Kolmasluokkalaisia tutustumassa eri kieliin pelaamalla Kielikarnevaali-peliä.
Tammikuussa 2024 Puolalan koulun kolmasluokkalaiset osallistuivat vuosittaiseen Kielikarnevaali-tapahtumaan, jossa tavoitteena on esitellä oppilaille eri kieliä, tutustua kulttuureihin ja kannustaa kolmasluokkalaisia aloittamaan A2-kielen opiskelu. Kielikarnevaali-pelissä oppilaat tutustuivat eri kieliin 3–4 hengen joukkueissa yhden oppitunnin ajan joukkuehenkeä ja yhteistyötaitoja vaativien toiminnallisten tehtävien avulla. Joukkueet pelasivat yhteisellä laitteella omassa luokassa tai muussa koulun tilassa. Pelin eri kielien asiantuntijoina ja tuomareina toimi Puolalan ja Topeliuksen koulun kahdeksasluokkalaisia kieliluokkien oppilaita.
Englannin kieliluokkien kielenelävöittäjänä toimii West Virginiasta kotoisin oleva Jason Cartwright, joka toi kieli- ja kulttuurituntemustaan arjen koulutyöhön. Jasonin tunneilla keskityttiin suullisiin tehtäviin ja kirjoittamiseen erilaisissa tilanteissa. Oppilaat saivat tietää paljon sellaisia uusia asioita amerikkalaisesta kulttuurista, jotka eivät käy ilmi elokuvista, tv-sarjoista tai mediasta. Kaikilla luokilla käsiteltiin vuoden tärkeitä juhlapäiviä. Jason osallistui myös 8. luokkalaisten Hollanti-projektiin.
Syyslukukaudella 9b:n kielenelävöittäjän tunneilla vieraili kaksi Puolalanmäen lukion vaihto-opiskelijaa, jotka olivat tulleet Turkuun kolmeksi viikoksi vaihtoon. Ranskalaiset lukiolaiset kertoivat omasta kotipaikastaan ja koulunkäynnistä Ranskassa. Suunnittelimme ennakkoon kysymyksiä ja yläkoululaiset kyselivät ranskalaisilta nuorilta heidän elämästään, koulusta ja arjesta Ranskassa sekä heidän ensivaikutelmistaan Suomessa.
Englannin kieliluokkien perinteinen Hollanti-vaihtoprojekti jatkui 8b:n kanssa. Matkustimme lokakuussa Goesiin Alankomaihin ja vastaanotimme vieraita huhtikuussa. Jo toista kertaa yhteisenä projektiaiheenamme oli siirtolaisuus. Englannin kieliluokkien Hollanti-projektista on erillinen juttu vuosikertomuksessa.
9b-luokkalaiset kutsuivat entiset kummioppilaansa 5b-luokalta vierailulle yläkouluun. Isot ja pienet pelasivat yhdessä erilaisia kielellisiä pelejä, jutustelivat ja viettivät mukavan hetken. Tarkoitus on luoda tästä uusi kevätperinne englannin kieliluokille.
5b-luokkalaiset 9b:n vieraina Torninkadullla.
Isot ja pienet pelasivat porukalla Alias-sananselityspeliä.
Vanhojen kummioppilaiden kanssa oli kiva pelata.
Viimeisellä kouluviikollaan 7b-luokkalaiset osallistuivat Turun yliopiston Tiedeshow-päivään Turun yliopistolla. Vierailimme toiminnallisissa fysiikan työpajoissa, joiden aiheena olivat paine ja kitka. Tulevat fysiikan opettajat demosivat oppilaille näitä ilmiöitä käytännönläheisesti. Lisäksi kuulimme taustatietoa Turun yliopistosta, kiertelimme tutustumassa yliopiston tiloihin ja vierailimme yliopiston eläinmuseossa. Pääsimme myös tutustumaan upouuteen Atrium-rakennukseen, jota käyttää Turun yliopisto ja Åbo Akademi yhdessä.
Fysiikan opettaja on kuin taikuri: avustajaakin tarvittiin!
Tutkija Moe Aye upotti ilmapallon hiilihappojäähän.
Yliopistokierroksella pääsimme uuteen Aurum-rakennukseen.
Vierailimme myös eläinmuseossa, jossa olisi kulunut pidempikin aika.
