Kevätpäivä Luostarinmäen käsityöläismuseossa

Kävimme tutustumassa Luostarinmäen käsityöläismuseon pihapiiriin.

Kurkistelimme ikkunoista ja pohdimme, kuka talossa on mahtanut asua. Esineiden perusteella mietimme, mitä asukkaat ovat tehneet työkseen. Kuvassa ihailemme savenvalajan töitä.

”Hei se on koira, ihana koira!”

Nautimme ihanan aurinkoisesta ja lämpimästä kevätpäivästä! Iloista pääsiäistä!

Elämää maatilalla -projektin suunnittelua

Aloimme tutustua ”Elämää maatilalla” -projektiimme. Herättelimme erilaisten tehtävien avulla ajatuksiamme maatilasta ja teimme yhdessä kuvallisen ajatuskartan aiheista, jotka lapsia kiinnostavat.

Tutkimme ensin yhdessä kuvia maatilaelämään kuuluvista asioista.

Pistetyöskentelyssä pelasimme tietokoneella maatilamuistipeliä…

…sekä kaverin kanssa.

Kokosimme maatila-aiheisia palapelejä.

Askartelimme ajatuskartan. Karttaa varten lapset saivat piirtää heitä maatilassa kiinnostavia asioita. Kartasta löytyy: kasviksia, omena, kaksi tyttökissaa ja kukkia, koira, traktori, lehmä ja sen vasikka, hevonen, maatila, possu, tipu, ämpäri, maatalo, poni, lato, tehdä maitoa ja porkkanoita.

Ajatuskartat ovat esillä ryhmämme eteisessä. Kokoamme projektin myötä eteiseen aiheenmukaisen näyttelyn yhdessä lasten kanssa.

WWF:n lähettiläs Karhuissa

WWF:n lähettiläs kävi kertomassa Karhuille luonnonsuojelun tärkeydestä metsän näkökulmasta.

Ennen lähettilään vierailua teimme lepohetkellä mielikuvaharjoituksen unelmien metsästä ja piirsimme ryhmissä niistä kuvia. Unelmien metsissä on: karkkeja oksissa, puro, maailman suurin puu, liila vesiputous, karkkipuita, ystäväpuu, temppelipuu, revontulia, aurinko joka heijastaa, vesiputous, sydänympyräpuu, puska, kettu, aurinko, joki ja kala, silta, puu, orava, kuusi, viinimarjapensaita, meri, silta, ihminen, sateenkaarioravapuu, delfiini, värikuusi, puro joka johtaa merelle, meri, laiva jossa lippu ja moottori, omenapuu ja ruusu.

Lähettiläs kertoi meille metsän ja erityisesti haapapuiden ja niistä muodostuvien lahopuiden merkityksestä eri eliöille. Kuuntelimme aluksi metsän ääniä. Minkä linnun äänen kuulit?

Tutkimme kuvan avulla, mitä tarkoittaa monimuotoinen metsäluonto. Mitä luonnon asioita kuuluu monimuotoiseen metsään? Pohdimme myös, mitä kaikkea metsässä voi tehdä. Minkälaisia ideoita sait metsäretkelle?

Tutustuimme lahopuuhun ja pohdimme, miksi se on niin tärkeä monille eliöille.

Tutkimme haapapuun eri vaiheita aikajanalla ja selvitimme kuvien avulla, mitkä eliöt tarvitsevat haapaa elääkseen puun eri kasvuvaiheissa. Mietimme, mitä eliöille tapahtuu, jos puut kaadetaan ja miten voisimme auttaa puita ja eliöitä selviämään.

Saimme lahjaksi kortit monimuotoisesta metsästä. Korteissa on linkki aihetta käsitteleviin tehtäviin, jotka voi tehdä kotona yhdessä aikuisen kanssa.

Pääsiäinen

Kävimme Kerttulin vanhainkodissa askartelemassa roikkuvia pääsiäismunakoristeita yhdessä vanhusten kanssa.

Me tehtiin pääsiäismunia. Me käytettiin tusseja, saksia, liimaa ja sitte koristeita. Mä käytin kukkia ja lumihiutaleita ja tähtiä. Se oli kivaa.

Olemme myös ryhmässämme taiteilleet ja askarrelleet pääsiäisen innoittamana.

Kanat orrella.

Kuvassa pajunkissoja ja kevätbingo, jota lapset saavat pelata aina nähtyään uuden kevään merkin.

Kylvimme rairuohoa. Kylvöpuuhat viittaavatkin jo seuraavaan projektiimme.

Lapset leikkivät mielellään erilaisia eläinleikkejä ja ovat kiinnostuneita koneista, joten alamme tutustua elämään maatilalla. Projektin myötä käsittelemme myös muita luontoon liittyviä asioita. Aloitimme projektin kirjainharjoituksilla ja ensi viikolla jatkamme projektin suunnittelua yhdessä lasten kanssa.

