Kelluntakokeita

Jatkoimme tutkimuksia veden parissa. Karhut kertovat kelluntakokeista:

”Siinä tutkittiin että laitettiin se paperi sinne veteen ku se oli taitettu reunoista ja sitte se aukesi siellä vedessä. Muovailuvahalla tehtiin vene ja pikkunen pallo ja sitte pallo uppos ja vene ei.”

”Ne kaikki uppos mikään ei kellunu niistä kun kokeiltiin ei porkkana eikä peruna eikä kananmuna.”

”Siinä yks oli värjättyä vettä punskuksi ja sitte se ruskee oli siirappia ja keltanen öljyä. Siinä kokeiltiin mitä laitetaan päälle ja mikä alin ja kokeiltiin kaikkia järjestyksiä ja sitte ruskee meni alas ja punsku jäi keskelle ja keltsu jäi ylimmäksi.”

”Siinä just kokeiltiin niitä siinä ylimpänä on toi veikkaus ja alimpana tulos.”

Vinkkejä tutkimuksiin saimme kirjoista ”Tiedeleikkejä pikkututkijoille” (Kirsi Rehunen) sekä ”Limupulloraketti ja muita hauskoja kokeita” (Robert Winston).

Veden olomuotojen tutkiminen

Tammikuussa käymme uimakoulussa, luistelemassa ja leikimme ulkona lumileikkejä. Päätimme tutustua veden olomuotoihin ja niiden muutoksiin tarkemmin pistetyöskentelyn muodossa. Harjoittelimme kokeita tehdessämme hypoteesin eli ennusteen tekemistä.

Tutkimme vettä nesteenä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=22vNI87Y1dw Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla vesi on nesteenä ja mihin olemme vettä aamupäivän aikana käyttäneet. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vesi näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Tutkimme, onko vedellä tiettyä muotoa. Lisäksi teimme kelluntakokeita erilaisten esineiden avulla ja täytimme tutkimuslomakkeen.

Tutkimme veden kiinteää olomuotoa. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=FxkhQDu8cu0 Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla on jäätä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä jääpala näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Otimme selvää, kelluvatko jääpalat ja miltä jäävuoret näyttävät. Teimme jäätaidetta terassimme koristeeksi kierrätysmateriaalista. Materiaalina voisi käyttää myös luonnonmateriaaleja tai vesivärejä.

Tutkimme vesihöyryä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=z2lz-n1Oqm4 Videon jälkeen pohdimme, missä olemme nähneet vesihöyryä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vedenkeittimessä keitetyn veden muodostama höyry näyttää, tuoksuu ja tuntuu. Puhalsimme peiliin ja teimme ”Sadetta sisällä” -kokeen. Lisäksi teimme seuraavan kokeen…

…eteisessämme voi tarkkailla, mitä veden määrälle koeputkissa tapahtuu ja miksi.

Karhut taiteilivat sokerimaalaustekniikalla lumihiutaleita yhdessä harjoittelijamme kanssa. Karhut ovat kertoneet ohjeet maalaukseen: https://blog.edu.turku.fi/kerttulineskarit/2018/06/12/sokerimaalausta/

Lisäksi tutkimme ulkona lunta ja lumihiutaleiden rakennetta alustojen ja luuppien avulla. Eteisen pöydän alla teemme kokeen, jossa seuraamme, miten lumi sulaa ensin vedeksi ja höyrystyy kaasuksi ilmaan. Mitä lattialle mahtaa jäädä? Loppuviikosta teemme lisää kellunta- ja liuotuskokeita.

Käsihygieniaa ja tutkimuksia

Tutkimme yhdessä lastenohjaajaharjoittelijamme kanssa käsihygieniaan liittyviä asioita. Karhut kertovat:

”Kosketeltiin leipiä likaisilla ja puhtailla käsillä. Laitettiin ne muovipusseihin ja ripustettiin seinälle. Ja sit me aina katottiin onko ne homeessa.”

”Toinen homehtuu enemmän ku toinen koska toinen on likasempi. Koiran tassut voi olla likasia jos koiralla menee tassu vesikuppiin niin laittakaa uutta vettä.”

”Harjoiteltiin käsien pesua kunnolla. Ensin huuhdellaan kädet ja sitten otetaan saippuaa kerran ja sitten huudellaan saippua kunnolla ja suljetaan hana joko paperilla tai kyynerpäällä koska kun on avannut likaisilla käsillä hanan niin pitää sulkee se niin että se lika ei tuu takaisin. Papereita riittää yksi.”

