nuorten jengiytymiseen ja väkivaltaan on?

”Pehmeiden ja kovien” keinojen sääteleminen olisi tarpeen. Pehmeiden keinojen säätelemiseen kuuluu esim. vapaa-ajanvietto ja kesätöiden lisääminen nuorille. Huomioon on otettava myös maahanmuuttajien parempi integroiminen sekä lastensuojelutarpeen kasvaminen. Suljettuja laitoksia kannattaa myös harkita, jotta rikosvyyhti katkeaisi. Kovien keinojen säätelemiseen kuuluu esim. se, että tietyt pakkokeinot (esim. vangitseminen) sallittaisiin alle 15:lle rikoksen tekijöille.

Tämän jälkeen toimittajaoppilaat ja opettajat siirtyivät seuraamaan edustajaoppilaiden täysistuntoa istuntosalin lehtereille. Täysistunnossa kuultiin edustajaoppilaiden esittämiä kysymyksiä, joihin paikalla olleet ministerit vastasivat. Puhemies Jussi Halla-Aho jakoi ministereille vastauspuheenvuorot. Istunnon aikana äänestettiin muutaman kerran. Edustajaoppilaat äänestivät mm. siitä, pitäisikö sähkötupakan käytön ikäraja nostaa 18 vuoteen. Tätä väitettä kannatti selkeä valtaväestö edustajaoppilaista: n. 150 puoltavaa ääntä kaikista 199:stä.

Täysistunnon päätyttyä siirryimme puhemiehen vastaanotolle Valtiosaliin. Siellä oli tarjolla jälleen kerran erittäin hyvää ruokaa ja jälkiruokaa. Saimme tilaisuuden ottaa yhteiskuvia ja pyytää nimikirjoituksia Valtiosalissa olevilta kansanedustajilta, mm. Ville Meriseltä (somessa tunnetummin Terapeuttiville), Sari Essayalta, Petteri Orpolta ja Jussi Halla-aholta. Me pääsimme juttelemaan siellä myös kansanedustaja Ville Valkosen kanssa.

Teimme nopean haastattelun Ville Merisen kanssa ja kysyimme häneltä, mitä hänelle jäi tästä päivästä ja täysistunnosta päällimmäisenä mieleen. Merinen vastasi, että parhaiten jäi mieleen asiallinen keskustelu täysistuntosalissa. Hänestä oli ihana katsoa ystävällistä ja parlamentaarista touhua. Villen terveiset meidän juuri meidän koulullemme: ”Nuoret on parhaita”.

Lopuksi pääsimme vielä haastattelemaan lätkäjätkä Sinuhe Wallinheimoa, joka on neljännellä kaudellaan, eli hän on ollut 13 vuotta kansanedustajana, sekä entistä luostislaista ja nykyistä kansanedustajaa, Saara-Sofia Siréniä. Sirén on kansanedustajana kolmatta kautta, eli hän on ollut yhdeksän vuotta kansanedustajana. Haastattelu oli antoisa ja mukava ja haastateltavatkin olivat molemmat todella mukavia.

Minkälaista kansanedustajan työ on, ja mitä sen työkuvaan liittyy?

Sirén: – Tämä on todella erityinen ja monipuolinen työpaikka. Täysistuntosalissa työskentely on pieni osa kansanedustajien työtä. Suurin osa varsinaisesta työstä tehdään täysistuntosalin ulkopuolella valiokunnissa. Osaltaan työ on harmaata perusraatamista eli tekstien lukemista ja kirjoittamista, ja asioihin perehtymistä, näkemyksien muodostamista ja neuvottelemista eri ryhmien kanssa. Osaltaan tähän kuuluu tapahtumia, tapaamisia, tilaisuuksia ja palavereja. Tietyn rungon tähän työhön muodostavat kokoukset, aamuvaliokunta, iltapäivävaliokunta ja täysistunto + mainitut tilaisuudet ja tapahtumat jne.

Onko totta, että kansanedustajien välillä ei tule samanlaista ”kränää”, kuin istuntosalissa?

