Tanssia

Turun AMK:n Taideakatemian tanssinopettajakoulutuksen toisen vuosikurssin opiskelijat järjestivät lastentanssin opetusharjoittelun päivähoitoyksikkömme eskarilaisten kanssa.

Taideakatemian opettaja kuvailee lastentanssia ja sen tavoitteita seuraavasti:

”Lastentanssissa tutustutaan tanssin ja rytmien maailmaan leikkien ja luovan liikkeen avulla. Tunneilla tutustutaan omaan kehoon ja sen liikkuvuuteen, harjoitellaan perusliikuntataitoja ja tanssin perusteita tilaa, suuntia ja tasoja hahmottaen. Tavoite on liikkumisen ilo ja tanssimisen riemu, yhdessä tekeminen sekä itse oivaltaminen. Luovalla liikkumisella on tärkeä osa lastentanssissa. Harjoitukset tehdään leikinomaisesti mielikuvien ja tarinoiden kautta.

Musiikilla ja rytmillä on vahva yhteys tanssiin. Lastentanssitunneilla musiikkia käytetään tukemaan ja värittämään harjoituksen teemaa, liikkeen rytmiä ja liikelaatuja. Musiikin ja mielikuvien avulla voidaan luoda kokonainen maailma, missä lapsi pääsee ilmaisemaan itseään ja nauttimaan tanssista. Musiikki antaa myös harjoituksille temmon. Tavoitteena onkin, että lapset oppivat kuuntelemaan musiikin rytmiä ja tanssimaan rytmiin.”

Myös Karhut kertovat:

Me käveltiin aitojen ylitse ja sitten tuli peltohiiri. Me siis eka alkulämmitellään ja siin tulee yhdes kohdas kaks kertaa peltohiiret.

Toi oli ainaki kiva. Siinä piti tehdä et menee jotain kävelyä ja toi vaihtui karhukävelyksi ja tänään tehtiin loppupatsas jossa hän kutsuu yksi kerrallaan ja tekee jonkun liikkeen.

Lisäksi Karhut ovat harjoitelleet tunneilla pala palalta tanssikokonaisuuksia, kuten ninja-, robotti- ja apinatanssia.

Tanssissa ”kaikki on kivaa”!

Kiitos Taideakatemian opiskelijoille ja opettajille tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta!

 

 

 

Syksyistä taidetta

Karhut innostuivat keräämään maahan tippuneita syksyn lehtiä ja ryhtyivät tekemään niistä taidetta. Taiteiluja saa ihailla pian eteisessämme.

Valmiit askarteluideat toimivat virikkeinä ja apuna (kuvassa vasemmalla). Lapset saivat valita niistä haluamansa, yhdistää eri tyylejä ja tekniikoita tai tehdä kokonaan omanalaisensa työn annetuista materiaaleista.

Kannustamme lapsia kuitenkin käyttämään ensisijaisesti luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Näin ollen jokaisesta työstä tuli upea ja ainutlaatuinen taideteos. Mitä sinä näet kuvissa?

Lokeroiden ovissa olevista Värinauttien syysbingoista voi bongailla, mitä syksyn merkkejä on jo havaittavissa. Mitä syksyn merkkejä sinä olet jo nähnyt? Värinauttien bingon löydät täältä: https://varinautit.fi/uploads/7/9/4/1/79416740/syysbingo.pdf

Vanhustenviikkoa viettämässä

Kävimme ilahduttamassa Kerttulin vanhainkodin asukkaita vanhustenviikon kunniaksi. Lisää teemaviikosta täältä: https://vtkl.fi/tapahtumat/vanhustenviikko

Piirsimme vanhuksista muotokuvia, jotka tulevat näytille vanhainkodin eteiseen. Lauloimme lopuksi viikonpäivälaulun ja toivotimme hyvää maanantaita.

Millaista vanhainkodissa oli? Miltä siellä vierailu sinusta tuntui? Mitä juttelit vanhusten kanssa? Mitä muuta sinulle jäi mieleen vierailusta? Seuraavan kerran vierailemme vanhainkodilla joululauluja laulamassa.

Karhut mediapajassa ammatti-instituutissa

Turun ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijat järjestivät sekä lapsille että aikuisille mediapajan. Pajassa pääsimme tutustumaan seuraaviin sovelluksiin:

Puppet Pals

Stop motion

Kartat

Flight radar

Autorap

Kiitos opiskelijoille ja heidän opettajilleen tästä hienosta mahdollisuudesta! Vierailu sopi mainiosti elokuvaprojektiimme ja aiommekin käyttää sovelluksia myös eskarissa.

Elokuvien sisällöstä

Jatkoimme elokuva-aiheen käsittelyä.