Ryhmämme altaiden vieressä on kuvalliset ohjeet käsien pesuun. Karhut vinkkaavat: ”Voitte laittaa kotiinkin tuollaisen niin opitte paremmin.” Tulostettava ohje löytyy täältä: https://thl.fi/documents/10531/104009/Bort_med_bacillerna.pdf

Karhujen lisävinkki: ”Voi laittaa kotiin tuollaisen että muistaa pestä kädet aina kun menee vessaan.” Kuvia löytyy esimerkiksi Papunetin sivuilta: http://papunet.net/taxonomy/term/4377

Kemiallisia reaktioita LUMA-laboratoriossa

Karhut kävivät tutkimassa kemiallisia reaktioita Turun yliopiston LUMA-laboratoriossa (http://luma.utu.fi/).

Suojavarusteina käytimme takkia ja välillä laseja.

Teimme sokerisateenkaaria. ”Yhdes ei ollu yhtää ja yhdes keskiverran ja niis oli elintarvikeväriä. Kun laittoi peukun putken päälle ja kaato niin tuli kaikkia värejä todella paljon ja ku kääntää ylös alaisin ja kääntää sen taas niin se on niinku vihreetä.”

”Siinä on etikkaa ja sooda. Sit se alko täyttymään. Voi tehdä kotonakin.”

Teimme vedestä, elintarvikeväristä ja maissitärkkelyksestä ei-newtonilaista nestettä.

”Siin oli vettä ja sitte mä en muista mitä se toinen oli jotain jauhontapaista sitten kun niitä sekotti niin ensin kannatti olla kumihanskat ja sit ottaa ne pois ja ku koikeilee niin se on tahmeeta joka jäi kiinni mut sit ku siitä teki lihapullan ja se näytti siltä niin sit siitä tulikin löllöä. Sit ku sinne koski kädellä niin ja kun otti sen käteen ja alkoi tekee pyöreet siitä ja sitten kun sen päästi niin se alkoi valumaan.”

Kemiallisen reaktion seurauksena muodostui slimeä eli limaa. Ei-newtonilainen neste muuttuu kiinteäksi, kun siihen kohdistaa painetta eli ”tökkii tai tekee pallon”.

Tarvikekaapin sisältö kiinnosti Karhuja. Pohdimme myös, voiko laboratoriossa olevia aineita syödä, juoda ja haistella.

Lisäksi tutustuimme Karhuissa fysiikan sisällöistä magneettien toimintaan.

Karhut Sibelius-museossa

Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12., ja sen innoittamana Karhut vierailivat Sibelius-museossa: http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/.

”Sibeliusteatterisalissa museon opas kertoi ylihuomisesta liputuspäivästä ja et sen synttärit oli lauantaina ja se täyttäis jotain viis sataa eiku sata viiskyt vuotta sitte se on kuollu tai jotain.”

Karhut tekivät museossa pareittain tehtävän, jossa etsittiin kuvien avulla museosta erilaisia asioita. Tehtävässä…

…otettiin ohjeen mukaan selfie…

…tai avattiin qr-koodi, josta aukesi video soittimen soittamisesta…

…mukana oli myös kuuntelutehtäviä.

”Tossa sai näppäillä vanhaa puupienoo.”

”Ne on museokortteja. Voi käydä museossa ja laittaa siihen hymynaaman millaista oli ja voi tänne puolelle kirjoittaa missä museossa on käynyt ja mikä päivä.”

Luimme Katri Kirkkopellon kirjoittaman ja kuvittaman ”Soiva metsä” -kirjan Sibeliuksesta.

Kivitutkimuksia

”Kukat” opettivat päiväpiirissä ”Suklaalevyille” Tuorlan planetaariossa oppimiaan asioita kuvien avulla. Lisäksi tutkimme avaruutta vielä tabletin ja tehtävien avulla. Tutkimme Geomag-magneettien ja glemmareiden avulla mustan aukon toimintaa. Katsoimme HS:n lasten uutisten tiedekysymyksistä jakson ”Mihin musta aukko johtaa?” https://www.youtube.com/watch?v=hOQmcsjVE9w

Tähtitieteen ja kemiallisten reaktioiden jälkeen perehdyimme geotieteen maailmaan.

Karhut ovat innokkaita kivien keräilijöitä, joten päätimme ryhtyä tutkimaan kiviä ja maaperää tarkemmin. Luimme tarinan ”Kivitutkimukset vauhdissa” ja esittelimme kotoa tuodut kivet kavereille. Kuvassa on ”niitä kiviä jotka on tullu eri kautta maailmaa ja niitä on paljo löydetty”. ”Koko meidän eskari Karhuista toi kiviä. Kiville tehtiin suojalaatikko että ne ei huku.” Kivet ovat esillä eteisessämme.

Täytimme kivitutkimuslomakkeen, johon kirjattiin ”että onko se karkea sileä vai pyöreä vai littana ja välillä piti rastita ja välillä kirjottaa ja siinä piti värittää minkä värinen se kivi on ja sitten myös katotaan että pytyykö kivi raaputtaan lasiin naarmuja ja sit me koitettiin pystyykö se kiinnitämään magneetin siihen”. Myös lomaketta voi tarkastella kivinäyttelyssämme.