Sirén: – Siinä on se ero, että täysistuntokeskustelu, joka käydään salissa, on julkista. Silloin osana on aina ”mediapeliä”, jossa halutaan luoda tiettyä vastakkainasettelua ja saada oma näkemys näyttämään mahdollisimman hyvältä ja toinen näkemys huonommalta. Tämä on joskus sitä politiikan rumaa puolta, josta en ole niin innostunut. Valiokuntatyöskentely tapahtuu puolestaan suljetun oven takana, mikä mahdollistaa sen, että se on rakentavampaa ja siellä voidaan oikeasti hakea ratkaisuja.   Tämä riippuu paljon myös aiheesta. Jos aiheesta on paljon riitaa valiokunnassa hallituksen ja opposition välillä ja sen esitykseen kohdistuu suuri julkinen huomio, tämä näkyy valiokuntakokouksessa. Silloin keskustelu ei ole niin yhteistyöhenkistä kuin taas joissain helpommissa asioissa. Lähtökohtaisesti kansanedustajat ovat keskenään paljon paremmissa väleissä ja paljon parempia kavereita, kuin julkinen mielikuva on. Ihmiset voi olla hyviäkin ystäviä, vaikka poliittiset ajatukset olisivatkin kaukana toisistaan.

 Jos puolueiden välille tulee pahojakin ristiriitoja, vaikuttaako tämä henkilökohtaisiin suhteisiin jatkossa?

Wallinheimo: – Minulla ei ole koskaan mennyt henkilökohtaisuuksiin. Olen ollut jääkiekkoammattilaisena ja silloin jäällä oli aika paljonkin ristiriitoja, välillä tappeluita, mutta sitten oltiin ihan hyviä kavereita jään ulkopuolella. Ymmärrän sen, että asioista riidellään ja sitten kuppilassa ollaan sen jälkeen kavereita. Ei se aina helppoa ole, mutta itse pystyn jättämään asian niin.

Sirén: – Ihmiset ovat myös eri persoonia; toiset ovat parempia yhteistyössä ja kaverisuhteissa muutenkin kuin taas toiset.

 Täytyykö kansanedustajan käydä jokaisessa kokouksessa?

Sirén: – Ei tarvitse. Jos on työmatkoja tai muuta menoa, niin sitten ollaan pois, mutta läsnäolo seurataan kyllä. Jos ei ole ikinä paikalla, siitä joutuu vastaamaan vähintäänkin medialle ja lehdille selittääkseen, missä on ollut. Jos perusteettomia poissaoloja kerääntyy paljon, joku tulee kyllä kyselemään ja tulee jonkinlaisia seuraamuksia. Tässä työssä meillä ei ole pomoa, joka voi käskeä meitä tekemään jotain, vaan olemme kaikki kansalta saadulla luottamuksella täällä kansanedustajina. On meidän omalla vastuullamme, että hoidamme työmme hyvin. Pihalle potkiminen on hyvin harvinaista ja siihen on täällä erittäin korkea kynnys, mutta sitä on tapahtunut, jos on tehnyt rikoksen ja saanut syytteen.

 Miten kansanedustajan työ vaikuttaa kouluihin?

Wallinheimo: – Kaikki päätöksemme vaikuttavat tietyllä tavalla kouluihin, esim. peruskouluihin annettiin kaksisataa miljoonaa euroa lisää, koska haluttiin lisää muutamia tunteja tukemaan peruskoululaisten laskemisen ja lukemisen oppimista. Täältä annetaan rahaa suoraan kouluille tai kuntien valtio-osuuksien kautta.

Sirén: – Eduskunnassa kansanedustajat voivat vaikuttaa asioihin ensisijaisesti kahta kautta. Toinen on lait, eli voidaan säätää lakeja, jotka vaikuttavat koulujen arkeen. Toinen on budjetti eli se, kuinka paljon rahaa on käytettävissä koulun asioihin.