Tutustuimme elokuvien ikärajoihin ja sisältömerkkeihin. Pohdimme myös, mitä elokuvasta voi päätellä kannen perusteella. Kumman elokuvan sinä valitsisit ja miksi? Lisää: https://www.kavi.fi/fi/meku/ikarajat

Selvitimme, kuka on katsonut elokuvan, kuka on ollut elokuvateatterissa, kuka on tehnyt elokuvan, kenelle on tullut elokuvan jälkeen hyvä mieli ja kenelle on tullut elokuvan aikana tai sen jälkeen ikäviä tunteita. Teimme tilaston.

Lopuksi teimme pienissä ryhmissä elokuvia, jotka sopivat kaiken ikäisille lapsille. Pohdimme siis, voiko elokuvassa esim. olla tappeluita tai rumia sanoja. Katsomme elokuvat ja arvoimme niiden sisältöä päiväpiirissä.

Tutustuimme vielä elokuvien äänitehosteisiin ja musiikkeihin. Katsoimme mykkäelokuvan (Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry: https://www.youtube.com/watch?v=AZ_NVbE_X5g) ensin ilman mitään ääniä ja pohdimme, miten elokuvakokemus erosi aikaisemmista kokemuksistamme. ”Siin oli niit värisevii viivoi. Mä en kuule mitään miksei siin oo ääntä. Siin ei ollu värei.” Katsoimme elokuvan uudestaan ja keksimme siihen samalla hahmoille vuorosanoja ja muita äänitehosteita. Mietimme, miten ne vaikuttivat elokuvakokemukseen. Katsoimme elokuvan vielä kerran niin, että siinä kuului taustamusiikki ja pohdimme, millaisen tunnelman musiikki toi elokuvaan.

Kuuntelimme erityyppisiä elokuvamusiikkeja ja liikuimme niiden innoittamalla tavalla. Musiikin loputtua menimme sen tunnekuvan luo, millaisen tunteen musiikki itse kussakin herätti. Perustelimme valintojamme ja huomasimme, että sama musiikki voi herättää eri ihmisillä erilaisia tunteita tai samassa henkilössä monia eri tunteita. Lopuksi keksimme pienissä ryhmissä satuihin äänitehosteita omaa ääntä ja kehoa, soittimia ja muita erilaisia välineitä käyttäen.

Karhut Pää tyynyyn! -näytelmän harjoituksissa

Luimme Roope Lipastin suomentaman kirjan ”Pää tyynyyn!” (Jory John & Benji Davies), jonka pohjalta lastenteatteri Kurnuttava Sammakko ja Turun Kaupunginteatteri ovat yhteistyössä valmistaneet esityksen. Lisätietoa: http://teatteri.turku.fi/turun-kaupunginteatteri/ohjelmisto/paa-tyynyyn

Karhut pääsivät katsomaan näytelmän harjoituksia.

Kuvassa ovat näytelmän ankka ja karhu. Esityksen jälkeen Karhut saivat esittää heille kysymyksiä. Yksi kysymys jäikin vielä kysymättä: ”Hei mitkä niiden näyttelijöiden oikeet nimet oli?”

Kiitokseksi askartelimme kortin. Näytelmä sai Karhuilta seuraavanlaiset arviot:

”Se oli hauskaa ku se karhu sano et pää tyynyyn sille ankalle.”

”Ja ku se heitti sen patterin.”

”Ku mun mielestä se oli ihan hyvä ku se karhu sano koska sitä väsytti niin se pisti patterin pois ja sit se ankka tulikin vara-avaimella sängyn alta.”

”Se kun se ankka soitti sitä musiikkia ja karhu sano että en koskaa oo ollu näin väsyny ja ankka et enkä mä oo ollu koskaa näin pirteä.”

”Ne molemmat oli vähän ilkeitä.”

”Se oli sellatti koko esitys oli ihan jees ja siin oli tosi kivoi kohtii ja kaikkee.”

”Sen takii et se Karhu sano ankalle et pää tyynyyn.”

”Siinä oli kaikki hyvää.”

Karhut kiittävät Kurnuttavaa Sammakkoa ja Turun Kaupunginteatteria jälleen ainutlaatuisesta mahdollisuudesta päästä seuraamaan näytelmän harjoituksia!

Näytelmä on ensi-illassa 2.10. ja tähtiarvostelun perusteella Karhut suosittelevat sitä koko perheelle.

Karhut kirjastokurssilla

Karhut osallistuivat Turun pääkirjastossa eskarilaisille järjestetylle kirjastokurssille. Kurssilla erilaiset hahmot esittelivät Karhuille lastenosastoa ja sitä, miten kirjastossa toimitaan.

Siä oli kaks noitaa ja yks pupujussi ja sit siä näytettiin aivokuva ja yks punahiuksinen noita näki leikisti meidän luiden läpi päähän mut kaikki huijas et meillä on rautahampaat mut kaikilla ei ollu joillain vain. Ne kolme tyyppää. Hauskin oli se jänis ku se satu oli niin kiva ja renkaiden päällä oli eläimiä.

