Digivihreä siirtymä ja tekoäly työelämässä

Tulevaisuuden työelämä muuttuu nopeasti kahden suuren globaalin kehityskulun risteyksessä. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muokkaavat ammattirakenteita, työtehtävien sisältöjä sekä vaadittavia taitoja kaikilla yhteiskunnan aloilla. Kansainvälisessä päätöksenteossa ja tutkimuksessa tästä kaksoismurroksesta käytetään käsitettä kaksoissiirtymä (twin transition) tai digivihreä siirtymä. Euroopan unionin ja OECD:n linjausten mukaisesti tavoitteena on ohjata digitaalista kehitystä ja älykkäitä teknologioita siten, että ne edistävät ekologisesti kestävää kehitystä ilman luonnonvarojen ylikulutusta.

Digivihreä siirtymä muodostaa keskeisen kehyksen tulevaisuuden työelämäkasvatukselle ja jatko-opinto-ohjaukselle. Yläkoululaiset ja toiselle asteelle siirtyvät nuoret astuvat työelämään, jossa digitaaliset työkalut ja ympäristövastuullisuus punoutuvat rinnakkain lähes jokaisessa ammatissa aina teollisuudesta palvelualoihin. Opetushallitus onkin korostanut muuttuvia osaamistarpeita koskevissa analyyseissaan, että tekoäly- ja kestävyysosaaminen muodostavat kaikkia kansalaisia koskevan perustaidon tulevaisuuden työelämässä (
Opetushallitus 2025).

Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen keräämät yritys- ja työntekijäaineistot tarjoavat tilannekuvan siitä, miten vihreä siirtymä ja tekoäly kohtaavat suomalaisilla työpaikoilla: missä määrin yritykset hyödyntävät tekoälyä ympäristötavoitteissaan, miten työntekijät suhtautuvat teknologian ympäristövaikutuksiin ja millaisia valmiuksia nuoret tarvitsevat tulevaisuuden digivihreässä arjessa. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa Julkari-julkaisuarkistossa.

Työpaikkojen nykytila: Tekoäly ja vihreä siirtymä suomalaisyrityksissä

Vaikka tekoäly ja erityisesti generatiiviset kielimallit ovat yleistyneet suomalaisissa yrityksissä vauhdikkaasti, tekoälyn hyödyntäminen ekologisen kestävyyden edistämisessä oli vuonna 2025 vielä suhteellisen harvinaista. Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen toteuttamassa Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselyssä, johon vastasi 1 691 vähintään kymmenen henkilöä työllistävää suomalaista yritystä. Yrityksistä 51 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tekoälyä. Kuitenkin näistä tekoälyä käyttävistä yrityksistä vain 15 prosenttia hyödynsi tekoälyä ekologisen kestävyyden edistämiseen (Immonen ym. 2026).

Valtaosassa yrityksiä tekoälyä käytetään toistaiseksi pääasiassa rutiininomaisten tukitoimintojen – kuten viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun – tehostamiseen eikä niinkään ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Sen sijaan laajemman digitaalisen teknologian hyödyntäminen ekologisessa kestävyydessä on suomalaisilla työpaikoilla jo verrattain yleistä.
Yritykset, joille ekologinen kestävyys muodostaa tärkeän kilpailutekijän, ovat myös tekoälyn ja digitaalisen teknologian ekologisessa hyödyntämisessä selviä edelläkävijöitä. Suomalaisyrityksistä erottuu leimallinen digivihreä profiili. Tähän profiiliin kuuluvia yrityksiä yhdistävät kolme tekijää:
    • Selkeä liiketoiminnallinen intressi: Ekologinen kestävyys nähdään keskeisenä kilpailutekijänä yrityksen strategiapöydällä.
    • Teknologinen edelläkävijyys: Yritys määrittelee itsensä toimialansa digitaaliseksi edelläkävijäksi (joista 24 % käyttää tekoälyä ekologisuuden edistämiseen).
    • Suuri henkilöstökoko: Yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset edistävät digivihreitä toimia pienempiä yrityksiä aktiivisemmin (suurista yrityksistä 19 % käyttää tekoälyä ekologisuuteen).
Työelämätieto-palvelussa julkaistu tarkempi analyysi Kulkevatko digitalisaatio ja vihreä siirtymä käsi kädessä suomalaisilla työpaikoilla? osoittaa, että digitaalisesti kehittyneet yritykset tuottavat muita enemmän vihreitä innovaatioita. Kaksoissiirtymän osaamista tarvitaan aluksi erityisesti edelläkävijä- ja suuryrityksissä, mutta toimintamallien odotetaan leviävän nopeasti myös pienten ja keskisuurten yritysten arkeen.

Työntekijöiden arki: Kestävät käyttötavat ja organisaation ohjeistus

Kun nuoret siirtyvät koulun penkiltä työelämään, he kohtaavat käytännön ratkaisuja teknologian kestävistä käyttötavoista. Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen Ilmastonmuutos ja työ -työntekijäkysely tarjoaa arjen tasolta tietoa suomalaisten työntekijöiden toiminnasta (Moilanen ym. 2026).