Mitä sanotte kielitaidosta: mitkä ovat kielet, joilla te operoitte kansanedustajina tässä työssä?

Wallinheimo: – Ruotsi oli minun ensimmäinen kieleni, sitten englanti, joka oli itse asiassa heikoin kieleni, jolla opiskelin USA:ssa yliopistossa. Olisi ollut mukavaa, jos englannin kieli olisi ollut parempi. Otin C-kieleksi saksan. Kun päädyin Saksaan, oli erittäin hienoa osata kieltä siellä ja fanit olivat ihmeissään siitä. Seuraavaksi menin Ruotsiin, jossa osasin ruotsia hyvin. Minulle kielet ovat olleet tosi tärkeitä, koska ei koskaan tiedä, mihin lopulta päätyy. Tämän takia kielitaito on erittäin hyvä juttu.

Sirén: – Kansanedustajan työ on useinkin hyvin kansainvälistä, joten kielitaidosta on tosi iso etu kansainvälisissä tehtävissä, erityisesti jos vähintään englanti on vahva. Minulla on vahva englannin kielen taito, ja ruotsi on ollut akilleenkantapääni. Jos voisin palata historiassa taaksepäin, tsemppaisin siinä enemmän. Olisi ollut paljon hyötyä, jos se olisi ollut vahvempi. Olen ollut Saksassa, joten saksa on ollut joskus vahva, mutta se on tällä hetkellä ruosteessa. Jos haaveilee joskus EU:n viroista, niin ranskasta on iso apu, ja espanjan kieli on myös toinen. Kielet avaavat ovia kansainvälisyydessä ja koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa. Kieliä kannattaa ehdottomasti lukea. Toinen erittäin tärkeä aine on matikka, josta on ollut hyötyä opinnoissa myöhemmin.

Onko teillä jotain asioita tai terveisiä, joita mielestänne olisi hyvä meidän nuorien kuulla teiltä kansanedustajilta?

Wallinheimo: – Ajankohtaisiin leikkauksiin liittyvissä asioissa nuorten tietynlainen ymmärrys on tärkeää, että päätöksemme tehdään teidän sekä tulevien lapsienne tulevaisuuden parhaaksi, jotta Suomessa olisi silloin vielä hyvinvointiyhteiskunta. Nämä päätökset tällä hetkellä osuvat kipeästi mm. opiskelijoihin, mutta nämä tehdään oikeasti teidän tulevaisuutenne parhaaksi.

Sirén: – Suomella on tällä hetkellä aika vaikeat ajat, mutta se ei ole syy vaipua millään tavalla mihinkään synkkyyteen, vaan päinvastoin. Nyt on tosi hyvä suunnitelma siihen, millä tavalla tulevaisuus olisi parempi. Mennään kohti valoisampaa tulevaisuutta, jossa on enemmän mahdollisuuksia ja jossa maailma on avoin, nuoret pystyvät toteuttamaan omia unelmiaan ja tavoitteleman itselleen mielekästä tulevaisuutta, työtä ja tekemistä. Sitä kohti ollaan koko ajan menossa, ja meidän on pakko käydä tällainen vähän vaikeampi vaihe, koska Suomella on tällä hetkellä hankala tilanne.

Ja sitten haluisin tietenkin lähettää kaikille Luostarivuoren koululaisille tosi paljon terveisiä entisenä luostislaisena. Siellä on tutut käytävät ja tosi perinteikäs hieno koulu, ja olen kyllä ylpeä luostislainen.

 Minkälainen on luostislainen luonne?

Sirén: -Luostislainen luonne on sellainen, joka arvostaa perinteitä, mutta katsoo koko ajan eteenpäin ja nauttii siitä, että ollaan tapahtumien keskiössä, mutta kuitenkin upeassa luonnonrauhassa.

 Jos teidän pitäisi syödä vain yhtä ruokaa koko loppuelämän, mikä se olisi?

Sirén: – Kalakeitto, koska se on hyvä perusruoka, joka on kuitenkin aika monipuolinen.

