Kuvassa olevassa harjoituksessa ”oli jaettu ryhmiin ja sitten siinä on eri ruutuja ja siinä oli robotti ja koodari sitten se koodari katto kuvan mihin se menee eli jos painaa päästä niin menee eteen päin ja sitte jos painaa vasemmasta olasta se kääntyy vasempaan ja oikeasta olasta kääntyy oikeaan ja selästä se peruuttaa”.

Vihreä niin kuin vasen ja oranssi niin kuin oikea muistuttivat robotteja ja ohjelmoijia oikeista suunnista, kun ohjeet annettiin sanallisesti. Karhut kertovat: ”Se oli aika sama ku ekassaki eli se ohjaa mut ihmisen täytyy kattoo et se on vasen eli okei mä käännyn tonne ja o niinku oranssi ja o niinku oikee ja v niinku vihreä ja v niin kuin vasen.”

Robottia pystyi ohjaamaan myös nuolien avulla ilman kosketusta tai sanallista ohjetta.

Harjoitusten jälkeen tutustuimme Bee-Bot -robotteihin.  ”Siinä on vasen oikee eteen taakse ja pyyhi muisi ja joku pause juttu.”

Pelasimme Bee-Bot -peliä tabletilla.

Purimme esiopetuspäivän osiin ja järjestimme vaiheet oikeaan järjestykseen. Muistelimme päivän vaiheita ensin palloleikin avulla ja sen jälkeen kuvia käyttäen.

Piirsimme sarjakuvan esiopetuspäivän vaiheista.

Harjoittelemme ScratchJr-ohjelman avulla ohjelmointikieltä.

Pelaamme iltapäivisin Robogem-peliä.

Luemme viikkojen aikana Linda Liukkaan Hello Ruby -kirjoja.

Harjoittelimme koodausta myös liikkumalla. Leikimme mm. robottihippaa, kirjeleikkiä, aistivaa konetta ja sähkötystä. Kuvassa ovat kirjeleikissä käytetyt komentosarjat. Kirjeleikissä ”yks oli koodari ja muut oli tietokoneita ja koodari antoi laput ja taputti käsiään kun sai lähtee tekeen niitä siinä tehtiin mitä lapussa oli kirjoitettu siinä on semmonen liikuntaosa ja venytettiin itteensä”. Aistiva kone -leikissä ”yks oli koodari ja toinen kone ja ne sopi sen parin kanssa että kun mä painan päästä sä meet vaikka taakse päin ja siinä sai olla kolme eri juttua mitä sai tehä”. Ohjeet harjoituksiin löytyvät käsityökoulu Robotin oppaista: https://www.kasityokoulurobotti.fi/oppimateriaali/oppaat/

Salakielinen viesti kaipaa vielä ratkaisua.

Eteisessämme on tekniikkanäyttely, johon lapset ovat tuoneet erilaisia tekniikkaa sisältäviä esineitä.

Päiväpiirissä jokainen sai esitellä tuomansa esineen. Esittelyn jälkeen luokittelimme esineet toiminnallisesti, eli sen mukaan ovatko laitteet ”no vaikka patterilla toimivii jousella toimivii sähköllä toimivii lihasvoimalla toimivii vai akulla toimivii”.

”Siinä tutkittiin että laitettiin se paperi sinne veteen ku se oli taitettu reunoista ja sitte se aukesi siellä vedessä. Muovailuvahalla tehtiin vene ja pikkunen pallo ja sitte pallo uppos ja vene ei.”

”Ne kaikki uppos mikään ei kellunu niistä kun kokeiltiin ei porkkana eikä peruna eikä kananmuna.”

”Siinä yks oli värjättyä vettä punskuksi ja sitte se ruskee oli siirappia ja keltanen öljyä. Siinä kokeiltiin mitä laitetaan päälle ja mikä alin ja kokeiltiin kaikkia järjestyksiä ja sitte ruskee meni alas ja punsku jäi keskelle ja keltsu jäi ylimmäksi.”