Kyselytulosten mukaan puolet (50 %) suomalaisista palkansaajista ilmoitti tekoälyä olevan käytössä omalla työpaikallaan, ja 27 prosenttia vastaajista oli työssään henkilökohtaisesti tekemisissä tekoälyteknologian kanssa. Myönteinen löydös on työntekijöiden oma tietoisuus: tekoälyä työssään käyttävistä työntekijöistä 39 prosenttia ilmoitti kiinnittävänsä huomiota käyttämänsä digitaalisen teknologian tai tekoälyn ympäristövaikutuksiin, kuten energiankulutukseen.

Vuonna 2025 reilussa kolmanneksessa (34 %) tekoälyä käyttävistä työpaikoista oli laadittu ohjeita tai järjestetty koulutusta teknologian ekologisista käyttötavoista (Työterveyslaitoksen tutkimustiedote 2026). Teknologisissa edelläkävijätyöpaikoissa vastaava osuus nousi 45 prosenttiin.Työntekijät hyödyntävät digitalisaatiota ja tekoälyä ekologiseen kestävyyteen erityisesti kolmella keskeisellä tavalla:
    • Tuotanto- ja palveluprosessien sujuvuus ja resurssitehokkuus (33 % tekoälyä käyttävistä työpaikoista): Energiankulutuksen minimointi ja raaka-aineiden tehokas käyttö.
    • Toiminnan ekologisen kestävyyden mittaaminen ja seuranta (30 % tekoälyä käyttävistä työpaikoista): Hiilidioksidipäästöjen, veden- ja energiankulutuksen seuranta.
    • Uusien ekologisesti kestävämpien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen (28 % tekoälyä käyttävistä työpaikoista).
Ympäristötekoja ei tehdä ainoastaan ”vihreiksi leimatuilla” aloilla. Jokaisella työpaikalla tarvitaan tekijöitä, jotka osaavat arvioida omien työkalujensa ja toimintatapojensa ekologisuutta.

Teknologian kaksoisrooli: Mahdollisuudet vastaan ympäristökuormitus

Tekoälyyn liittyy monimutkainen kaksoisrooli, jossa teknologian mahdollistamat hyödyt ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat punoutuvat yhteen.”Tekoälyllä voidaan vauhdittaa yritysten ja työelämän vihreää siirtymää. Samaan aikaan tekoälyn omat ympäristövaikutukset herättävät laajasti huolta.” — Työterveyslaitoksen tutkimusraportti (Immonen ym. 2026)
Tekoälyn ja vihreän siirtymän jännitteistä vuorovaikutusta kuvataan tutkimuksessa kahdella keskeisellä ilmiöllä:
    • Prebound-vaikutukset (myönteiset suorat ja epäsuorat hyödyt): Tekoäly mahdollistaa nykyisten toimintaprosessien muotoilun ympäristöystävällisemmäksi. Esimerkiksi materiaalien kierrätyksessä tekoäly voi parantaa lajittelutarkkuutta ja nostaa kierrätysastetta. Tekoälyä hyödynnetään myös kiinteistöjen ja teollisuuden energiankulutuksen optimoinnissa, ilmastoskenaarioiden mallintamisessa sekä uusiutuvan energian investointien vauhdittamisessa.
    • Rebound-vaikutukset (kielteiset sivuvaikutukset ja kasvava kuormitus): Kun tekoälyn käyttö yleistyy ja helpottuu laajasti asiantuntija- ja rutiinityössä, energiatehokkuudessa saavutetut hyödyt saatetaan menettää tekoälyn kokonaiskäytön kasvun seurauksena. Tätä kutsutaan digitaaliseksi rebound-ilmiöksi eli Jevonsin paradoksiksi (Coroamă & Mattern 2019). Kielimallien ja tekoälypalvelinten toiminta vaatii sähköenergiaa ja jäähdytysvettä. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin, että yksittäinen suuri datakeskusinvestointi voi kuluttaa huomattavan osan Suomen sähköntuotannosta. Lisäksi teknologian nopea uusiutuminen lisää elektroniikkaromun määrää ja luonnonvarojen kulutusta.
Tämä jännite edellyttää nuorilta kriittistä teknologialukutaitoa: tekoäly ei ole automaattisesti vihreä ratkaisu, ellei sen omaa käyttöä suunnitella, ohjata ja optimoida kestävällä tavalla.

Miten valmistamme nuoria digivihreään työelämään?

Opetushallitus on muuttuvia osaamistarpeita koskevissa analyyseissaan korostanut, että 21. vuosisadan taidot, tekoälylukutaito ja ekologinen kestävyysosaaminen ovat tulevaisuuden työelämän ydintä. Perusopetuksen opinto-ohjauksella on ratkaiseva rooli näiden taitojen sanoittamisessa, koulutuspolkujen hahmottamisessa ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa.