Wallinheimo: – Kaurapuuro, jos siihen saa laittaa mustikoita ja raejuustoa.

Ilona Virtanen, Saara-Sofia Sirén ja Ida Li

Päivämme Eduskuntatalolla oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja mukava. Tapasimme paljon muita nuoria ympäri Suomea ja tutustuimme moniin mahtaviin ihmisiin. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia, että pääsimme osallistumaan näin hienoon ja tärkeään tapahtumaan, tapaamaan kasvotusten kansanedustajia, näkemään kansanedustajien arkea Eduskuntatalossa ja siitä että saimme vastauksia meitä nuoria askarruttaviin kysymyksiin.

– Ida Li

Tutustuminen yläkouluun uusille seitsemäsluokkalaisille maanantaina 20.5.

Luostarivuoren koulun tutustumispäivä uusille seitsemäsluokkalaisille pidetään maanantaina 20.5. klo 9 – 12.

Kokoontuminen puiston puoleisella pääovella.

Ohjelmassa tutustumista kouluun ja tulevaan luokanohjaajaan sekä tukioppilaiden järjestämää ohjelmaa.

Tutustusmispäivä sisältää myös kouluruokailun (ilmoitathan allergian ennalta opinto-ohjaaja Sari Hietaselle: sari.hietanen(ät)edu.turku.fi)

Tervetuloa!

Luostarivuoren talviurheilupäivä

Sää suosi myös Pitkäsalmessa pilkkijöitä

Laskettelijat Ellivuoressa

Padel kuului myös vaihtoehtoihin päivän aikana

Ammattimies on ammattimies, Helomaa ja Kalske: ”Tiukkoja siimoja…”

Rehtorin ulkoiluvarustuksessa oli parantamisen varaa toki.

Luostarivuoren koulun yläkoululuokkien infotilaisuus 8.1.2024

Tervetuloa Luostarivuoren koulun esittelytilaisuuteen maanantaina 8.1.2024 klo 18.00!

Paikka: Kolmannen kerroksen aulatila. Sisäänkäynti sekä kadun että puiston puolelta.

Pysäköintipaikkoja on vain satunnaisesti tarjolla koulun pihalla ja puisto on

pysäköintikieltoaluetta.

Tilaisuudessa esitellään Luostarivuoren yläkoululuokkien toimintaa yleisesti ja kerrotaan lisäksi koulun erikoisluokista ja niihin hakemisesta.

Koulussa on tarjolla kuvataide- , ruotsin kielikylpy, ja urheiluluokka vaihtoehdot yleisluokkien lisäksi.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Luostarivuoren koulusta kiinnostuneille huoltajille. Tilaisuuteen voivat siis osallistua myös muut kuin Martin alakouluyksiköstä yläkouluun siirtyvien oppilaiden vanhemmat.

Tervetuloa siis!

HAKU URHEILULUOKALLE 2024

Luostarivuoren koulun urheiluluokalla on neljä eri linjaa. Koulumme linjat ovat uinti-, koripallo-, yleisurheilu- ja yleisvalmennuslinja. Oppilas voi hakea Turun erikoisluokkahaussa vain yhteen kouluun ja yhdelle tai kahdelle linjalle. Suosittelemme hakemaan oman lajilinjan lisäksi yleisvalmennuslinjalle toisena vaihtoehtona.

Oppilasvalinnat urheiluluokkien lajilinjoille tehdään soveltuvuuskokeen ja lajitestien perusteella. Yleisvalmennuslinjalle oppilasvalinnat tehdään pelkän soveltuvuuskokeen perusteella. Lisätietoja valintamenettelystä ja urheiluluokkatoiminnasta koulun esittelytilaisuudessa ja koulun kotisivuilta.

Esittelytilaisuus on maanantaina 8.1.2024 klo 18 alkaen 3.kerroksen aulassa.