Louhintakeskuksessa sai oikeella vasaralla lyödä kiviin ja sai ottaa omiakin jos se sai mennä rikki. Yritettiin tutkia kuinka helposti ne menee rikki ja niistä tulee sellasta hiekkaa.”

”Siinä tutkittiin erään äidin tuomia kiviä. Monia niistä ei saanu koskee mut jotkut sai ottaa käteen mut yks semmonen tosi pieni kivi oli oikeesti ihan sairaan painava.” Kiitos kivikokoelman lainasta!

Tarkastelimme kirjasta kivityyppejä ja kiven kiertokulkua: ”Siinä tutkittiin niitä vanhanaikasia eläimen tai kasvin sisällystä ja laavaa ja niistä tuli kiviä.” (Kirja: Tiede, Lasten Ensyklopedia, Ensiopas tieteen maailmaan nuorille lukijoille)

Tutkimme eri tavoin, miten kivet syntyvät. Näin havainnollistimme, miten sedimenttikivet ovat syntyneet: ”Siinä piti koittaa laittaa hiekkaa liimaa ja kiviä ja sit sekotettiin ja sit ku se on kuivunu niin katotaan tuleeko siitä kivi vai ei.”

Tutkimme, miten kivet syntyvät, kun kivimassa sulaa: ”Siinä sulatettiin suklaata et siitä tulis leikisti laavaa ja kaikki sai maistaa.”

Kivet voivat syntyä myös kovassa paineessa: ”Kaikki lähti siitä että tarvittiin muovailuvahapalloja ja se laitettiin pussiin ja sen päällä pompittiin ja sit siitä tuli littanaa.”

Tutkimme Easi Scope -mikroskoopilla mm. ”paitoja, housuja, kiviä, mandariineja ja banaaneja”.

Tutkimme suolan ja sokerin kiteytymistä ja sitä, miten kivi muodostuu kiteistä. Tutkimuksia tehdessämme harjoittelemme myös hypoteesin eli ennusteen tekemistä.

Olemme perustaneet pikkuhuoneeseen laboratorion, jossa lapset saavat vapaan leikin aikana tehdä erilaisia kokeita aikuisen avustuksella. Seinällä on mm. tutkimusideapapereita, joihin lapset ovat yhdessä huoltajiensa kanssa miettineet mielenkiintoisia tutkittavia aiheita. Kiitos huoltajille kokeissa käytettävien elintarvikkeiden tuomisesta! Myös muut päiväkotimme ryhmät ovat tervetulleita vierailemaan Karhujen laboratorioon! Karhut opettavat mielellään, miten tutkimuksia tehdään. ”Suklaalevyt” opettivat ”Kukille”, miten sokerisateenkaaret syntyvät.

Ideat kokeisiin kirjasta: Kirsi Rehunen, Tiedeleikkejä pikkututkijoille

Kemiallisia reaktioita tutkimassa

Karhujen ”Suklaalevyt” kävivät Tuorlan observatorion laboratoriossa tutkimassa kemiallisia reaktioita. ”Suklaalevyt” opettavat kokeet myöhemmin ”Kukille”.

Tarvittavat aineet sokerisateenkaaren valmistamiseen. Ohje kemialliseen kokeeseen: http://www.ejippo.fi/teemat/tutki-ja-ihmettele-sokerisateenkaari

Harjoittelimme pipetin käyttöä.

”No se oli kivaa pistää niit erivärisii aineita ja sit ku niit sekotti niin niihin tuli eri väri. Se oli kivaa ku tehtiin sitä sateenkaarijuttua. Aineet laitettiin varovasti mutta keltasen voi vaan laittaa sinne. Kun värit on painavampii ku tommoset hanasta tulevat niin ne on päällekäin. Toi punanen laitettiin päällimmäiseks ku toi punanen on vetisempää kun ne muut. Muut on painavampii ihan pikkusen.” Kuvassa oikealta vasemmalle pieni sateenkaari, iso sateenkaari ja sekoitus.

Hyvä tutkija pitää huolen tutkimusvälineistään: ”Sitten me huuhdeltiin ne ja kaadettiin lavuaariin ja sitten ne aikuiset puhdisti ne vielä loppuun.”

”Valtameri” -koe: ”Se punanen on suolaisempaa ku se tavallinen ja sitten kun sen portin avas siitä ne kummatkin tuli punasiksi mutta siinä toises oli silti vähemmän vettä.”

”Kun siinä otettiin se portti niin ne sekottu et tuol on punasta ja tuol on punasta ja keskellä on vettä.”