Kitka-demossa kilpailtiin ja rakennettiin Lego-palikoilla. Tässä ne punnitaan.
Kitka väheni kun asetti Lego-palikat kyljelleen. Kannattaa aina ajatella luovasti!
Puolalan koulun englannin kieliluokat tekevät yhteistyötä hollantilaisen Zeelandin maakunnassa Goesin pikkukaupungissa sijaitsevan Pontes Lyceumin kanssa. Tämän lukuvuoden aikana toteutui jo 11. oppilasvaihto kun 8B-luokka teki opintomatkan Hollantiin syksyllä 2023 ja keväällä 2024 hollantilaiset tulivat vuorostaan Turkuun Puolalan koulun vieraiksi. Yhteydenpito toisiin eurooppalaisiin nuoriin edistää monikulttuurisuutta käytännössä, opettaa kansainvälisyyttä ja parantaa oppilaiden käytännön kielitaitoa kun heille tarjoutuu mahdollisuus kommunikoida aidoissa arkipäivän tilanteissa englanniksi.
8B-luokka ehti tehdä monenlaisia asioita viikon aikana. Vaihtoviikon ensimmäinen päivä oli sunnuntai, jota vietettiin tutustumalla majoittavaan perheeseen ja ympäristöön. Perhepäivän ohjelma oli vapaata toimintaa perheiden ja/tai muiden nuorten kanssa. Uuden kouluviikon alettua vaihtoluokat pääsivät tutustumaan toisiinsa ihan aluksi yhteisten ryhmäytymisleikkien avulla. Sen jälkeen vierailtiin pienissä ryhmissä oppitunneilla. Kävimme myös Tanssistudio Janvierillä saamassa oppia eri tanssityyleissä. Lisäksi hollantilaiset ja suomalaiset pääsivät esittelemään toisilleen oman maansa suosittuja tanssibiisejä.
Janvierin tanssistudiolla harjoiteltiin paritansseja ja pidettiin dance battle
Kädenvääntökisa alkoi spontaanisti
Kaikki jännittivät kumpi vahvoista voittaa
Oppilasvaihtomme oli osa Erasmus-projektia, jonka teemana oli jo toista kertaa aina ajankohtainen siirtolaisuus. Aloittelimme yhteistyötä kumppaniluokkamme kanssa tutustumalla siirtolaisuusuuden eri ilmenemismuotoihin ennen ja nyt sekä projektimme sisältöön. Lisäksi oppilaat etsivät hollantilaisia ja suomalaisia reseptejä. Näitä leivonnaisia ja ruokia he kokkasivat sitten myöhemmin yhdessä kodeissaan tarjottavaksi torstain nyyttäreillä. Koska tiistai on Goesissa toripäivä, lähdimme keskustaan, jossa oppilaiden tehtävänä oli jutella paikallisille ja tutustua toritarjontaan. Goesin kaupunki sijaitsee Zeelandin maakunnassa. Se on kaunis vanha kaupunki, johon luokka pääsi tutustumaan myös asiantuntevien kaupunkioppaiden kanssa. Kaupunkikierroksen lopuksi mylläri esitteli meille toimivaa viljamyllyä.
Söpö kissa ihastutti matkalla torille
Lämpimät Stroopwafelit maistuivat suussasulavilta
Yksi oppilas päätyi asumaan tämän upean talon kolmanteen kerrokseen
Keskiviikon teema oli merellinen. Hollannissa meri on ollut aina tärkeässä roolissa niin hyvässä kuin pahassakin. Kävimme laskuveden aikaan Yersekessä etsimässä ostereita ja 17 oppilasta innostui niitä maistamaan rannalla. Iltapäivällä näimme valtavan Neeltje Jansin padon, joka suojaa merenpinnan alapuolella olevia alueita tulvilta. Rannalla lämmin tuuli puhalsi navakasti, tuulimyllyt hurisivat ja tuottivat sähköä väkirikkaan maan tarpeisiin. Alueelle tyypillisiä merilintujakin onnistuimme bongaamaan. Vierailupäivä Pohjanmeren rannalla oli hyvä johdanto 8b:lle oman koulumme Itämeri-teemaan.
Kun vuorovesi on Yersekessä alhaalla ranta on täynnä ostereita
Oppaalla oli terävä osteriveitsi, jolla ne sai kätevästi auki.
