Satusilmut – Kastun päiväkoti

Toukokuu on Satusilmuissa ollut luonnossa liikkumisen, tutkimisen ja metsäretkeilyn aikaa. Luontohavaintoja on tehty päiväkodin pihalla ja metsässä. Luupit olivat ahkerassa käytössä aamupäiväulkoilun aikana ja niillä tarkasteltiin mm. maassa kipittäviä muurahaisia.

Unelmien liikuntapäivää vietettiin Kastun päiväkodissa tiistaina 10.5. Koko päiväkoti oli osallistunut liikuntapäivän suunnitteluun ja toteutukseen ja erilaisia tehtäväpisteitä oli päiväkodin välittömässä läheisyydessä olevassa pikkumetsässä sekä viereisellä kentällä.

Suomen lasten metsäretkipäivänä 15.5. Satusilmut lähtivät retkelle tuttuun lähimetsään. Metsäpolun varrella teimme paljon keväisiä luontohavaintoja.

Luontoretkellämme pysähdyimme vanhalle retkipaikallemme, jossa oleva risumaja kaipaisi pientä korjausta. Pihapiiriin rakennettiin myös leikkinuotio.

Satusilmut osallistuivat myös teemapäivän Metsänsydän-haasteeseen.

Satusilmujen Metsänsydän jäi kalliolle auringonpaisteeseen ilahduttamaan muita paikalle osuvia metsässä liikkujia!

 

Hyvää äitienpäivää! Toivottavat Satusilmut

Päiväkodin lähimetsässä voi tehdä kierroksen ja samalla bongailla kevään merkkejä.  Metsässä on jo nähty sinivuokkoja, fasaani sekä erilaisia pörriäisiä.

Luontohavaintoja voi tehdä myös omatekoisilla kiikareilla, jotka syntyvät helposti kahdesta wc-paperirullasta. Rullat voi kiinnittää yhteen nitojalla tai teipillä ja kiikarin voi ripustaa kaulaan langalla tai narulla.

Tyhjistä pilttipurkeista syntyy helposti terraario pikkuötököille. Purkin sisustukseen voi käyttää vaikka pieniä kiviä, tikkuja tai lehtiä (lehtiä voi leikata myös paperista tai kankaasta). Terraarion asukkaan voi askarrella esimerkiksi puuhelmestä ja piippurassista, kuten alla olevassa kuvassa.

Jos tekeminen loppuu kesken, netistä löytyy paljon luontotehtäviä, liikunta- ja askarteluvinkkejä sekä laululeikkivideoita.  Kastun päiväkodin sivuilla on linkkilista, josta pääsee monille hyödyllisille puuhasivuille. Sivustolle pääset tästä linkistä: http://www.turku.fi/uutinen/2020-04-09_vinkkeja-ja-linkkeja-lapsiperheille

Molla-verkkosivustolta löytyy linkkejä esimerkiksi. Pikku Kakkosen tehtäväsivuille. Materiaalia on paljon ohjatun piirtämisen harjoittelusta tee se itse -tarinoihin, Siinan laululeikkeihin ja tiedonjyvä-tiedekokeisiin. Tässä linkki Mollaan https://blog.edu.turku.fi/molla/oppimateriaaleja/

Lukulumo-sovelluksen maksuton kotiversio on käytettävissä 13.5. asti. Lukulumon voi ladata mobiililaitteeseen sovelluskaupasta. Ohjeet sovellukseen kirjautumiseen löytyvät osoitteesta https://www.iltoppiminen.fi/palvelumme/lukulumo/ 

Lukulumon kirjastossa on runsaasti satu- ja kuvakirjoja luettuina. Sivuja voi käännellä omaan tahtiin mobiililaitteessa, joten kokemus muistuttaa aika paljon perinteistä kirjan lukua.

Mukavia puuha- ja lukuhetkiä kaikille!

 

Satusilmuissa leikkiympäristön kehittämistyö jatkuu: ruokailuhuoneen nurkkaukseen rajattiin selkeä oma alue eläin- ja autoleikeille. Tila toimii myös muissa leikeissä, joissa on mukana erilaisia hahmoja tai kulkuneuvoja.

Kotileikkialue siirrettiin ruokailuhuoneesta nukkarin viereiseen pikkuhuoneeseen. Siirrolla pyrittiin luomaan kotileikille rauhallinen oma tila. Kodin sisustus on vielä kesken, mutta vauvojen hoito onnistuu nykyisilläkin tarvikkeilla.

 

Satusilmuissa on viime viikkoina keskitytty leikki- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Eteinen on kokenut melkoisen muodonmuutoksen: Satusilmujen ja Taikaterhojen naulakkojen välissä kiertää kaksikaistainen tie, jonka varrelta voi löytää paloaseman, poliisilaitoksen ja huoltoaseman. Parkkialueella odottelee jo kaksi mopoa innokkaita kuljettajia. Mopoajelun lomassa voi käydä vaikka jäätelöbaarissa tai karkkikaupassa.