Karhut Aboa Vetuksessa

Vierailimme Aboa Vetuksessa. Karhujen ajatuksia retkestä:

”Siellä oli vanhaa Turkua jonka maa oli paljon alempana kuin tavallisesti  nykyään.” ”Siä oli yks semmonen koiran luuranko se sopis hyvin tähän mun koirapehmoleluteemaan.”

”Mä näin yhden pelin siinä piti rakentaa taloja ja arvata vielä mä näin sellaisen pöydän johon piti kirjoittaa nimi ja se musta oli vähä niinku muovailuvahaa.” ”Se peli oli kiva.” ”Siin piti rakentaa tiilistä ja kivistä ja niitä hyötykäytettiin ku rakennettiin taloja ja jos pelis arvas oikein sai rakentaa peliä ja ku sen sai kokonaan loppuun siitä tuli talo ja jos arvas väärin siitä tuli allas.” ”No oli ihan se koira lammas peli.” ”Ku oli ne millä pysty pyörittään sivuttain niin ne oli tosi kiinnostavia ja sitte tota oli ne luurangot ne oli tosi kiinnostavia.”

Saimme mukaan tehtävävihkoset, joita aloimme tehdä iltapäivällä.

Rauhankasvatusta

Käsittelimme rauhankasvatuksen sisältöjä Maailmankoulun ”Sininen koira” -tarinan ja tarinaan liittyvien harjoitusten ja keskustelujen avulla. Sininen koira -kokonaisuuden avulla opimme erilaisuudesta, syrjinnästä ja kaikkien tasapuolisesta kohtelusta.

”Mun mielestä siitä sinisestä koirasta tuntu ilkeeltä ja sitä kohdeltiin tosi ilkeästi ja sitte tota sen mielestä se ei ollu oikeen kivaa et kaikki toiset sai juoda ja siniset koirat ei saanu tai sai rapsutuksia ne ei saanu päättää mitää ja muut sai päättää mitä ne oli ja mitä ne teki mut se löysi joku päivä toisen sinisen koiran ja se oli isompi ja vähän samalla lailla kohdeltu ku se pieni sininen koira. Että ei saa kohdella toista ilkeesti kuten lyödä kuristaa tai puristaa koska toiselle voi tulla paha mieli.”

Jatkoimme aiheen käsittelyä leikkimällä ”Rauhan rakentajat” -leikkiä. ”Rauhan rakentajat” -leikissä muodostimme kaksi joukkuetta ja keksimme heille riidan aiheen, jota he lähtivät selvittämään sotimalla ”Oma puoli puhtaaksi” -leikkiä soveltaen. Riidan jälkeen katsoimme sodan jättämiä jälkiä ympärillämme ja totesimme, että jos riidan yrittää selvittää tappelemalla siitä seuraa ”kauhea kaaos, niinku kaatopaikka, hirveä sotku, eikä se asia selviä”. Pohdimme yhdessä sopivampia keinoja ratkoa riitoja ja tutustuimme ”Ongelmanratkaisuapulaiseen” (kuvassa). Teimme rauhoittumisharjoituksen ja tunnustelimme oloamme sen jälkeen. Huomasimme, miltä rauha tuntuu: aivan ihanalta, rauhalliselta, tosi hyvältä, vähän kutkuttavalta. Luimme Todd Parrin Rauhakirjan ja keskustelimme samalla sen herättämistä ajatuksista.

Rakensimme lopuksi ”Rauhanpuun”, johon jokainen sai miettiä asioita, joita jokainen meistä tarvitsee kasvaakseen ja elääkseen rauhassa sekä voidakseen hyvin: saa lepoa, saa ruokaa ja vettä, saa tarvikkeita kotiin, saa pussata, on vanhemmat, saa rakastaa, saa kavereita, saa olla siskoja, veljiä, äiti ja isi, saa leikkiä, saa olla lemmikkejä, saa tykätä koirista, rauha tulee kun sammuttaa traktorin, saa tykätä unilelusta ja puistosta,  saa puhdasta ja terveellistä ruokaa, rauhaan ei kuulu kiusaaminen, ei saa häiritä toisten leikkiä, rauha on ennen kuin laittaa traktorin käyntiin, saa kodin, jos toinen tekee eskarijuttuja toinen ei saa tulla kutittamaan tai pilaamaan juttuja, saa puhdasta vettä, ei saa häiritä jos toinen haluaa rauhaa, saa olla rauhassa yksin, rauha on ystävyyttä ja rauha on rakkautta.