Tämä joukko päätti yhdessä maistaa ostereita, jotka kuuluu syödä elävänä.
Torstaina laadittiin yhdessä tietokilpailua iltaa varten ja sen jälkeen tutustuimme Traasin puukenkäverstaaseen, jossa on tuotettu perinteisiä puukenkiä jo yli sadan vuoden ajan. Iltapäivää vietettiin koululla kummankin maan herkkuja maistellen ja tietokilpailukysymyksiin vastaillen. Yhdellä oppilaistamme oli isäntäperheessään mahdollisuus pukeutua perinteiseen Zeelandin asuun.
Puukenkäverstas tuottaa puukenkiä koneilla, joista vanhimmat ovat 1950-luvulta.
Zeelandin maakunnassa puukengät ovat yleensä maalaamattomia tai keltaisia.
Hollantilainen ja turkulainen nuori pukeutuneenä perinteiseen Zeelandin asuun.
Edellä mainittujen kohteiden lisäksi tällä 8b:n opintomatkalla poikkesimme paluumatkalla Delftin idylliseen kaupunkiin, joka on kuin Amsterdam pienoiskoossa. Kiipesimme Nieuwe Kerkin torniin ja katselimme kaupunkia jokilaivaristeilyllä. Tulimme sopivasti syyslomaksi kotiin!
Nousimme Nieuwe Kerkin torniin kapeita portaita. Ylhäältä oli upea näköala!
Moni suuntasi syömään italialaista jäätelöä tornikiipeilyn jälkeen.
Kauniita kanavia on melkein yhtä paljon kuin Amsterdamissa.
Englannin kieliluokan vaihto Pontes Lyceumin oppilaiden kanssa 2023-2024 saatettiin päätökseen kun 8b:n vieraat Goesin kaupungista pääsivät viettämään viikon Turussa tuttujen vaihtokavereiden kanssa. Lauantaina tutustuimme yhdessä Helsinkiin opastetulla bussikierroksella. Lisäksi nuoret tutkivat pääkaupungin nähtävyyksiä pienryhmissä. Sunnuntai vietettiin yhdessä turkulaisten isäntäperheiden kanssa. Viikolla ohjelmassa oli Migration-projektiesitysten lisäksi oppilaiden vetämä Turku-kierros, Eurooppa-visa, kotitaloutta, krikettiä ja maahockeyta, vierailu Turun linnassa sekä saunailta Luonnonmaalla. Viimeisenä päivänä vierailimme vielä Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja kiipeilimme Flowparkissa.
Oppilaat tutustuivat pienissä ryhmissä kävellen Helsinkiin. Kasper Mårtensonin opastamana kiertelimme myös bussilla nähtävyyksiä.
Valmistimme suomalaisen kahvipöydän herkkuja kotitalousluokassa.
Yhdessä kokkaaminen on mukavaa ja varsinkin herkkujen syöminen jälkeenpäin.
Grillasimme, saunoimme ja uimme kylmässä Itämeressä Luonnonmaalla.
Saksan kieliluokkien vuosi alkoi yhdeksännen luokan oppilaiden osalta vauhdikkaasti, kun jo elokuussa tulivat Cellen ystävyyskoulun oppilaat Turkuun vastavierailulle viime kevään jäljiltä. Koronatauon jälkeen uudelleen aloitettu jokavuotinen vaihtoperinne tarjosi jälleen paljon hienoja hetkiä, kun saksalaiset oppilaat yöpyivät suomalaisten perheiden luona koko viikon. Viikkoon mahtui opiskelun lisäksi saunomista, uimista, makkaraa, salibandya, porealtaita sekä paljon muita upeita elämyksiä ja muistoja. Lisäksi saksalaisia oppilaita ihastutti maksuton kouluruoka ja kaunis kaupunkimme. Omat oppilaamme olivat erinomaisia vaihtopareja. Perinteinen vaihtoon kuuluva viikonloppu perheen kanssa oli monelle upea kokemus Suomesta ja sen kesästä. On hienoa jatkaa vaihtoperinnettä jälleen ensi lukuvuonna!
