Oppiminen ja oppilaanohjaus

Lewin (1951) tarkasteli oppimista yksilössä tapahtuvana muutoksena ja prosessina, jossa oppija omien päämääriensä ohjaamana joko keksii uusia oivalluksia tai muuttaa vanhoja oivalluksiaan. Hänen mukaansa oppiminen on prosessi, jossa tottumuksiin liittyvien kokemuksien merkitys tulkitaan uudelleen. Tästä näkökulmasta  esitän muutamia huomioita siitä, miten oppimista tulisi tarkastella oppilaanohjauksessa.

Tässäkin tekstissä ohjaus sanalla viitataan koko opettajakunnan toimeenpanemaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehittymiseen vaikuttavaan  ohjaustyöhön ja sen myötä opinto-ohjaajan ohjauksen koordinointitehtävään. Mielestäni opinto-ohjaajalla siis pitäisi olla oppilaan ohjaamisen rinnalla koko koulun kokoisia tehtäviä. 

Lue loppuun

Oppivelvollisuuden pidentäminen. Peruskoulun oppilaanohjauksen näkökulma

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.

Opinto-ohjauksen näkökulmasta lakiesityksessä kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnittää siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sekä sen osana yksittäisiin opinto-ohjaajien toimiin.  Tavoitteena on, että perusasteen ja toiseen asteen yhteistyö olisi nykyistä tiiviimpää. (Ks. HE 1773/2020 vp, 82–98).

Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkittävimmät uudistukset opinto-ohjauksen näkökulmasta ovat seuraavat:

  • oppilaan hakeutumisvelvollisuuden määrittely (Oppivelvollisuuslaki 10§),
  • hakeutumisvelvollisuuden ohjaus ja valvontavastuun määrittely (Oppivelvollisuuslaki 11§),
  • oppilaan oikeus saada oppilaanohjausta ja tarvittaessa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §) ja
  • tutkintokoulutukseen valmentava nivelvaiheen koulutus (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta).

Lue loppuun

Peruskoulun oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2021

Sisällysluettelo


Tiivistelmä kehittämistarpeista
Kehittämistarpeiden perustelu
Koordinointi
Työelämän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen
Oppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen
Peruskoulun ja toiseen asteen siirtymävaiheen ohjauskäytännöt
Tehostettu oppilaanohjaus
Lähteet

Esitetty muodostaa kolme kehittämiskokonaisuutta

  1. Siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen
  2. Opinto-ohjauksen koordinoinnin kehittäminen
  3. Työelämään ohjaamisen kehittäminen.

Lue loppuun

Yhteisöllisen oppilashuoltotyön koordinoinnin arviointi

Opokunta on määrittänyt yhdeksi ohjaustyön arviointialueeksi koulun ennaltaehkäisevän ohjaustyö (Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja 2011, 79). Vaikka ajatus on vanha, se on mielestäni edelleen ajankohtainen ja minun syyni siihen, miksi pidän ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tärkeänä (Perusopetuksen opetussuunitelman perusteet, 79). Tarkemmat perusteluni löytyvät täältä. Ohessa muutama opetussuunnitelman perusteista johdettu itsearviointiväittämä, joiden avulla voidaan arvioida KOR-toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.

Lue loppuun

Neljä tuloksellisen oppilaanohjauksen estettä 2020

Koulun arki on satojen päivittäisten kohtaamisten risteys. Tässä työympäristössä opettajan ja opinto-ohjaajan tulisi kohdata ja kohdella jokaista oppilasta yksilönä, jokaisen koulun virkamiehen tulisi noudattaa toimissaan lakeja ja asetuksia sekä tehdä tuloksellista moniammatillista verkostoyhteistyötä. Ei ole helppo haaste etenkin, jos itse normissa on valuvika.

Lue loppuun

Huomioita oppilaanohjauksen kehittämisestä

Peruskoulun yläluokilla opetellaan vasta urapohdinnan alkeita. Opinto-ohjaajan tulisi panostaa oppituntityöskentelyyn, hyödyntää eri työmuotoja oppilaan urapohdintaprosessin ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi ja organisoida mahdollisuuksia ura- ja koulutusvalintaan liittyvien kokemusten hankkimiseen. Opinto-ohjaajan tulisi  huomioida oppilaiden erilaiset valmiudet ja tavat hyödyntää informaatiota, tukea oppilaan valintojen tekemisen ja päätöksenteon harjoittelua sekä  reflektointi-, argumentointi- ja itsearviointitaitojen kehittymistä. (Niemi 2016.)

Lue loppuun