”Siinä just kokeiltiin niitä siinä ylimpänä on toi veikkaus ja alimpana tulos.”

Tutkimme vettä nesteenä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=22vNI87Y1dw Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla vesi on nesteenä ja mihin olemme vettä aamupäivän aikana käyttäneet. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vesi näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Tutkimme, onko vedellä tiettyä muotoa. Lisäksi teimme kelluntakokeita erilaisten esineiden avulla ja täytimme tutkimuslomakkeen.

Tutkimme veden kiinteää olomuotoa. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=FxkhQDu8cu0 Videon jälkeen pohdimme, missä kaikkialla on jäätä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä jääpala näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Otimme selvää, kelluvatko jääpalat ja miltä jäävuoret näyttävät. Teimme jäätaidetta terassimme koristeeksi kierrätysmateriaalista. Materiaalina voisi käyttää myös luonnonmateriaaleja tai vesivärejä.

Tutkimme vesihöyryä. Katsoimme videon: https://www.youtube.com/watch?v=z2lz-n1Oqm4 Videon jälkeen pohdimme, missä olemme nähneet vesihöyryä. Tutkimme ja kokeilimme, miltä vedenkeittimessä keitetyn veden muodostama höyry näyttää, tuoksuu ja tuntuu. Puhalsimme peiliin ja teimme ”Sadetta sisällä” -kokeen. Lisäksi teimme seuraavan kokeen…

…eteisessämme voi tarkkailla, mitä veden määrälle koeputkissa tapahtuu ja miksi.

Karhut taiteilivat sokerimaalaustekniikalla lumihiutaleita yhdessä harjoittelijamme kanssa. Karhut ovat kertoneet ohjeet maalaukseen: https://blog.edu.turku.fi/kerttulineskarit/2018/06/12/sokerimaalausta/

”Kosketeltiin leipiä likaisilla ja puhtailla käsillä. Laitettiin ne muovipusseihin ja ripustettiin seinälle. Ja sit me aina katottiin onko ne homeessa.”

”Toinen homehtuu enemmän ku toinen koska toinen on likasempi. Koiran tassut voi olla likasia jos koiralla menee tassu vesikuppiin niin laittakaa uutta vettä.”

”Harjoiteltiin käsien pesua kunnolla. Ensin huuhdellaan kädet ja sitten otetaan saippuaa kerran ja sitten huudellaan saippua kunnolla ja suljetaan hana joko paperilla tai kyynerpäällä koska kun on avannut likaisilla käsillä hanan niin pitää sulkee se niin että se lika ei tuu takaisin. Papereita riittää yksi.”

Ryhmämme altaiden vieressä on kuvalliset ohjeet käsien pesuun. Karhut vinkkaavat: ”Voitte laittaa kotiinkin tuollaisen niin opitte paremmin.” Tulostettava ohje löytyy täältä: https://thl.fi/documents/10531/104009/Bort_med_bacillerna.pdf

Karhujen lisävinkki: ”Voi laittaa kotiin tuollaisen että muistaa pestä kädet aina kun menee vessaan.” Kuvia löytyy esimerkiksi Papunetin sivuilta: http://papunet.net/taxonomy/term/4377

Karhut kävivät tutkimassa kemiallisia reaktioita Turun yliopiston LUMA-laboratoriossa (http://luma.utu.fi/).

Suojavarusteina käytimme takkia ja välillä laseja.

Teimme sokerisateenkaaria. ”Yhdes ei ollu yhtää ja yhdes keskiverran ja niis oli elintarvikeväriä. Kun laittoi peukun putken päälle ja kaato niin tuli kaikkia värejä todella paljon ja ku kääntää ylös alaisin ja kääntää sen taas niin se on niinku vihreetä.”

”Siinä on etikkaa ja sooda. Sit se alko täyttymään. Voi tehdä kotonakin.”

Teimme vedestä, elintarvikeväristä ja maissitärkkelyksestä ei-newtonilaista nestettä.