Lisätietoja koulumme urheiluluokkahakuun liittyen:

Henri Littunen
Rehtori

Harri Kumlander
Urheiluluokkien liikunnanopettaja

(yhteydenotto sähköpostitse: etunimi.sukunimi@edu.turku.fi)

Haku Turun urheiluluokille päättyy 22.1.2024. Testeihin ei lähetetä erillistä kutsua.

Turkulaiset hakijat – hakeminen ja paikan vastaanottaminen

oppilaat hakevat urheiluluokalle Wilmassa. Hakija voi hakea erikoisluokkahaussa yhteen kouluun, yhdelle tai kahdelle linjalle. Päätökset urheiluluokkapaikasta näkyvät Wilmassa. Turkulaisten hakijoiden ei tarvitse erikseen vahvistaa hyväksyttyä urheiluluokan oppilaspaikkaa.

Vieraspaikkakuntalaiset hakijat – hakeminen ja paikan vastaanottaminen

Vieraspaikkakuntalaiset hakijat lähettävät tämän hakemuksen osoitteeseen liikuntaluokka@edu.turku.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon, mihin urheiluyläkouluun hakemus on osoitettu. Urheiluluokalle hyväksyttyjen vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden tulee lisäksi toimittaa vieraskuntalaishakemus ennen lopullista päätöstä oppilaspaikasta osoitteeseen (vilma.sinivaara@edu.turku.fi).

Jos vieraspaikkakuntalainen hakija hakee Turun urheiluluokan lisäksi oman asuinpaikkakuntansa urheilu- tai liikuntaluokalle, on hakijan osallistuttava ainakin Turun koulujen soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskokeiden pisteiden siirtoa Turun testeistä oman asuinpaikkakunnan liikunta- ja urheiluluokkahakuun voi pyytää oman asuinpaikkakunnan toimintaa koordinoivalta opettajalta. Hakija voi lisäksi halutessaan osallistua oman asuinpaikkakuntansa soveltuvuuskokeisiin.

Soveltuvuuskoe

Kaikkien urheiluluokalle hakevien on suoritettava valtakunnallinen soveltuvuuskoe www.soveltuvuuskoe.fi (testissä 6 osiota, ei koulukohtaista osaa).

Luostarivuoren koulun soveltuvuuskoe on Kupittaan palloiluhallissa tiistaina 30.1. klo 8.30-15.30 (Lemminkäisenkatu 32a). Hakijoita ohjataan klo 8.30-8.45 pukutiloihin. Yhteinen alkulämmittely ja ohjeistus alkaa klo 9.00.

Soveltuvuuskokeeseen osallistujan ohjeet:

  • Halliin sisään vain hakijat, ei vanhempia tai muuta yleisöä
  • Mukaan sisäliikuntavarusteet, sisäkengät, juotavaa ja evästä (testeissä ei järjestettyä ruokailua)
  • Soveltuvuuskokeita voi harjoitella etukäteen (www.soveltuvuuskoe.fi)
  • Sairaudet ja vammat ilmoitettava etukäteen lääkärintodistuksella rehtorille
  • Soveltuvuuskoe päättyy ryhmittäin porrastetusti noin klo 14.30-15.30

Soveltuvuuskokeen varatesti järjestetään 14.2. (kokoontuminen klo 9.45) Kupittaan palloiluhallissa. Varatesti tarjolla vain erittäin painavista syistä, esim. ennen varsinaista testipäivää toimitetulla lääkärintodistuksella.

Lajilinjojen lajitestit

Kaikkien lajilinjoille hakevien on suoritettava soveltuvuuskokeen lisäksi oman lajinsa lajitesti.