Yhdeksäsluokkalaisten lukuvuosi sujui vaihdon jälkeen pitkälti opiskellen, sillä keväällä olivat edessä sekä DSD-kielidiplomin suorittaminen että valtakunnallinen koe. Toki syksyyn mahtui hieman elokuvien katsomista ja tutkimistakin ennen kevään tärkeitä koitoksia. DSD-tutkinnot suoritettiin jälleen hienosti, vaikka työtä riitti. Erityisesti suullisten esitysten tekeminen ja esittäminen olivat oppilaille todella palkitseva ja hieno kokemus. Valtakunnalliset kokeet menivät DSD-tutkinnon jälkeen myös hienosti. Vuosi päättyi vielä opettajan ja oppilaiden piknikkiin Puolalan puistossa.
Kahdeksannen luokan oppilaiden vuosi alkoi vaihtoviikon odottelulla. Vaihdosta keskusteltiin koko alkuvuosi h-hetken lähestyessä kovaa vauhtia. Samalla myös opiskeltiin, ja paljon uutta opittiin pitkin vuotta. Marraskuussa se sitten alkoi; oppilasvaihto Celleen. Oppilaamme kirjoittivat kirjeet itsestään, ja näiden kirjeiden avulla kaikille löydettiin sopiva pari, jonka luona oli tarkoitus asua huhtikuussa viikon ajan. Muuten syksy meni nopeasti ja kovaa vauhtia edeten.
Joululoman jälkeen opiskelu jatkui samalla, kun oppilaat odottivat vastauksia Saksasta. Lopulta kaikille löytyi pari, ja yhteydenpito alkoi. Lähdön hetki oli lopulta 16.4. aamulla, kun bussimme täynnä saksan kieliluokan kahdeksannen vuosikurssin opiskelijoita starttasi kohti Helsinki-Vantaata. Vaihtoviikko oli ikimuistoinen ja sisälsi ainakin jalkapalloa, uimista, planetaarion ja ostoksia. Vapaa-aikaa oli perheissä paljon, ja perinteiseen tapaan perheet saivat viikonlopun käyttää itse haluamallaan tavalla. Tämä oli monelle meidän oppilaallemme hieno kokemus. Kokemuksia muisteltiin vielä matkapäiväkirjan kirjoittamisen yhteydessä. Tämän oppilaat tekivät kaikki yhdessä. Reissu oli hieno ja luokan ryhmähenkeä kasvattava.
Seitsemännet luokat totuttelivat yläkouluun. Saksan kieliluokalla opittiin myös paljon uutta. Monella on jo ensi vuoden vaihto mielessä. Vaihtoa aletaan valmistella heti syksyllä. Vuosi meni nopeasti, ja edelleen kieliluokalla on kaikkien mielestä kivaa. Ensi vuotta odotellessa!
Tänä lukuvuonna Puolalan koulun alakoulussa järjestettiin kaksi monialaisen oppimisen viikkoa. Syyslukukauden viikon teemana oli ”Elävä kulttuuriperintö”. Vuosi 2023 oli Elävän perinnön teemavuosi ja Unescon aineettoman kulttuuriperinnön 20. juhlavuosi.
Oppilaat tutkivat paikallista kulttuuriperintöä
Viikon aikana kaikki luokat tutustuivat kulttuurin ja elävän perinnön käsitteisiin. Jokainen luokkataso keskittyi aineettoman perinnön yhteen osa-alueeseen, ja teki siihen liittyviä vierailukäyntejä, tehtäviä ja projekteja. 1.-2. -luokat tutustuivat perinneleikkeihin, loruihin ja kansansatuihin. 3. luokkien aiheena oli paikallisuus, taide ja luovuus. 4.-luokat viettivät viikon rakennus- ja luonnonperinnön parissa. 5. -luokat keräsivät juhlaperinteitä ja osallistuivat samalla valokuvauskilpailuun, jossa kerrytettiin eurooppalaisten juhlaperinteiden wikikirjastoa. 6. -luokat tutustuivat paikallishistoriaan kaupungillaOppi-sovelluksen opastamana. MOK-viikon aikana opittiin myös paljon tärkeitä arjen taitoja, kuten työskentelemään eri luokkien oppilaiden kanssa, kulkemaan kaupungilla, ja kunnioittamaan omaa ja toisten kulttuuria.
