Kuvataiteen kurssi 12 Taidetta saaristossa vietti ikimuistoisen, elämänmakuisen ja taidetyöntäytteisen opintoretken Örön saarella. Matka piti sisällään paljon silmien loistoa, ääripäiden tunteita sekä itsensä ylittämisiä muun muassa ympäristötaiteen ja performanssin parissa. Opiskelijoiden ympäristön havainnoinnin tuloksena syntyneitä, saaren luontoon, historiaan ja tunnelmaan pureutuvia lopputöitä on esillä nyt kolmennessa kerroksessa olevassa näyttelyssä.
Mielestäni kivointa Örössä oli torstai kokonaisuudessaan, varsinkin ympäristötaide. Se oli mukavan simppeliä ja luonnonläheistä puuhaa, enkä ollut koittanut ympäristötaiteen tekemistä koskaan ennen. Olen aika ylpeä minun ja Anni-Martan vedenalaisesta kivispiraalista. Vaikka se onkin aika yksinkertainen, se näyttää silti hienolta ja jännittävältä veden läpi katsottuna. Melkein kaikkien kurssilaisten taideteoksista tuli hienon näköisiä ja sekin, joka meni rikki, oli konseptina hyvä ja mielenkiintoinen. Ja jokaisella tuntui olevan hauskaa ympäristötaidetta tehdessä!
Hauskaa oli myös performanssin tekeminen, ja muiden tekemien performanssien katsominen. Jokaiselle oli varmaan jonkinlainen itsensä ylitys saada kasaan kokonainen taide-esitys aikaan vain kahden muun ihmisen kanssa ja vieläpä noin puolessa tunnissa. Performanssi on kivan vapaamuotoinen käsite. Se mahdollistaa tekemään mitä vain, tai olla tekemättä. Esimerkiksi meidän ryhmämme päätti, ettei muiden edessä ole kovin miellyttävää esiintyä, joten päädyimme neuvomaan yleisöä pitämään silmät kiinni. Joka ryhmän esityksistä tuli myös kivan erilaisia, kun mitään tarkkaa ohjeistusta ei ollut.
-Norma
Öinen meri on tumma ja pelottava, mutta silti se kiehtoo. Se on kylmä, niin kylmä, etten käsitä miten kukaan voi uida siinä. Varpaani alkoivat sinertää, vaikka pidin niitä vedessä vain pienen hetken.
-Milja