Koripallon lajitesti Kupittaan palloiluhallilla keskiviikkona 7.2.2024 klo 8.00-11.00
  • KORIPALLOLINJALLE HAETAAN SOVELTUVUUSKOKEEN JA LAJITESTIN YHTEISPISTEMÄÄRÄLLÄ (20P+20P)
  • Koripallon lajitestit (20p) koostuvat kolmesta osiosta:
    1. Lajitaitotestit (4 eri testiä – jokaisesta 6 pistettä), max 6 pistettä (neljän testin keskiarvo)
    2. Pelitaidot, max 8 pistettä
    3. Valmentajien haastattelu, max 6 pistettä

Soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskoe koostuu yleisliikunnallisista testeistä, joissa mitataan koripalloilijan yleistä urheilullisuutta. Soveltuvuuskokeesta voi saada max 20p. Soveltuvuuskoe muodostuu 6 eri osa-alueesta joista henkilökohtaisesti heikointa osa-aluetta ei lasketa pisteisiin. Soveltuvuuskokeen lopulliset pisteet (5 osa-aluetta x 8p.) jaetaan kahdella jolloin maximi pistemäärä on 20. Soveltuvuuskokeen sisältö löytyy: www.soveltuvuuskoe.fi

Uinnin lajitesti Impivaaran uimahallissa (25m allas) 8.2. klo 10.00-12.00

LUOSTARIVUOREN URHEILULUOKAN UINTIRYHMÄN VALINTAKRITEERIT 2024

  • Uintiluokalle hakevalla urheilijalla tulee olla kilpauintilisenssi.
  • Hakijan tulee osallistua lajitestiin (8p.) ja soveltuvuuskokeeseen (20p.). Käytännön testien lisäksi hakijoiden taso pisteytetään hakua edeltävän vuoden (2022) kilpailutulosten perusteella (12p.). Kolmiosaisen hakuprosessin yhteispistemäärä on 40p.

Soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskoe koostuu yleisliikunnallisista testeistä, joissa mitataan koripalloilijan yleistä urheilullisuutta. Soveltuvuuskokeesta voi saada max 20p. Soveltuvuuskoe muodostuu 6 eri osa-alueesta joista henkilökohtaisesti heikointa osa-aluetta ei lasketa pisteisiin. Soveltuvuuskokeen lopulliset pisteet (5 osa-aluetta x 8p.) jaetaan kahdella jolloin maximi pistemäärä on 20. Soveltuvuuskokeen sisältö löytyy: www.soveltuvuuskoe.fi

Kilpailutulokset

  • Lajitasonäytön lajit: 100pu, 100su, 100ru, 100vu, 200sku ja 400vu.
  • Lajitasopisteytys tapahtuu joko A) parhaan näyttölajin valtakunnallisen IKM-sijoituksen (syksy 2023, T/P2011) tai B) parhaan näyttölajin Tempus-tilaston sijoituksen (1.8.2023-31.12.2023, T/P2010) mukaisesti seuraavasti:
A) IKM-finaalien sijoitus

Lajitasopisteet

B) Tilastosijoitus

1-2

12

1-2

3-4

10

3-4

5-6

8

5-6

7-8

6

7-8

9-12

4

9-12

13-16

2

13-16

Lajitesti

Lajitestissä (max 8p.) uidaan verryttelyosuuksien lisäksi 400vu ja 200sku ajalla (1-4p) sekä arvioidaan kaikkien lajien (pu, su, ru ja vu) lajitekniikat (potkut ja uinti, 0-4p). Lajitestissä ei käytetä polviin asti ulottuvia uimapukuja.

Muuta huomioitavaa:

  • Urheiluluokan uintiryhmän aamuharjoitukset käydään yhteisharjoituksina ylempien yläasteluokkien kanssa. Mikäli aloittava 7lk ei kykene vielä harjoittelemaan muun ryhmän mukana, katsovat yläkoulun uintivalmennusvastaavat ja liikunnanopettaja hänelle paikan yleisvalmennuksesta (harjoitusaamut), kunnes uintivauhti on riittävä.
  • Hakijan ensisijainen hyväksytty hakuvaihtoehto urheilukouluun on sitova.
Yleisurheilun lajitesti Kupittaan yleisurheiluhallissa 1.2. klo 9.30-11.00

YLEISURHEILULINJAN YLÄKOULUTESTIT 2024

Hakijan kokonaispisteet muodostuvat lajiosuudesta (20p) ja kaikille urheiluluokalle hakeville yhteisestä soveltuvuuskokeesta (20p) eli yhteensä 40p.