Viidesluokkalaiset tallensivat juhlaperinteitä
Myös kevätlukukauden MOK-viikon innoittajana oli ajankohtainen tapahtuma, kesäolympialaiset. ”Olympia-aate” -teeman alla opeteltiin yhteisön jäsenenä toimimisen periaatteita ja taitoja. Viikon jokaisena päivänä työskenneltiin yhden olympia-aatteeseen kuuluvan arvon ympärillä: Kunnioitus, yhdenvertaisuus, parhaansa tekeminen, ystävyys ja reilu peli näkyivät luokissa ja käytävillä monenlaisten julisteiden, leikkien, taideteosten ja videoiden muodossa. Yhteisen pohdinnan ja keskustelun avulla huomattiin, että nämä samat arvot ovat myös hyvinvoivan kouluyhteisön peruspilareita.
Olympia-aatteen arvoista syntyi monenlaisia oppilastöitä
Puolalan yläkoulussa vietettiin MOK-teeman mukaista Itämeri-viikkoa joulun alla, viikolla numero 51. Viikko koostui kolmesta teemapäivästä, joiden aikana oppilaat syventyivät Itämeren eri aspekteihin osallistumalla työpajoihin, kuuntelemalla ja kohtaamalla Itämereen liittyviä asiantuntijoita myös paneelikeskusteluissa ja tapaamalla Itämerestä kirjoittaneen kirjailijan. Osallistuipa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnkin videotervehdyksellään Puolalan koulun Itämeri-viikkoon, aiheenaan Itämeri turvallisuusympäristönä.
Maanantaina aamunavaus siivitti viikon käyntiin ja salissa tavattiin vuorosoutuna kirjailijavieras Leena Paasio, joka esitelmöi kirjansa Harmaja luode 7 luomisprosessista ja Itämeren merkityksestä tässä prosessissa ja kirjan miljöönä. Paasio vastaili auliisti myös oppilaitten kysymyksiin ja kannusti erinäisiä nuoria kirjailijanalkuja eteenpäin Kalliopen tiellä.
Tiistaina vuorossa oli arvovaltainen Itämeri-paneeli ja sitä edeltävät asiantuntija-alustukset. Apulaisprofessori Jari Hänninen, asemanjohtaja Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä, alusti aiheesta Itämeri- muutosten meri ja hänen jälkeensä lauteille nousi John Nurmisen säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström aiheenaan Miten Itämeri pelastetaan?”. Tämän jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, johon edellä mainittujen lisäksi osallistuivat saaristokuntapäättäjä Jari-Antti Hörkkö, opiskelija Joonatan Hiltunen TSYKin merilinjalta sekä oppilas Väinö Vaarno Puolalasta. Antoisan paneelikeskustelun johtivat oppilaat Linnea Andersson ja Lauri Punkari.
Keskiviikkona koitti pajapäivä. Lukuisissa toimintapisteissä oppilaat tutustuivat Itämeren eri aspekteihin ja haasteisiin sekä katsastivat salissa Itämeri-aiheisen Saaristomeren luontoa ja saaristoasumista käsittelevän dokumenttielokuvan. Vikkelimmät ehtivät tarkastella myös Kakolan jätevedenpuhdistamon toimintaa virtuaalikierroksen muodossa. Pajapäivän asiantuntevina vieraina nähtiin koulun ulkopuolisina toimijoina TSYKin merilinjan opiskelijoita, WinNovan Tiina Leppikorpi, Pidä saaristo siistinä Ry:n Ellen Rancken sekä Rannikkovartioston Tuomas Tamminen.
Käytävillä nähtiin myös Itämeri-aiheista oppilastaidetta, osin Itämeren roskastakin valmistettuna. Lehtorit Vaahtoranta ja Uusinarkaus olivat laatineet Itämeren linnut -näyttelyn ja lehtori Järvenpää panosti Kotitalouden Itämeri -kokonaisuuteen.
Kiitos kaikille viikon toimijoille – omille & vieraille – arvokkaasta panoksestanne!
Lukuvuonna 2023-2024 koulun kehityskohteiksi kouluterveyskyselyn perusteella valittiin hyvät käytöstavat, mielen hyvinvointi, koulutyön tukeminen (erityisesti poissaoloihin liittyvät) sekä lukutaito. Näitä sisältöjä on käsitelty ikätason mukaisesti oppitunneilla hyvinvoinnin vuosikellon sisältöjen yhteydessä.
