Vuoden 2015 ITK-päivistä jäi jälleen käteen jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin lainattua. Jotakin sinistä edustivat ehkä osallistujat itse, jotka haukkoivat ilmaa ylibuukatuissa seminaarihuoneissa.
Päätin tapani mukaan pistäytyä jossakin itselleni vähän vieraalta kuulostavassa esityksessä ja päädyin MOOC-teemaseminaariin.
MOOCit (Massive Open Online Course) ovat verkkokursseja, joihin voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa. Usein kursseille otetaan satoja, jopa tuhansia opiskelijoita. Maksullisten MOOCien maailmaa hallitsevat ITK-esityksen mukaan suuret opetusalan konsulttiyritykset sekä amerikkalaisten yliopistot. Kursseja on toki runsaasti saatavilla myös ilmaiseksi. Kurssien sisällöt voi rakentaa melkein miten vain, kunhan opiskelijan suoritukset saadaan jotenkin talteen. Mikäli kurssilla on valtavasti opiskelijoita mutta vain vähän tai jopa vain yksi opettaja, arviointienkin täytyy olla pitkälti automatisoituja (esimerkiksi koneen tarkastamia monivalintatehtäviä). Henkilökohtaisen ohjauksen puute tietysti laimentaa opetuksen laatua, joka ei ainakaan maksullisten kurssien osalta oikein käy päinsä.
Mielenkiintoiseksi MOOCit tekee niiden antamat mahdollisuudet suomalaisille oppilaitoksille: jos vaikka Testivaaran lukio päättäisi haluta lisätienestejä, se voisi avata pari lukiokurssiaan maailmalle muutaman kympin hintaan per opiskelija. Tämä olisi suomalaista koulutusvientiä aivan konkreettisella tasolla ja saisi kouluvierailuista saatava sataset muuttumaan aivan eri kymmenluvuille. Uskaltaisiko joku tarttua tähän?
MOOCeihin voi tutustua mm. joidenkin yliopistojen sivuilla tai vaikka Coursera-palvelussa (www.coursera.org).