Karhut pääsivät käymään luolassa, jossa valmistettiin kaukoputkien peilejä ja oli esillä avaruusaiheinen valokuvanäyttely. Luolassa Karhut saivat tietoa myös valosta:

Kuvassa taskulampun valon muodostama sateenkaaren värinen spektri ja punainen laser.

Laseria voi käyttää esim. mittaamiseen.

Ultraviolettivalo sai liivit ja hampaat hohtamaan pimeässä.

Lasten omia supersankareita

Ennen oman hahmon valmistamista Karhut harjoittelivat ompelemista valitsemiensa ompelukuvien avulla.

Ohjeet ompelukuvaan: ”siin pisteltiin, laitettiin lanka neulaan, siin piti vetää noi jutut kahdesti siinä et sai kiinnitettyä ja sit sen sai värittää”.

Karhujen ompeluohjeet oman pehmolelun valmistamiseen:

”Hän piirtää sitä hahmoa tuohon kankaalle…

…ja leikkaa sen sitten. Ja niitä piti tehdä kahdet.

Sit ommeltiin…

…ja täytettiin. Ommeltiin niin että jätettiin täyttöaukko ja tökittiin kynän tylpällä päällä sisään se vanu.”

Viimeistelimme hahmot yksityiskohdilla. ”Siihen voi liimata erilaisia juttuja mutta liima irtoaa helposti.”

Kuvassa harjoitellaan nyörin tekemistä. Hahmot viimeisteltiin erilaisilla yksityiskohdilla: ”Sille voi tehdä hiuksii. Ne laitettiin niin että eka neulaan eka toinen pää siihen ja sitten se laitetaan siitä ompeleen kohdalta varovasti toiselle puolelle ja otetaan siitä toisesta narun päästä kiinni et se koko naru ei tuu sinne toiselle puolelle ja sitten se solmitaan kahdesti se hius siitä päältä. Sit napit on sen silmät.”

Kuvassa valmiita supersankaripehmoleluja. Osa Karhuista viimeistelee vielä töitään.

Lisäksi Karhut saduttivat ja askartelivat isänpäiväkortin ”jos isäni olisi supersankari” -teemalla yhdessä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijamme kanssa. Karhujen superkortit ilahduttivat myös superisoisiä, superystäviä ja supersukulaisia.

”Sai eka semmosen mustan alustan sen pahvialustan ja sille voi liimata ja laittaa sen superisin. Sit sai käyttää kimalleliimaa eli glitteriliimaa.”

Pe 23.11. vietimme supersankariprojektin päätösjuhlaa eli naamiaisia, sillä rohkeuspastillikulho oli tullut täyteen. Naamiaisissa erilaiset superhahmot harjoittelivat tutkimuksen tekemisen perustaitoja, kuten vertailua ja luokittelua. Mukana oli myös erilaisia tehtäviä tietokoneilla ja tableteilla sekä sanaharjoituksia. Tehtävien jälkeen askartelimme kolikoita, joilla sai ”ostaa” kioskista mehua ja poppareita. Tanssimme myös lasten toivelaulujen tahdissa.

Lapsen oikeuksien viikko

Lapsen oikeuksien viikolla (19.-23.11.) Karhut…

…tutustuivat lapsen oikeuksiin lapsen oikeuksien viltti -harjoituksella. Viltille on koottu lapsen oikeuksia kuvaavia esineitä. Ruoka kuvastaa lapsen oikeutta terveelliseen ravintoon, vesipullo oikeutta puhtaaseen veteen, lääkärileikkitarvikkeet oikeutta terveyteen ja terveydenhoitoon, peli ja kirjaimet oikeutta oppimiseen, palikat oikeutta leikkiin ja vapaa-aikaan, lehti oikeutta saada lapsen tasoista tietoa, passi oikeutta nimeen ja kansalaisuuteen, puhekupla oikeutta mielipiteeseen ja kuulluksi tulemiseen sekä koti/perhe oikeutta kotiin ja perheeseen, jossa on hyvä olla (keskustelimme myös erilaisista perheistä). Esineiden tutkimisen jälkeen leikimme Kim-leikkiä, jossa yksi oikeus otettiin pois. Pohdimme leikin avulla, mihin lapsi tarvitsee kyseistä oikeutta ja mitä tapahtuisi, jos sitä ei olisi.

…katsoivat animaation lapsen osallisuudesta ja kuuntelemisesta: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsenoikeuksienviikko-2018/opetusmateriaalit/animaatio-osallisuudesta/
Karhut harjoittelivat oman mielipiteen kertomista ja perustelua sekä toisten mielipiteiden kuuntelemista mielipidejanalla.

…ja kuuntelivat lepohetkellä Tittamari Marttisen kirjoittamaa ja Timo Kästämän kuvittamaa kirjaa ”Tavallisen kiva päivä” siitä, miten lapsen oikeudet ovat läsnä lasten arjessa.