Hyvinvoinnin vuosikelloa on toteutettu niin, että oppilaiden itsetuntoa, empatia- ja tunnetaitoja sekä koululaistaitoja on tuettu erilaisin toiminnallisin harjoituksin ja tehtävin. Tavoitteena harjoituksissa on ollut toisten huomioon ottaminen, erilaisuuden hyväksyminen, ryhmähengen ylläpitäminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja huomion kiinnittäminen niihin taitoihin, joilla oppilaat saavat itsekin tuettua hyvinvointiaan. Tunteja on toteutettu pääosin samassa luokassa opiskelevien oppilaiden kesken ja toisen luokan oppilaiden kanssa sekaryhmissä ns. tunnetunneilla.
Tänä vuonna on vanhojen tuttujen materiaalien, Tunne- ja turvataito ja Hyvää mieltä yhdessä -materiaali sekä Hyve -materiaali, lisäksi 1.-2. luokilla ollut käytössä Maltti ja Sinni harjoitteita itsesäätelytaitojen oppimiseen, 3.-4 luokilla Tunnehetket -materiaali sekä 5.-6. luokilla Hyvän mielen treenivihko. Lisämateriaalina on ollut Huomaa Hyvä ja Tylsyyden taito -materiaali luokan tarpeet huomioiden.
Tavoitteena on tunne- ja turvataitojen opettaminen sekä mielen hyvinvoinnin tukeminen ja kiusaamistilanteiden ennaltaehkäiseminen sekä terveelliset elintavat. KiVa-keskustelut ovat myös olleet käytössä oppilaiden välisten kiusaamistilanteiden selvittelyssä ja sovittelussa. Niillä toivotaan olevan myös ennaltaehkäisevä vaikutus.
Oppilaat ovat pitäneet tunneista kovasti ja odottavat aina innolla keskusteluhetkiä. Joissain luokissa oppilaat ovat keränneet tunnetaitotunneilla käytettyjä materiaaleja vihkoon, jolloin erilaiset tuotokset jäävät muistiin myös vastaisuuden varalle.
Keväällä ja syksyllä on toteutettu luokkakohtaiset hyvinvointi- ja kiusaamiskyselyt, joiden perusteella kohdennettua tukea on pystytty tarjoamaan tarkemmin.
Lukuvuoden aikana toteutettiin monia koulumme perinteisiin kuuluvia juhlia. Juhlakausi alkoi alkuopetusluokkien joulukadun avajaisilla 3. kerroksen käytävällä heti joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Itsenäisyyspäivää vietimme 5.12. itsenäisyyden teemapäivän muodossa. Kokoonnuimme päivän aluksi yhteiseen lipunnostotilaisuuteen koulumme pihalle, jossa lipunnoston päätteeksi lauloimme yhdessä Maamme-laulun. Pihalta siirryttiin omiin luokkiin kuuntelemaan apulaisrehtorin itsenäisyyspäivän puhetta, joka kuultiin tällä kertaa keskusradion kautta. Sen jälkeen luokissa mm. askarreltiin, laulettiin ja kuunneltiin suomalaista musiikkia sekä visailtiin Suomi-tietämyksessä.
Joulujuhlat pidettiin syyslukukauden viimeisellä kouluviikolla siten, että vuosiluokat 1-2 pitivät oman juhlansa tiistaiaamuna, vuosiluokat 3-4 keskiviikkoaamuna ja vuosiluokat 5-6 torstaiaamuna. Kun pidimme useamman juhlan, niin myös paljon huoltajia mahtui mukaan tilaisuuksiin. Jokainen juhla oli omanlaisensa, mutta jouluinen tunnelma välittyi niistä kaikista. Syyslukukauden päätöspäivänä kokoonnuimme vielä saliin laulamaan lasten toivejoululauluja.
Lukuvuoden päätteeksi pidettiin linjakohtaiset kevätjuhlat. Juhlissa kuultiin ja nähtiin oppilaiden esityksiä ja jaettiin kannatusyhdistysten stipendit, mikä onkin aina näiden linjakohtaisten juhlien kohokohta. On sydäntä lämmittävää nähdä, miten hienosti oppilaat hurraavat ja kannustavat stipendien saajia, ja jakavat näin heidän ilonsa. Musiikkiluokkien juhlaa vietettiin perinteiseen tapaan jo aiemmin kevätkonsertin merkeissä.