Dinosaurusmaassa tyrannosaurukset paistattelevat päivää tulivuoren rinteillä. Läheisessä laaksossa kasvinsyöjädinot mutustelevat lehtiä palmupuun alla.

Leikkiympäristön kehittämistyö jatkuu Satusilmuissa kevään aikana!

Satusilmujen lokakuu on kulunut iloisissa ja vauhdikkaissa merkeissä. On ollut ilo huomata Satusilmujen lasten kehitys ja uuden oppiminen. Lapset ovat itsekkin huomanneet kuinka he ovat oppineet taitaviksi liikkujiksi sekä oppineet erilaisia harjoiteltuja päivittäisiä taitoja. Lapset ovat osanneet iloita omia onnistumisiaan ja ottaa hyvin erilaiset kehut vastaan.

Lokakuu oli lukukuu. Satusilmut kehittivät omaan ryhmätilaansa oman lukemiselle pyhitetyn rauhallisen nurkkauksen ja ryhmätilaan tuotiin myös oma kirjavaunu. Lukunurkkaus on saavuttanut lasten keskuudessa suuren suosion ja rauhallisesta kirjojen luvusta on tullut iso osa lasten päivää. Olemme saduttaneet lapsia ja olemme koonneet sadut yhdeksi kirjaksi ”Satusilmujen kootut teokset”. Lapset kuvittivat oman sadun ja kuva liitettiin oman satuun.

Motoriikan tukena olemme sekkailleet muun muassa erilaisilla liikuntaradoilla. Olemme harjoitelleet liikkumaan eri tasoilla, silmän ja käden koordinaatiota, tasapainoilua sekä ylittämistä ja alittamista.

Pienryhmätoiminnan sisältöä on järjestetty lasten omien kiinnostusten kohteiden mukaan.

Satusilmut ovat nauttineet ensimmäisistä talvisista pakkasaamuista. Lumen riemuihin pääsimme tekemällä lumienkeleitä ja laskemalla mäkeä.

Päätimme elokuun alussa, että tänä vuonna toimintaamme ohjaa erityisesti hyvän huomioiminen. Positiivinen pedagogiikka ja vahvuuksien esille tuominen arjessa ovat  tärkeitä lapsen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistajia. Meillä jokaisella, niin aikuisilla kuin lapsillakin on sekä näkyvissä että näkymättömissä lukuisia vahvuuksia! Huomataan ja bongataan siis yhdessä hyvä!

VIA-luokittelun 6 hyvealuetta (Peterson & Seligman, 2004) ovat viisaus ja tieto, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys. Näiden kuuden yläkäsitteen alle jakaantuu 24 luonteenvahvuutta. Toisin sanoen bongattavaa riittää!

Vahvuuspedagogiikassa tärkeintä on , että kaikki vahvuudet ovat yhtä arvokkaita eikä yksikään ole enemmän tavoittelemisen arvoinen kuin jokin toinen. Kasvattajan tehtävänä on kuitenkin nostaa esiin niitä vahuuksia, jotka helposti jäävät äänekkäämpien ja näkyvämpien vahvuuksien alle. Esimerkiksi harkitsevaisuus, ystävällisyys, kauneuden arvostus ja toiveikkuus saattavat jäädä varjoon rohkeuden, innokkuuden, johtajuuden ja uteliaisuuden kustannuksella.

Vahvuusajattelussa on olennaista, että opimme näkemään toisissamme hyvää ja toimivaa.  Kasvu ja oppiminen tapahtuvat aina vuorovaikutuksessa. Lyhyesti voisikin todeta, että vahvuudet ovat sisäisiä resurssejamme, joita tulisi ruokkia päivittäin. Tällä tavoin vahvistamme hyvinvointia ja rakennamme luottamusta sekä lisäämme turvallisuuden tunnetta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsilähtöistä, lapsen osallisuutta korostavaa pedagogiikkaa painotetaan voimakkaasti. Osallisuus tarkoittaa sitä, että lapset  ovat aktiivisia toimijoita omassa ryhmässään. Heidän ajatuksensa sekä mielipiteensä tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään on jokaisen lapsen oikeus. Osallisuus on eri asia kuin osallistuminen. Osallisuus on tunne yhteisöön kuulumisesta.

Osallisuuden pedagogiikkaa kritisoidaan yhdistämällä siihen rajattomuus, huonot tavat ja kaaos. Helposti todetaan, että lapset saavat päättää kaikesta; mitään sellaista ei tarvitse tehdä mitä ei halua,  ei tarvitse kuunnella eikä ottaa vastuuta. Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus on kuitenkin aivan jotain muuta.  Osallisuuden pedagogiikka haastaa myös kasvattajan ajattelemaan eri tavalla. On tärkeää olla läsnä, kuunnella enemmän kuin puhua. Havainnoida, arvioida ja lumoutua lapsesta. Uskaltaa ottaa lapset mukaan suunnitteluun ja päästää irti ajatuksesta vallankäytöstä.

