Vuoden 2016 BETT-messuilla Microsoftin Anthony Salcito nosti esille uudenlaisen maker-kulttuurin nousun. Samana vuonna julkaistiin myös BBC:n Micro:bit, edullinen ohjelmoitava pieni tietokone. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Arduinon kaltaiset mikrokontrollerit, robotiikka ja Micro:bit ovat tulleet vahvasti myös Suomeen. Turussakin on käynnissä erilaisia hankkeita ja kerhoja, joissa kehitetään maker-toimintaa ja opetellaan ohjelmointia. Valtakunnallisesti tärkeää kehitystyötä tekee Innokas-verkosto.
Vuonna 2018 robotiikkaan, ohjelmointiin ja maker-toimintaan liittyvää tarjontaa oli messuilla valtavasti. Esimerkiksi erilaisia robotti- ja rakennussarjoja löytyi jopa kyllästymiseen asti. Melkeinpä kiinnostavimpia näistä yksittäisistä tuotteista olivat pienille oppijoille kolmannesta ikävuodesta ylöspäin suunnatut tuotteet, kuten Duplo-yhteensopivat rakentelupalikat (esim. Taco Robobricks).
Trendikäsitteenä nousi esille STEAM, eli Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics ja sen taito- ja taideaineita vajaampi versio STEM. Maailmalla, mm. Yhdysvalloissa opetus rakentuu pitkälti STEM-ajattelun varaan. STEM-pohjainen opetussuunnitelma painottaa ongelmanratkaisua, luovuutta, oppiaineiden rajoja ylittäviä kokonaisuuksia ja oppilaan omasta kokemusmaailmasta lähtevää oppimista. Kuulostaako tutulta? Messuilla käsitteen avulla markkinoitiin niin 3D-tulostimia, laserleikkureita, ohjelmointia, robotiikkaa kuin elektroniikkaakin. Mitään Micro:bitin kaltaista ”mullistavaa” härpäkettä en löytänyt. Arduino-mikrokontrollerin ja Micro:bitin kanssa yhteensopivat sarjat saattavat kuitenkin toimia aihepiirin popularisoimisessa, jos vain löytää laajasta tarjonnasta itselleen sopivan, pedagogisesti mielekkään vaihtoehdon. Yksittäisten tuotteiden sijaan huomio kiinnittyi oikeastaan siihen, kuinka tämä kaikki oli saatu askeleen lähemmäs oppijoita ja opettajia.
Edellisenkappaleen loppuun viitaten myös suuret toimijat – kuten Microsoft ja Google – olivat panostaneet STEMiin vahvasti. Microsoftin Hacking STEM -portaali tarjoaa luokkakäyttöön kattavan valikoiman erilaisia vapaasti ladattavia projektimalleja ja aktiviteettejä. Messuilla oli esillä mm. tuulen nopeutta mittaava itse rakennettu laite, joka syötti tiedot automaattisesti päivittyvään Excel-taulukkoon. Pääosin projekteissa hyödynnetään helposti saatavia ja edullisia materiaaleja, mutta monesti tarvitaan myös mikrokontrolleria (Arduino, Lego WeDo).
Osa yrityksistä tarjosi myös konsultointia ja eräänlaisia ekosysteemipalveluita, jos haluaa hankkia kaiken tarvittavan kerralla. Kuvissa Fab Factoryn STEAMachine ja Engino Educationin ”Total education solution: combination of STEM & robotics” -malli.
Joitakin vuosia sitten alkanut maker- ja STEM-buumi ei siis ole osoittanut laantumisen merkkejä. Isojen toimijoiden tuottama sisältö sekä laite- ja ohjelmistovalikoiman kattavuus herättänee Suomessakin vähitelleen laajempaa kiinnostusta aiheeseen.