Tulevaisuuden keskeiset osaamisvaatimukset nuorille

Nuorten siirtyessä kohti toisen asteen opintoja ja työelämää he tarvitsevat uudenlaista yhdistelmäosaamista:
    • Digivihreä kaksoissiirtymäosaaminen: Kyky hahmottaa ja hyödyntää digitaalisia työkaluja siten, että ne edistävät oman alan ympäristö- ja resurssitehokkuutta.
    • Kriittinen teknologia- ja kestävyyslukutaito: Osaaminen arvioida, milloin tekoälypohjainen ratkaisu tuo aitoa lisäarvoa ja milloin se lisää tarpeetonta ympäristö- ja energiankulutuskuormaa.
    • Prosessien ja resurssien optimointitaidot: Kyky tarkastella oman alan työtehtäviä hävikin vähentämisen, kierrätyksen ja energiansäästön näkökulmasta.
    • Monialainen yhteistyö- ja kehittämisosaaminen: Kyky toimia moniammatillisissa tiimeissä, joissa yhdistyvät ammatillinen substanssiosaaminen (esim. tekniikka, rakentaminen, sosiaali- ja terveysala, kauppa) ja älykäs teknologia.
Opinto-ohjaaja voi soveltaa tutkimustietoa oppilaanohjauksessa ja työelämään tutustumisessa (TET) seuraavien toimintatapojen kautta:
    • Laajenna mielikuvaa vihreistä ammateista: Vihreä siirtymä ei koske ainoastaan ympäristötekniikan insinöörejä tai biologeja. Se koskee kaikkia ammatteja – logistiikkakoordinaattorista ja sähköasentajasta myyjään ja lähihoitajaan. Jokaisessa ammatissa tarvitaan digivihreitä arjen tekoja.
    • Nosta tekoälyn ympäristövaikutukset keskusteluun: Käsiteltäessä tekoälyä oppilaanohjauksen oppitunneilla tai jatko-opintoinfoissa, tuokaa esiin myös teknologian hiilijalanjälki ja kestävä käyttö. Pohtikaa yhdessä, miten tekoälyä käytetään viisaasti ja säästeliäästi.
    • Rohkaise nuoria aktiiviseksi toimijaksi: Tutkimustulos osoittaa, että työpaikan ohjeistus ja organisaation tuki nostavat työntekijöiden ympäristötietoisuuden 52 prosenttiin. Nuoria voidaan rohkaista olemaan tulevilla työpaikoillaan aktiivisia digivihreiden käytäntöjen kehittäjiä ja kyseenalaistajia.
    • Vahvista tulevaisuutta koskevaa toimijuutta ja toivoa: Digivihreä siirtymä avaa nuorille valtavasti uusia mahdollisuuksia luoda kestävää liiketoimintaa ja mielekästä työelämää. Nuorille on tärkeää viestiä, että heidän osaamistaan ja arvojaan tarvitaan tulevaisuuden työelämän rakentamisessa..
    • Tue digivihreää urasuunnittelua: Monet digitaalisesti kehittyneet yritykset pitävät ekologista kestävyyttä keskeisenä kilpailutekijänään ja arvostavat osaajia, joilla on kykyä yhdistää teknologinen kyvykkyys ja ympäristötavoitteet. Nuoria voidaan auttaa tunnistamaan opintopolkuja, joissa nämä kaksi teemaa kohtaavat.

Video oppilaille


Lähdeluettelo ja taustamateriaalit 

Immonen, J., Siltala, V., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Karvinen, M., Malve-Ahlroth, S., Moilanen, F. & Turunen, J. (2026). Tekoäly osana työelämän vihreää siirtymää: Tuloksia Työterveyslaitoksen yritys- ja työntekijäkyselyistä 2025. Työterveyslaitos. Saatavilla PDF-muodossa: Julkari-julkaisuarkisto.

Työterveyslaitos (2026). Tutkimus: Vain harva yritys hyödyntää tekoalya ympäristötavoitteiden edistämisessä. Tutkimustiedote 03.11.2026. Saatavilla verkossa: Työterveyslaitoksen tiedotesivu.

Työelämätieto (2026). Kulkevatko digitalisaatio ja vihreä siirtymä käsi kädessä suomalaisilla työpaikoilla? Tutkimusanalyysi 02.11.2026. Saatavilla verkossa: Työelämätieto-palvelu.

Tilastokeskus & Työterveyslaitos (2025). Ilmastonmuutos ja työ – Kyselytiedonkeruu palkansaajille 2025. Työelämätieto-palvelu. Saatavilla verkossa: Työelämätieto Aineisto.

Coroamă, V. C. & Mattern, F. (2019). Digital Rebound – Why Digitalization Will Not Redeem Us Our Environmental Sins. ETH Zürich.

Opetushallitus (2025). Näkökulmia muuttuviin osaamistarpeisiin. Opetushallitus. Saatavilla verkossa: OPH Osaamistarpeet.

Tämän artikkelin ideoinnissa ja kielenhuollossa on hyödynnetty tekoälyä (Copilot ja Gemine). Kirjoittaja on tarkistanut tiedot ja muokannut lopullisen tekstin.