Soveltuvuuskoe

Soveltuvuuskoe koostuu yleisliikunnallisista testeistä, joissa mitataan urheilijan yleistä urheilullisuutta. Soveltuvuuskokeesta voi saada yu-linjalle max 20p. Soveltuvuuskoe muodostuu 6 eri osa-alueesta joista henkilökohtaisesti heikointa osa-aluetta ei lasketa pisteisiin. Soveltuvuuskokeen lopulliset pisteet (5 osa-aluetta x 8p.) jaetaan kahdella, jolloin maksimipistemäärä on 20p. Soveltuvuuskokeen sisältö löytyy: www.soveltuvuuskoe.fi

Lajiosuus 20p (taitomerkkitulokset+lajitestit)

  • Taitomerkkitulokset (max. 8p) taitomerkkirajat_2014_-.pdf (yleisurheilu.fi) Mikäli urheilija ei ole pystynyt edellisen kauden aikana kilpailemaan sairauden tai loukkaantumisen vuoksi lainkaan, tarkastellaan hänen aiemman vuoden taitomerkkituloksia.
  • A-LUOKKA viidessä tai useammassa lajissa = 8p
  • A-LUOKKA vähintään kolmessa lajissa = 7p
  • A-LUOKKA vähintään yhdessä lajissa = 6p
  • B-LUOKKA vähintään yhdessä lajissa = 4p
  • C-LUOKKA vähintään yhdessä lajissa = 2p
  • Lajitestien osa-alueet (max. 12p)
    1. Lentävä 20m juoksu = max. 3p – Mitataan aikaa
    2. Kuntopallonheitto alta eteen 2kg = max. 3p – Mitataan heitettyä matkaa
    3. Yleistaitavuusosio (juoksu- ja hyppelykoordinaatiot, syvä takakyykky) = max. 6p – Arvioidaan suoritustekniikkaa ja liikkeen laatua – Juoksukoordinaatiot: nilkan käyttö, juoksun rytmi, käsien käyttö – Hyppelykoordinaatiot: liikkeen sujuvuus ja liikkeen yhdistelykyky – Syvä takakyykky: alaraajojen linjaukset, selän asento, liikkuvuus.

LISÄTIETOJA URHEILU- JA LIIKUNTALUOKKATOIMINNASTA TURUN SEUDULLA

Voit tutustua Turun seudun urheilu- ja liikuntaluokkatoimintaan laajemmin Turun Seudun Urheiluakatemian esitteen kautta: https://www.urheiluakatemia.fi/turun-seudun-urheiluakatemia/hakijalle/hakeminen-perusasteelle.

Koulu alkaa torstaina 10.8.

Koulu alkaa torstaina 10.8. siten, että uudet seitsemäsluokkalaiset tulevat kouluun klo 8.00 ja muut luokat klo 9.00.

Luokanohjaajat noutavat uudet seitsemännen luokan oppilaat puiston puoleiselta pääovelta klo 8.

Kaikkien oppilaiden työjärjestykset ovat näkyvissä Wilmassa.

Ysien kesäinfo yhteishausta

YHTEISHAUN TULOKSET JA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN

Yhteishaun tulokset julkistetaan aikaisintaan torstaina 15.6.2023. Saat sähköpostiisi tiedon opiskelijavalinnan tuloksesta, jos olet antanut sähköpostiosoitteesi hakemuksella. Opiskelupaikka vastaanotetaan sähköpostiin tulleen linkin välityksellä. Myös oppilaitokset saattavat toimittaa päätöksen opiskelijavalinnasta kirjeitse tai sähköpostilla. On tärkeää lukea huolella oppilaitoksen mahdolliset lisäohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta ja ottaa paikka vastaa mainittuun määräaikaan mennessä. Ota vastaan opiskelupaikkasi viimeistään 29.6.2023.