Varhaiskasvatuksessa oma ryhmä on yhteisö. Siihen yhteisöön kuuluu jokainen ryhmän lapsi ja aikuinen. Kasvattajan tehtävänä on tukea jokaisen kuulumista yhteisöön havainnoimalla aktiivisesti ja rikastaen oppimisympäristöä. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja, pohtia valintojen seurauksia, ratkaista ristiriitoja. Lasten ideat ja ajatukset luovat pohjan yhteiselle toiminnan suunnittelulle, jota kasvattajat rikastavat siten, että laaja-alaisen oppimiskäsityksen sisällöt toteutuvat. Lapset oppivat parhaiten kun ovat kiinnostuneita asioista.

Näin toimintakauden alussa on tärkeää, että jokainen lapsi tuntee olevansa osa yhteistä yhteisöämme, teemme töitä sen eteen, että yhdessä luomme turvallisen imapiirin, jossa jokainen on arvokas ja hyväksytty juuri omana itsenään.

Satusilmujen toukokuun blogissa pääsette tutustumaan meidän lähimetsiin. Olemme koko kevään käyneet vähintään viikoittain metsässä, parhaimpina viikkoina kahdestikin. Metsä ja luonto ovat oppimisympäristöinä mitä parhaimmat. Takapihalta todella alkaa seikkailu! Vahva luontosuhde syntyy elämyksistä ja kokemuksista. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa niin levottoman lapsen kuin aikuisenkin. Kiire ja stressi sekä aikataulut unohtuvat. Metsässä liikkuminen ja leikkiminen tukevat monipuolisesti lasten motorista kehitystä unohtamatta sosioemotionaalisten taitojen vahvistumista. Metsässä puuhaillessa syntyvät mielikuvituksellisimmat leikit ja vahvat elämykset. Metsäretkillä olemme päässeet ihmettelemään eläimiä ja kasveja. Vahva luontosuhde synnyttää halun osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) pohjalla on oppimiskäsitys, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Vasun oppimiskäsitys näkee lapsen aktiivisena toimijana, hänellä on kyky ajatella itse ja ilmaista mielipiteitään. Avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä luo perustan kokonaisvaltaiselle oppimiselle. Luonnossa on mahdollisuus ihan toisella tavalla antaa lapsen ihmettelylle ja oivaltamiselle tilaa ja aikaa. Yhteisillä retkillä syntyvät parhaimmat keskustelut. Niihin on mukava palata vielä myöhemminkin aamu- ja päiväpiireissä. Lasten kysymykset saattavat yllättää ja aina ei aikuinenkaan tiedä vastausta heti. Tietoa etsitäänkin yhdessä. Tällainen yhteinen prosessointi tukee toimimista oppivana yhteisönä. Kokonaisuuksien kautta lapsen ajattelemisen taidot kehittyvät, sanavarasto ja käsitteiden ymmärrys laajenee, sosiaaliset taidot vahvistuvat sekä matemaattinen päättelykyky vahvistuu.
Tämän blogikirjoituksen myötä Satusilmut toivottavat kaikille iloista kesää. Elokuun lopulla päivitämme syksyn ensimmäiset kuulumiset.

Kielten rikas maailma 

Kieli on keskeinen tekijä vuorovaikutuksessa. Se mahdollistaa niin omien ajatusten, tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden ilmaisemisen sekä tiedon, havaintojen ja ajattelun jäsentämisen. Kieli on läsnä arkipäivässä ihan kaikkialla ja kaiken aikaa. Kielen kehittyminen tukee kokonaisvaltaisesti oppimista. On tärkeää, että lapset saavat kasvaa kielellisesti rikkaassa ympäristössä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kielten rikkaaseen maailmaan yhdistetään vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottamisen taidot, kielen käyttötaidot, kielellinen muisti, sanavasto ja kielitietoisuus. Puheen rinnalla hyödynnetään erilaisia visuaalisia, auditiivisia ja audiovisuaalisia viestejä sekä tekstejä.  Satusilmujen arjessa kielten rikkaaseen maailmaan tutustutaan esimerkiksi suujumpalla, äänensävyjä ja -painoja pohdiskellaan draamaleikeissä, harjoittelemalla kertomista, vahvistamalla hyviä tapoja, hassuttelemalla huumorilla. Luemme ja kerromme paljon satuja ja pysähdymme yhdessä pohtimaan syy-seuraus suhteita. Kielellinen muisti ja sanavarasto kehittyvät kuin huomaamatta erilaisten lorujen ja laulujen kautta.

Juhlat tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Kevään juhlaa vappua vietettiin vauhdikkaasti koko talon voimin. Päiväkodin pihalla oli erilaisia liikunnallisia toimintapisteitä ja lopuksi tietysti herkuteltiin. Satusilmut tekivät vapun jälkeen vappupiknikin. Tällä kertaa emme suunnanneetkaan lähimetsään vaan piknik levittäytyi meidän omaan satumetsään!