Lukuvuoden päätöspäivää 1.6. vietettiin luokkien 1-5 osalta omissa luokissa luokanopettajan johdolla. Kuudensien luokkien oppilaille ja heidän huoltajilleen pidettiin oma lukuvuoden päätöstilaisuus juhlasalissa.
Vietimme koulussamme itsenäisyyspäivän juhlaa kauniina tiistaisena aamupäivänä 5.12. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten juhlan juonsivat Ville ja Joaan luokilta 7C ja 7A. Juhla alkoi tänäkin vuonna perinteisesti lippukulkueella airueineen, kun partiolaiset saattoivat lipun paikalleen.
Tunnelmallisen juhlan musiikista vastasivat musiikkiluokkiemme soittajat ja kuoro. Juhla alkoi kuoron esityksellä ”Soi, soi, soi” ja viimeisenä ennen ”Maamme”-laulua soitti vielä musiikkiluokkalaisten pieni orkesteri kappaleen ”Aamu lakeuksilla”. Orkesterin soittaessa näimme diaesityksen muodossa upeita kuvaamataidon tunneilla toteutettuja taideteoksia, aiheena Itämeri.
Mahtuipa juhlaan myös liikunnan riemua, kun seitsemäsluokkalaiset esittivät tanssipotpurin. Tanssia ennen näimme vielä kauniin visuaalisen esityksen. Muutama oppilas kertoi, mitä suomalaisuus on. Tämän kauniin hetken taustalla näkyi kuvia siitä, mitä muille koulumme oppilaille oli tullut suomalaisuudesta mieleen.
Tärkeinä asioina pidetään mm. mökkiä ja tasa-arvoa.
Puhdas hanavesi on arvostettua.
Suomi, 106 vuotta.
Tänä vuonna juhliemme puheesta vastasivat yhdeksännen luokan oppilaat. Onni-Wiljami ja Benjamin tulivat lavalle kertomaan, miten he ovat konkreettisesti auttaneet Itämerta, joka on iso osa suomalaisuutta. Kaunis juhla päättyi lipun poistumiseen oppilaiden seisten Maamme -laulua laulaessa.
Seitsemäsluokkalaisten kuoro esiintyi upeasti.
Oppilaat esittivät diaesityksen, mitä suomalaisuus merkitsee minulle.
Juhlan juontopari, Joaan ja Ville, haastattelivat Onni-Wiljamia ja Benjaminia.
Yhdeksäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän tanssiaisia vietettiin puolen päivän jälkeen koulun kauniissa juhlasalissa. Tervetulosanojen jälkeen nostettiin maljat Suomen itsenäisyydelle ja yhdeksäsluokkalaisille. Tanssia säesti lukiolaisten bändi ja herkkupöydän tarjoiluista vastasi kotitalousopettajien johdolla kahdeksannen luokan valinnaisen kotitalouden oppilaat.
Suomenkielen opettajat antavan viime hetken vihjeet juhlavieraiden vastaanottajille Alinalle ja Benjaminille.
Tanssiaiset oli koristeltu ja katettu Itämeriteemaisesti.
Yläkoulun joulun ajan tapahtumia yltäkylläisen MOK – Itämeri aiheen lisäksi olivat perinteiset joululaulelot, joulukirkko ja Talvitunnelmia tilaisuus.
Joululaulelot ovat mukava tapa harjoitella ja laulaa yhteislauluina perinteisiä ja uusia joululauluja, suomeksi ja vierailla kielillä. Tilaisuutta hauskuuttivat opettajien tiernapoika- ja tonttuesitykset.
Elämänkatsomustiedon opiskelijat olivat suunnitelleet Talvitunnelmia -tilaisuuden. Kouluun oli kutsuttu arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto. Hän piti mielenkiintoisen tietoiskun erilaisten jouluperinteiden taustoista.
Mikaelin kirkossa oli perinteinen koulun joulukirkko, jonka musiikillisesta annista vastasivat yläkoulun ja lukion kuorot sekä orkesteri. Kirkon ja Talvitunnelmia tilaisuuden jälkeen nautittiin joulupuuro, oppilaat saivat välitodistukset ja pääsivät ansaitulle joululomalle.