”Siin oli vettä ja sitte mä en muista mitä se toinen oli jotain jauhontapaista sitten kun niitä sekotti niin ensin kannatti olla kumihanskat ja sit ottaa ne pois ja ku koikeilee niin se on tahmeeta joka jäi kiinni mut sit ku siitä teki lihapullan ja se näytti siltä niin sit siitä tulikin löllöä. Sit ku sinne koski kädellä niin ja kun otti sen käteen ja alkoi tekee pyöreet siitä ja sitten kun sen päästi niin se alkoi valumaan.”

Kemiallisen reaktion seurauksena muodostui slimeä eli limaa. Ei-newtonilainen neste muuttuu kiinteäksi, kun siihen kohdistaa painetta eli ”tökkii tai tekee pallon”.

Tarvikekaapin sisältö kiinnosti Karhuja. Pohdimme myös, voiko laboratoriossa olevia aineita syödä, juoda ja haistella.

Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12., ja sen innoittamana Karhut vierailivat Sibelius-museossa: http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/.

”Sibeliusteatterisalissa museon opas kertoi ylihuomisesta liputuspäivästä ja et sen synttärit oli lauantaina ja se täyttäis jotain viis sataa eiku sata viiskyt vuotta sitte se on kuollu tai jotain.”

Karhut tekivät museossa pareittain tehtävän, jossa etsittiin kuvien avulla museosta erilaisia asioita. Tehtävässä…

…otettiin ohjeen mukaan selfie…

…tai avattiin qr-koodi, josta aukesi video soittimen soittamisesta…

…mukana oli myös kuuntelutehtäviä.

”Tossa sai näppäillä vanhaa puupienoo.”

”Ne on museokortteja. Voi käydä museossa ja laittaa siihen hymynaaman millaista oli ja voi tänne puolelle kirjoittaa missä museossa on käynyt ja mikä päivä.”

Luimme Katri Kirkkopellon kirjoittaman ja kuvittaman ”Soiva metsä” -kirjan Sibeliuksesta.

”Kukat” opettivat päiväpiirissä ”Suklaalevyille” Tuorlan planetaariossa oppimiaan asioita kuvien avulla. Lisäksi tutkimme avaruutta vielä tabletin ja tehtävien avulla. Tutkimme Geomag-magneettien ja glemmareiden avulla mustan aukon toimintaa. Katsoimme HS:n lasten uutisten tiedekysymyksistä jakson ”Mihin musta aukko johtaa?” https://www.youtube.com/watch?v=hOQmcsjVE9w

Karhut ovat innokkaita kivien keräilijöitä, joten päätimme ryhtyä tutkimaan kiviä ja maaperää tarkemmin. Luimme tarinan ”Kivitutkimukset vauhdissa” ja esittelimme kotoa tuodut kivet kavereille. Kuvassa on ”niitä kiviä jotka on tullu eri kautta maailmaa ja niitä on paljo löydetty”. ”Koko meidän eskari Karhuista toi kiviä. Kiville tehtiin suojalaatikko että ne ei huku.” Kivet ovat esillä eteisessämme.

Täytimme kivitutkimuslomakkeen, johon kirjattiin ”että onko se karkea sileä vai pyöreä vai littana ja välillä piti rastita ja välillä kirjottaa ja siinä piti värittää minkä värinen se kivi on ja sitten myös katotaan että pytyykö kivi raaputtaan lasiin naarmuja ja sit me koitettiin pystyykö se kiinnitämään magneetin siihen”. Myös lomaketta voi tarkastella kivinäyttelyssämme.

”Louhintakeskuksessa sai oikeella vasaralla lyödä kiviin ja sai ottaa omiakin jos se sai mennä rikki. Yritettiin tutkia kuinka helposti ne menee rikki ja niistä tulee sellasta hiekkaa.”

”Siinä tutkittiin erään äidin tuomia kiviä. Monia niistä ei saanu koskee mut jotkut sai ottaa käteen mut yks semmonen tosi pieni kivi oli oikeesti ihan sairaan painava.” Kiitos kivikokoelman lainasta!

