Keskustelua ja pohdintaa älylaitteista

Luonnontietä käsittelevä projektimme lähestyy loppuaan. Tällä kertaa projektilla ei ole varsinaista loppuhuipennusta, mutta vietimme perheiden kanssa yhteisen tonttujen tiedepajan joulun aikaan. Projektin loppupuolella käsittelimme lasten kanssa vielä tabletin, puhelimen ja tietokoneen käyttöön liittyviä asioita.

Taulun oikeaan yläkulmaan keräsimme tilaston, jonka mukaan yhdeksästätoista vastaajasta yhdeksällä on oma puhelin, 13 pelaa kotona puhelimella, 13 pelaa kotona tabletilla, kahdeksan pelaa kotona tietokoneella ja 18 katsoo laitteilla ohjelmia ja videoita.

Karhut kertovat, että tablettia he käyttävät pelaamiseen sekä ohjelmien ja videoiden katsomiseen. Tietokoneella katsotaan videoita ja tulostetaan värityskuvia. Puhelimella Karhut pelaavat, katsovat jotain, tekevät jotain, soittavat ja viestittelevät.

Karhut pohtivat, miten pitkään he voivat käyttää älylaitteita: vapaapäivinä eniten, lähtöaika vaikuttaa, riippuu päivästä, kuinka paljon vaan ja joskus on rajoitus. Lisäksi Karhut perustelivat, miksi aina ei voi pelata: ei ole hyväksi kun pelaa liikaa, jos pelaa paljon illalla ei mee silmät kiinni koska on sininen ruutu, jos katsoo vain pädiä ei tahdo leikkiä, niska voi kipeytyä, kuluu rahaa jos aina ostaa pelejä, jos kattoo liikaa telkkaria tulee telkkarisairaus, silmiin alkaa sattua ja jos kattoo kauan videoita ei suostu menee syömään vaiks pyydetään.

Keskustelimme myös elokuvien ja pelien ikärajoista ja niiden merkityksestä.

Ystävyyttä

Loman jälkeen siirrymme uuden projektin pariin. Alamme käsitellä globaalikasvatuksen sisältöjä, sillä mm. kulttuureihin, erilaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja auttamiseen liittyvät kysymykset ovat askarruttaneet eskarilaisia jo pitkään. Tänään ystävänpäivänä aloimme siirtää ajatuksia luonnontieteistä ystävyyden taajuudelle.

Luimme kirjan ystävyydestä ja sen monista muodoista.

Tutustuimme Värinauttien ystävyyden aakkosiin: http://varinautit.fi/uploads/7/9/4/1/79416740/aakkoset_ystavyydesta.pdf

Tutkimuskohteena sähkö

Tutkimme Karhuissa sähköä ja sähkönjohtavuutta. Katsoimme ensin Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen videon ”Mistä sähkö tulee?”(https://www.youtube.com/watch?v=fLCaFf6h0h0), ja tämän jälkeen etsimme ja merkitsimme tarralapuilla tiloistamme sähköllä toimivia laitteita.

Teimme kamman, ilmapallon ja veden avulla erilaisia kokeita. Kuvassa koulutamme koiria. Kokeet kiinnostivat Karhuja kovasti: ”Hangattiin ilmapalloa tukkaamme ja sitte laitoimme hanasta tippa ilmapalloon ja sitten ne hiukset liikku siellä ja opetettiin palloa liikkumaan sähköllä”. Tutustuimme myös ukkoseen (https://www.youtube.com/watch?v=p_FG76fAloc) ja teimme salamakokeita.

Askartelimme LED-kortteja, eli kortteja, joissa on valo. Tältä kortti näyttää toiselta puolelta.

Valmiit kortit paristoa vailla.

Luimme sähköstä kertovan kirjan.

Opettelimme pelaamaan Makey Makey -laitteen avulla tietokonetta. Tutkimme samalla, mitkä esineet johtavat sähköä. Kuvassa olevassa pelissä ”piti kalastaa niit kaikkii kaloja”. Laitteen lainasimme TOP-keskuksesta. Tällä videolla lisää tietoa laitteen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=rfQqh7iCcOU

Oikeita koodareita

Pääsimme vierailemaan erään ryhmäläisemme äidin työpaikalla, jonne kaksikko oli suunnitellut Karhuille erilaisia tehtäväpisteitä.

Karhut tutustuivat IT-alan yritykseen, jossa tehdään sovelluskehitystä sekä palvelu- ja liiketoiminnan muotoilua. Karhut näkivät oikeita koodareita, jotka kirjoittivat oikeaa koodikieltä.

Ohjelmoimme Mio-robottia: ”Se piirtää ja nostaa magneettisia esineitä.”