Riehumista

Koko Turku lukee -kampanja alkaa jälleen lokakuussa, sillä ”lokakuu on lukukuu”. Tässä ajankohtainen kirjavinkki jo ennakkoon.

Kerttu Rahikan ja Nadja Sarellin kirjassa ”Elsa ja Lauri riehuvat” kerrotaan Elsan ja Laurin tarina sekä pohditaan, miltä riehuminen tuntuu, milloin riehaantuu helposti, riehumisen sääntöjä, missä saa ja missä ei saa riehua, miksi aikuinen välillä kieltää riehumasta ja harjoitellaan rauhoittumista.

Olemme käsitelleet aihetta Karhuissa kirjan avulla sekä arjen tilanteissa päivittäin. Ryhmän aikuisilla on kaulanauhassaan liikennevalot sekä ”en lähde mukaan riehuntaan” -kortti apuna käyttäytymisen ohjaamisessa. ”En lähde mukaan riehuntaan” on myös yksi ryhmämme säännöistä.

Liikuntahetkien lisäksi opetuksemme on toiminnallista, liitämme siirtymätilanteisiin motorisia harjoituksia, ulkoilemme päivittäin ja mahdollistamme myös vauhdikkaita ja tilaa vaativia leikkejä ryhmätiloissamme. Vapaan leikin aikana lapset jakautuvat leikkimään eri tiloihoin ja aikuinen on tilassa läsnä. Näin turvaamme leikkirauhan säilymisen. Vastapainona mm. yhteinen ohjattu toiminta vaatii keskittymistä, harjoittelemme rauhoittumista ja pidämme pienen sadunlukuhetken, jolloin jokaisella on mahdollisuus levätä omassa sängyssään. Koemme, että oma sänky rajaa jokaiselle oman tilan, jolloin jokainen saa mahdollisuuden rauhoittua. Sadun lisäksi lepohetkeen yhdistyy myös musiikkia ja rentoutumisharjoituksia.  Toivomme, että keskustelette riehumisesta myös kotona, jotta jokaisella olisi ryhmässämme hyvä olla.

Elokuvaprojektin aloitus

Karhut ovat innostuneet elokuvista ja elokuvien tekemisestä, joten aloitimme media- ja draamakasvatusta sisältävän elokuva-aiheisen projektin.

Etsimme piilotettuja lasten elokuvien hahmoja ja nimesimme niitä. Tutustuimme kuvien avulla aiheeseen liittyviin käsitteisiin, kuten rooli, näyttelijä, piirretty, animaatio ja juoni. Kehittelimme hassuilla lauseilla uusia juonia ennestään tutuille elokuville. Miltä kuulostaisi, jos Onneli ja Anneli tekisivät kuperkeikkoja kummituslinnassa tai Supermarsu leikkisi piilosta Korvatunturilla? Mitä tarkoittaa juoni? Millainen juoni oli elokuvassa, jonka viimeksi katsoit?

Suunnittelimme ja askartelimme hahmoille ympäristön, jossa he seikkailevat. Mitä tapahtuu, kun Hämähäkkimiehen laivaan on tullut reikä tai Kätyrit leikkivät hippaa vesisateessa?

Lisäksi harjoittelimme kirjaimet E ja L sekä elokuvan tekemisessä tarvittavaa eläytymistä ja luovuutta erilaisten harjoitusten myötä. Käytimme luovuutta, kun esimerkiksi etsimme ryhmätiloista esineitä, joissa on E tai L kirjain ja keksimme niistä tarinan. Eläydyimme tarinan hahmoiksi ja tapahtumiksi. Esitimme mm. lentävää reppua, jossa oli taikavaatteita ja hernepussia, joka söi niitä. Harjoittelemme kirjaimia, jotka liittyvät projektin aiheeseen ja pyrimme liittämään kirjainharjoitukset siihen. Miten eläydyt? Milloin käytät luovuutta?

Karhujen eteisessä on elokuva-aiheinen näyttely, johon lapset ovat tuoneet erilaisia aiheeseen liittyviä esineitä.

Karhut Tuubakimalaisen konsertissa

Karhut saivat tilaisuuden osallistua Tuubakimalaisen konserttiin yhdessä koululaisten kanssa. Konsertissa kuulimme klassista musiikkia roolivaatteilla ja huumorilla höystettynä. Lisää voit lukea täältä: http://www.konserttikeskus.fi/tuubakimalainen/

Karhujen mieleen konsertista jäivät:

”Asut ja soittimet.”

”Peikkojuttu kun se halus puhkasta sen silmän.”

”Se peikkojuttu oli jotenki tuttu.”

”Se aikuisten elokuvan piraattilaulu.”

”Ja se Ariel kun mä kuulen sen rytmin ne sanat tulee mieleen.”

”Haluisin soittaa käärmetorvea.”