Tarkastelimme kirjasta kivityyppejä ja kiven kiertokulkua: ”Siinä tutkittiin niitä vanhanaikasia eläimen tai kasvin sisällystä ja laavaa ja niistä tuli kiviä.” (Kirja: Tiede, Lasten Ensyklopedia, Ensiopas tieteen maailmaan nuorille lukijoille)

Tutkimme eri tavoin, miten kivet syntyvät. Näin havainnollistimme, miten sedimenttikivet ovat syntyneet: ”Siinä piti koittaa laittaa hiekkaa liimaa ja kiviä ja sit sekotettiin ja sit ku se on kuivunu niin katotaan tuleeko siitä kivi vai ei.”

Tutkimme, miten kivet syntyvät, kun kivimassa sulaa: ”Siinä sulatettiin suklaata et siitä tulis leikisti laavaa ja kaikki sai maistaa.”

Kivet voivat syntyä myös kovassa paineessa: ”Kaikki lähti siitä että tarvittiin muovailuvahapalloja ja se laitettiin pussiin ja sen päällä pompittiin ja sit siitä tuli littanaa.”

Tutkimme Easi Scope -mikroskoopilla mm. ”paitoja, housuja, kiviä, mandariineja ja banaaneja”.

Tutkimme suolan ja sokerin kiteytymistä ja sitä, miten kivi muodostuu kiteistä. Tutkimuksia tehdessämme harjoittelemme myös hypoteesin eli ennusteen tekemistä.

Olemme perustaneet pikkuhuoneeseen laboratorion, jossa lapset saavat vapaan leikin aikana tehdä erilaisia kokeita aikuisen avustuksella. Seinällä on mm. tutkimusideapapereita, joihin lapset ovat yhdessä huoltajiensa kanssa miettineet mielenkiintoisia tutkittavia aiheita. Kiitos huoltajille kokeissa käytettävien elintarvikkeiden tuomisesta! Myös muut päiväkotimme ryhmät ovat tervetulleita vierailemaan Karhujen laboratorioon! Karhut opettavat mielellään, miten tutkimuksia tehdään. ”Suklaalevyt” opettivat ”Kukille”, miten sokerisateenkaaret syntyvät.

Tarvittavat aineet sokerisateenkaaren valmistamiseen. Ohje kemialliseen kokeeseen: http://www.ejippo.fi/teemat/tutki-ja-ihmettele-sokerisateenkaari

Harjoittelimme pipetin käyttöä.

”No se oli kivaa pistää niit erivärisii aineita ja sit ku niit sekotti niin niihin tuli eri väri. Se oli kivaa ku tehtiin sitä sateenkaarijuttua. Aineet laitettiin varovasti mutta keltasen voi vaan laittaa sinne. Kun värit on painavampii ku tommoset hanasta tulevat niin ne on päällekäin. Toi punanen laitettiin päällimmäiseks ku toi punanen on vetisempää kun ne muut. Muut on painavampii ihan pikkusen.” Kuvassa oikealta vasemmalle pieni sateenkaari, iso sateenkaari ja sekoitus.

Hyvä tutkija pitää huolen tutkimusvälineistään: ”Sitten me huuhdeltiin ne ja kaadettiin lavuaariin ja sitten ne aikuiset puhdisti ne vielä loppuun.”

”Valtameri” -koe: ”Se punanen on suolaisempaa ku se tavallinen ja sitten kun sen portin avas siitä ne kummatkin tuli punasiksi mutta siinä toises oli silti vähemmän vettä.”

”Kun siinä otettiin se portti niin ne sekottu et tuol on punasta ja tuol on punasta ja keskellä on vettä.”

Kuvassa taskulampun valon muodostama sateenkaaren värinen spektri ja punainen laser.

Laseria voi käyttää esim. mittaamiseen.

Ultraviolettivalo sai liivit ja hampaat hohtamaan pimeässä.