Katsoimme vielä Muumi-videoita ja mietimme niiden pohjalta hyviä tapoja ja toisten ystävällistä kohtelua. Harjoittelimme ”Katso varpaisiin, katso silmiin” -leikin avulla ystävällistä katsekontaktia ja toisten mukaan ottamista sekä höyhenleikin avulla, miltä tuntuu mukava kosketus.

Seuraavina viikkoina alamme lopetella globaalikasvatuksen projektiamme. Liikumme Suomi-jumpassa muun muassa suomalaisia perinneleikkejä ja harjoittelemme humppaa. Järjestämme yhdessä alkuopetuksen kanssa työpajoja, joissa käsittelemme vielä globaalikasvatuksen sisältöjä.

Matka maailman ympäri jatkuu

Ryhmässämme on lapsia eri maista, ja he esittelivät meille Karhuille kulttuuriaan.

Matkustimme Kiinaan. Eräs lapsistamme esitteli kiinalaista kirjoitusta ja esineitä. Kuuntelimme kiinan kieltä äänitietokirjan ja lukevan kynän avulla. Tutkimme Kiinaa maailmankartasta ja katsoimme erilaisia kuvia. Luimme Leena Virtasen ja Salla Savolaisen kirjan ”Xing ja sukulaiset”, joka kertoo Kiinasta adoptoidun lapsen vaiheista, sekä Lippa Lohikäärmeen liikuntasadun Aistiseikkailu-kirjasta. Karhut kertovat: ”Ne oli tosi kiinnostavia ja yllättäviä ja tosi hauskoja ja erilaisia tapoja kuin Suomessa. Ne oli kivoja ja sit se kynäjuttu oli kiva ja mäki haluisin semmosen mut en saa jos en mee Kiinaan.” Kiinalaisen kulttuurin asiantuntija lisää: ”Kiinassa on paljo tollasta lelua jossa on kone ja aina mä saisin sieltä leluja.”

Saimme paljon tietoa Intiasta. Eräs lapsistamme esitteli meille mm. intialaisia rahoja, kieliä, matkakohteita, joogaa, esineitä, vaatteita ja ruokia. Lapset saivat kysellä häneltä sanoja, jotka hän käänsi omalle äidinkielelleen. Harjoittelimme intialaisten kirjainten piirtämistä. Intialaisen kulttuurin asiantuntijamme kertoo: ”Että niinku pitää mennä lentokoneella Intiaan ja mulla on semmonen tanssiva juttu jos liikuttaa vähä se kertominen oli kivaa haluaisin pitää uudestaan ja siellä käytetään semmosii melkein niinku hameita.” Karhut kertovat: ”Intiassa oli tosi mielenkiintosta matkustaa ja siä on tosi paljo erilaisia tapoja. Mäki haluisin tanssivan tyypin. Ja mä haluisin sellasen puvun. Mäki haluisin.”

Viikon loppupuolella tutustuimme vielä ryhmämme lapsen kanssa Sloveniaan. Katsoimme maata kartalta ja karttapallolta. Tutkimme aakkosia ja opimme sanoja sloveniaksi. Juttelimme perinteisestä slovenialaisesta satukirjasta ja kissakirjasta. Ihastelimme älytaululta Slovenian maisemia ja laskettelurinteitä. Asiantuntijamme kertoo: ”Slovenia on tosi kiva maa ja paikka ja se on pieni maa ja siä on kiva askarrella ja mennä lounaalle siä on mun sukulaisia ja siä on tosi kivaa ku siä on kissa ja koira ja siä on vauva ja kun se pistetään nukkumaan ja sen kans on kiva tehdä legoja vaikkei se osaa rakentaa niitä ja ku se nukkuu me tehään palapelejä ja tikkupeliä ja muistipeliä.” Karhut kertovat: ”Tosi kiinnostava mun mielestävä ja siä on vähä erilaisia ruokia. Se on kiinnostava laskettelupaikka. Ja hieno maa. Mä haluisin lasketella siellä. Mäki haluisin kokeilla lasketella. Ja mäki.”

Kirkon kansainvälinen työ

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät kävivät kertomassa meille kirkon kansainvälisestä työstä.

Matkustimme laululeikkien myötä Kiinaan ja Afrikkaan. Tansimme ja soitimme maille tyypillisen musiikin tahdissa ja tutustuimme erilaisiin esineisiin, esimerkiksi Kiinassa ”kokeiltiin puikkoja”. Tutustuimme erikielisiin Raamattuihin. Keskustelimme siitä, millaista avustustyötä suomalainen kirkko tekee näissä maissa ja miksi.

Kävimme myös Virossa, jossa kirkon työ eroaa monista muista maista, sillä siellä kirkon työ on esimerkiksi opetusta. Arvailimme mitä eri vironkieliset sanat tarkoittavat suomeksi.