Pelasimme Robogem-lautapeliä: ”Siin pitää ohjelmoida robotti etsimään timantteja.”

Luovat koodausideat syntyvät, kun saa välillä pelata pöytäjalkkista: ”Jalkapallopelissä yks vetäs omaan maaliin.”

Kiitos vierailumahdollisuudesta!

Paloaseman tekniikkaan tutustumassa

Karhut kävivät tutkimassa, millaista tekniikkaa paloasemalta löytyy.

”Me nähtiin paloautoja sammutusautoja tikasautoa ei nähty ja pomon maastoauto kunnon tilanteisiin.”

”Me katottiin esimerkiksi ku palomiehet tuli alas tuolta ja ne tekee jekkuja et kengässä onki kananmunaa tai vettä ku pitää lähteä ja sitte pitää vaan mennä.”

”Autoissa oli hydrauliikkapihtei ja moottorisahaa ja rälläkkää ja raivaussahaa ja akkuporakone ja akkumoottorisaha ja sähkömoottorisaha.”

”Me saatiin kokeilla palomiehen kypärää. Tämä on kasa ja tossa on takki.”

Pelastajat antoivat eskarilaisille perheineen läksyn: ”Että kokeilla sitä palovaroitinta heti tänään kotona.” Saimme myös heijastimet muistoksi.

 

Ohjelmointia

Harjoittelemme viikkojen aikana koodausta eli ohjelmointia eri tavoin.

Kuvassa olevassa harjoituksessa ”oli jaettu ryhmiin ja sitten siinä on eri ruutuja ja siinä oli robotti ja koodari sitten se koodari katto kuvan mihin se menee eli jos painaa päästä niin menee eteen päin ja sitte jos painaa vasemmasta olasta se kääntyy vasempaan ja oikeasta olasta kääntyy oikeaan ja selästä se peruuttaa”.

Vihreä niin kuin vasen ja oranssi niin kuin oikea muistuttivat robotteja ja ohjelmoijia oikeista suunnista, kun ohjeet annettiin sanallisesti. Karhut kertovat: ”Se oli aika sama ku ekassaki eli se ohjaa mut ihmisen täytyy kattoo et se on vasen eli okei mä käännyn tonne ja o niinku oranssi ja o niinku oikee ja v niinku vihreä ja v niin kuin vasen.”

Robottia pystyi ohjaamaan myös nuolien avulla ilman kosketusta tai sanallista ohjetta.

Harjoitusten jälkeen tutustuimme Bee-Bot -robotteihin.  ”Siinä on vasen oikee eteen taakse ja pyyhi muisi ja joku pause juttu.”

Pelasimme Bee-Bot -peliä tabletilla.

Purimme esiopetuspäivän osiin ja järjestimme vaiheet oikeaan järjestykseen. Muistelimme päivän vaiheita ensin palloleikin avulla ja sen jälkeen kuvia käyttäen.

Piirsimme sarjakuvan esiopetuspäivän vaiheista.

Harjoittelemme ScratchJr-ohjelman avulla ohjelmointikieltä.

Pelaamme iltapäivisin Robogem-peliä.

Luemme viikkojen aikana Linda Liukkaan Hello Ruby -kirjoja.

Harjoittelimme koodausta myös liikkumalla. Leikimme mm. robottihippaa, kirjeleikkiä, aistivaa konetta ja sähkötystä. Kuvassa ovat kirjeleikissä käytetyt komentosarjat. Kirjeleikissä ”yks oli koodari ja muut oli tietokoneita ja koodari antoi laput ja taputti käsiään kun sai lähtee tekeen niitä siinä tehtiin mitä lapussa oli kirjoitettu siinä on semmonen liikuntaosa ja venytettiin itteensä”. Aistiva kone -leikissä ”yks oli koodari ja toinen kone ja ne sopi sen parin kanssa että kun mä painan päästä sä meet vaikka taakse päin ja siinä sai olla kolme eri juttua mitä sai tehä”. Ohjeet harjoituksiin löytyvät käsityökoulu Robotin oppaista: https://www.kasityokoulurobotti.fi/oppimateriaali/oppaat/

Salakielinen viesti kaipaa vielä ratkaisua.

Lisäksi laulamme, tanssimme ja leikimme robotti- ja tekniikka-aiheisia lauluja. Bee-Bot -robotit olemme saaneet lainaan TOP-keskuksesta ja laina-ajan ne ovat lasten käytössä myös leikkihetkillä. Lisäksi teemme retkiä aiheeseen liittyen.