Jos et saanut opiskelupaikkaa, saat tiedon myös siitä sekä tietoa, miten haet mahdollisille vapaiksi jääneille paikoille. Hakeutumisvelvollisuus jatkuu peruskoulun jälkeen niin kauan, kunnes saat koulutuspaikan. Opinto-ohjaaja auttaa sinua esim. jatkuvan haun tekemisessä. Varsinaisen yhteishakuajan jälkeen voi vielä saada opiskelupaikan varasijalta. Kevään yhteishaun paikkoja täytetään varasijoilla olevilla hakijoilla. Varasijat ovat voimassa 18.8.2023 saakka. Perusopetuksen opinto-ohjaaja tarkastaa myös syksyllä, että olet aloittanut opinnot uudessa oppilaitoksessa.

Lukioon hakeneille Turun lukiot järjestävät kesällä ohjausta seuraavasti:
Kerttuli 19.-20.6.
Klassillinen lukio 19.-20.6.
Puolalanmäki 20.6.
Luostarivuori, TSYK ja Norssi, ei kesävalintapäivää
Muut lukiot: Varmista lukion kotisivuilta, miten omassa lukiossasi toimitaan.

Nivelvaiheen koulutusopas 2023-2024:
https://turunkristillinenopisto.fi/wp-content/uploads/2023/04/Nivelvaiheen-koulutukset-2023-2024.pdf

KESÄOHJAUS 2023: LUOSTARIVUOREN KOULU

Opinto-ohjaajat ovat tavattavissa jälkiohjausta varten Luostarivuoren koululla

PERJANTAINA 16.6.2023 KLO 10-14.

Aurinkoista kesää ja menestystä tuleviin haasteisiin!        

Opinto-ohjaajat
Sari: p. 040 1766782, sari.hietanen@edu.turku.fi
Teija: p. 040 1897326, teija.jalanne@edu.turku.fi

Hyvää kesää ja koulu alkaa 10.8.

Oikein hyvää kesää Luostarivuoren koulun oppilaille ja henkilöstölle!

Koulu alkaa torstaina 10.8. siten, että uudet seitsemäsluokkalaiset tulevat kouluun klo 8.00 ja muut luokat klo 9.00.

Luokanohjaajat noutavat uudet seitsemännen luokan oppilaat puiston puoleiselta pääovelta klo 8.

Kaikkien oppilaiden työjärjestykset ovat näkyvissä Wilmassa 23.6. mennessä.

Tutustumispäivät toukokuussa tuleville seiskoille

Luostarivuoren koulun tutustumispäivät uusille seitsemäsluokkalaisille toteutetaan seuraavasti:

Luokat 7A,7C ja 7D (yleisluokka, kuvataide ja ruotsin kielikylpy) maanantaina 22.5. klo 9 – 12

Luokka 7B (urheiluluokka) tiistaina 23.5. klo 9 – 12

Oppilaat otetaan vastaan Samppalinnan puiston puoleisella pääovella klo 9.00

Tutustumispäivä sisältää myös koululounaan.

Ohjelmassa rehtorin ja opinto-ohjaajan tervehdys, kouluun tutustumista tukioppilaiden johdolla sekä luokanohjaajan ja tukioppilaiden oppitunnit.

Tervetuloa!

Luostarivuoren yläkoulun infotilaisuus maanantaina 9.1. klo 18

Tervetuloa!

Tilaisuus järjestetään koulun kolmannen kerroksen aulassa klo 18 alkaen.

Pysäköintipaikkoja ei ole koulun pihassa tarjolla ja puistossa on pysäköintikielto.

Tilaisuudessa esitellään yläkouluopiskelua Luostarivuoren koulussa ja lisäksi yhteisen osuuden jälkeen pidetään erilliset infotilaisuudet urheiluluokkien, kuvataideluokkien ja ruotsin kielikylvyn osalta.

Tilaisuuteen voivat osallistua kaikki turkulaiset tulevien seitsemäsluokkalaisten vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita Luostarivuoren koulun oppilaspaikoista.