Opiskeluyhteisöön kiinnittymisellä on huomattavia vaikutuksia opiskelijan oppimiseen, kasvuun, hyvinvointiin sekä opinnoissa menestymiseen. Hyvin kouluyhteisöönsä kiinnittyneet opiskelijat kokevat oppimisen merkityksellisenä, sitoutuvat tavoitteisiinsa ja jaksavat panostaa opintoihinsa.

Kiinnittyminen on monitahoinen ilmiö, joka onnistuessaan näkyy vähäisinä poissaoloina, opiskelijoiden tunneperäisenä kiinnittymisen oppilaitosyhteisöön sekä aktiivisena osallistumisena opetukseen ja oppilaitoksen toimintoihin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintoihin kiinnittymisen tukeminen on osa lukion yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien lukiossa työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä.

Opiskeluhyvinvointia vahvistetaan lukion toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehittämällä. Kiinnittymistä ja lukion yhteisöllisyyttä tuetaan ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvuutta vahvistamalla niin oppitunneilla, ryhmänohjauksessa kuin muussakin lukion toiminnassa. Yhteisöllisellä työllä tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelu- ja oppimiskykyä sekä ennaltaehkäistään poissaoloja.

Opiskelijan on tärkeää kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi lukioyhteisössä. Lisäksi opiskelijoita tuetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä harjoittelemaan myös kykyä sietää epävarmuutta. Samalla kun opiskelijoita kannustetaan pitämään huolta omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan, huolehditaan siitä, että opiskeluaikataulu antaa mahdollisuuden palautumiseen koulupäivän aikana. Tähän liittyvät mm. ruokailut, välitunnit, oppituntien rytmitys ja tauotukset.

Yhteisöllisen työn lisäksi jokaisessa lukiossa varmistetaan, että opiskelijat saavat tiedon mitä opiskeluhuollon palveluita on saatavilla ja tietävät, että tarvittaessa apua ja tukea on saatavilla.  

Hyviä käytänteitä, joita on koottu Laadukas ja saavutettava Turun lukiokoulutus hankkeen blogiin:  

Muita ryhmäytymiseen ja kouluun kiinnittymiseen liittyviä materiaaleja:

KouluKunnossa sivuston ennaltaehkäisyn osiosta löydät tietoa oppilaan kouluun kiinnittymisestä, säännöllisen koulunkäynnin tukemisesta sekä poissaolojen ensimerkeistä kotona ja koulussa. 

Poissaoloihin puuttuminen hyvissä ajoin on henkilökunnan yhteinen tehtävä, jotta mahdolliset poissaoloista seuraavat ongelmat voidaan ehkäistä. Poissaolojen seurauksena voi opiskelijan opintojakson suorittaminen keskeytyä, mikäli opettaja ei pysty arvioimaan opiskelijan osaamista puuttuvien osaamisen näyttöjen vuoksi. Mikäli poissaoloja ja opintojaksojen keskeytymisiä kertyy paljon, voivat opiskelijan ongelmat pahimmassa tapauksessa kasautua ja lukion oppimäärän suorittaminen viivästyä tai estyä.

Poissaolojen kasaantumista pyritään lukiossa ennaltaehkäisemään keskinäisellä yhteistyöllä ja tukemalla opiskelijaa. Tästä syystä poissaolojen seuraaminen ja niiden merkitseminen säännöllisesti on tärkeää. Ainoastaan merkintöjen näkyessä on opiskelijan kokonaistilanne tiedossa kaikille opiskelijan opintojen edistymistä seuraaville henkilöille. 

Ryhmänohjaajan rooli poissaoloihin puuttumisessa

Ryhmänohjaajan tulee seurata oman ohjausryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja opintomenestystä ja puuttua ongelmiin sekä keskustella poissaoloista opiskelijan kanssa. Tämän lisäksi ryhmänohjaajan tärkeä tehtävä on olla yhteydessä huoltajiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat alkavat kasautua. 

Lukioiden yhteisen poissaoloihin puuttumisen mallin mukaan poissaoloihin tulee puuttua viimeistään 25 poissaolotunnin tultua täyteen tai jo siinä vaiheessa, kun opiskelijan opinnot eivät etene hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti (esim. pakolliset opintojaksot voivat keskeytyä, kirjoitusoikeus on vaarassa, jatko-opintosuunnitelma uhkaa muuttua). 

Ryhmänohjaajan tulee kertoa opiskelijalle ja huoltajalle, että poissaoloista tai opiskelusuunnitelman noudattamatta jättämisestä voi seurata se, että opiskelijan katsotaan eronneeksi lukiosta. 

Ryhmänohjaaja voi saada tukea tilanteeseen opinto-ohjaajalta, erityisopettajalta tai rehtorilta. Tämän lisäksi opiskeluhuolto on ryhmänohjaajan tukena. Ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan opiskeluhuollon piiriin.

Tarvittaessa järjestetään pedagoginen palaveri ja/tai MAR-tapaaminen. Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) tapaamisen järjestämiseen tarvitaan opiskelijan sekä tarvittaessa huoltajan suostumus. 

Pedagogisesta tuen palaverista ja monialaisesta asiantuntijaryhmästä lisää luvussa 2. Tuen eri muodot.

Ryhmänohjaaja kirjaa omat/pedagogisessa palaverissa sovitut tukitoimet ja pidemmät keskustelut muistiin RO-lomakkeelle. 

Aineenopettajan rooli poissaoloihin puuttumisessa

Aineenopettajan tulee ottaa opiskelijan kanssa puheeksi luvattomat ja selvittämättömät poissaolot. Lisäksi poissaoloista tulee ilmoittaa opiskelijan ryhmänohjaajalle erityisesti siinä tapauksessa, jos tilanteeseen ei tule muutosta. On tärkeä sopia ryhmänohjaajan kanssa siitä, kuka on yhteydessä huoltajaan ja sopia miten toimitaan (esim. kutsutaanko koolle pedagoginen palaveri tai MAR) ellei tilanteeseen tule muutosta. Varhainen puuttuminen poissaoloihin on sekä aineenopettajan, että ryhmänohjaajan vastuulla. 

Koska poissaolojen seurauksena opiskelijan opinnot voivat keskeytyä on opiskelijalle tarjolla tukea, jota aineenopettajan ja ryhmänohjaajan lisäksi antavat lukion erityisopettaja sekä opiskeluhuollon asiantuntijat. Lisäksi mahdollisesti jatkuviin opiskeluun liittyviin ongelmiin (ml. poissaolot) tulee tukitoimien toteuttamiseen liittyen olla yhteydessä lukion rehtoriin. 

Opintojakson keskeytyminen

Mikäli opintojakson suorittaminen keskeytyy, opiskelijalle kirjataan K-merkintä (opintojakso jätetty kesken). Aineenopettaja ilmoittaa ryhmänohjaajalle ja opinto-ohjaajalle opintojakson keskeytyneen.

Turun poissaolomalli (tähän upotus siihen mikä menee ohjaus ja tuki sivustolle)

Löydän tarkemman Turun poissaolomallin extranetistä.