Tekniikkaa

Ryhdyimme tutkimaan tekniikkaa. Luimme aiheeseen herättelevän tarinan ja pohdimme, mitä tekniikka ja teknologia ovat. Teimme pienissä ryhmissä näytelmiä tilanteista, joissa tarvittiin tekniikkaa. Näyttelimme esimerkiksi tällaisen tilanteen (kirjasta Tiedeleikkejä pikkututkijoille): ”Perhe pakkaa, lähtee lomalle ja lukitsee oven. Rosvo yrittää tulla ryöstöretkelle, muttei pääse sisälle.”  Esityksen jälkeen pohdimme yhdessä, mitä tekniikkaa tilanteessa tarvittiin ja miten kyseiset teknologiset välineet toimivat.

Eteisessämme on tekniikkanäyttely, johon lapset ovat tuoneet erilaisia tekniikkaa sisältäviä esineitä.

Päiväpiirissä jokainen sai esitellä tuomansa esineen. Esittelyn jälkeen luokittelimme esineet toiminnallisesti, eli sen mukaan ovatko laitteet ”no vaikka patterilla toimivii jousella toimivii sähköllä toimivii lihasvoimalla toimivii vai akulla toimivii”.

Kelluntakokeita

Jatkoimme tutkimuksia veden parissa. Karhut kertovat kelluntakokeista:

”Siinä tutkittiin että laitettiin se paperi sinne veteen ku se oli taitettu reunoista ja sitte se aukesi siellä vedessä. Muovailuvahalla tehtiin vene ja pikkunen pallo ja sitte pallo uppos ja vene ei.”

”Ne kaikki uppos mikään ei kellunu niistä kun kokeiltiin ei porkkana eikä peruna eikä kananmuna.”

”Siinä yks oli värjättyä vettä punskuksi ja sitte se ruskee oli siirappia ja keltanen öljyä. Siinä kokeiltiin mitä laitetaan päälle ja mikä alin ja kokeiltiin kaikkia järjestyksiä ja sitte ruskee meni alas ja punsku jäi keskelle ja keltsu jäi ylimmäksi.”

”Siinä just kokeiltiin niitä siinä ylimpänä on toi veikkaus ja alimpana tulos.”

Vinkkejä tutkimuksiin saimme kirjoista ”Tiedeleikkejä pikkututkijoille” (Kirsi Rehunen) sekä ”Limupulloraketti ja muita hauskoja kokeita” (Robert Winston).

Veden olomuotojen tutkiminen

Tammikuussa käymme uimakoulussa, luistelemassa ja leikimme ulkona lumileikkejä. Päätimme tutustua veden olomuotoihin ja niiden muutoksiin tarkemmin pistetyöskentelyn muodossa. Harjoittelimme kokeita tehdessämme hypoteesin eli ennusteen tekemistä.

Tutkimme vettä nesteenä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=22vNI87Y1dw Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla vesi on nesteenä ja mihin olemme vettä aamupäivän aikana käyttäneet. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vesi näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Tutkimme, onko vedellä tiettyä muotoa. Lisäksi teimme kelluntakokeita erilaisten esineiden avulla ja täytimme tutkimuslomakkeen.

Tutkimme veden kiinteää olomuotoa. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=FxkhQDu8cu0 Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla on jäätä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä jääpala näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Otimme selvää, kelluvatko jääpalat ja miltä jäävuoret näyttävät. Teimme jäätaidetta terassimme koristeeksi kierrätysmateriaalista. Materiaalina voisi käyttää myös luonnonmateriaaleja tai vesivärejä.

Tutkimme vesihöyryä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=z2lz-n1Oqm4 Videon jälkeen pohdimme, missä olemme nähneet vesihöyryä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vedenkeittimessä keitetyn veden muodostama höyry näyttää, tuoksuu ja tuntuu. Puhalsimme peiliin ja teimme ”Sadetta sisällä” -kokeen. Lisäksi teimme seuraavan kokeen…

…eteisessämme voi tarkkailla, mitä veden määrälle koeputkissa tapahtuu ja miksi.

Karhut taiteilivat sokerimaalaustekniikalla lumihiutaleita yhdessä harjoittelijamme kanssa. Karhut ovat kertoneet ohjeet maalaukseen: https://blog.edu.turku.fi/kerttulineskarit/2018/06/12/sokerimaalausta/

Lisäksi tutkimme ulkona lunta ja lumihiutaleiden rakennetta alustojen ja luuppien avulla. Eteisen pöydän alla teemme kokeen, jossa seuraamme, miten lumi sulaa ensin vedeksi ja höyrystyy kaasuksi ilmaan. Mitä lattialle mahtaa jäädä? Loppuviikosta teemme lisää kellunta- ja liuotuskokeita.