Laskeuduttiin viimein Naritan lentokonekentälle…
Takana oli pitkä 9,5h lento ja maksimissaan 1h yöunia. Mutta jostakin kumman syystä minua ei väsyttänyt (jännitys oli kova). Heti kun saavuimme Japaniin huomasimme ilmastoeron sekä myös sen, kuinka tarkkoja Japanissa ollaan matkustajista ja siitä mitä heillä on mukanaan Japaniin tultaessa. Turvatarkastuksien jälkeen noudimme laukut ja piipahdimme vessassa missä odottikin eksoottinen kokemus.
Kentän ulkopuolella meitä odotti bussi joka vei meidät Keio-Futsubun kouluun. Bussissa saimme eväspussukat ja ensimmäiset maistiaiset japanilaisista välipaloista.
Istuimme noin 2,5 bussissa. Matkalla pysähdyimme kauppaan ja vessatauolle. Osa testasi myös juoma-automaatteja.
Kun viimein saavuimme koululle kaikkia jännitti. Ilmapiiri oli yliväsyneen pirteä. Pääsimme koululla heti lounaalle josta menimme harjoittelemaan esitystämme. Sitten saimme esittelykierroksen koulusta.
Tämän jälkeen oli avajaisjuhlan aika. Japanilaiset juonsivat juhlan ja pitivät puheita ja me suomalaiset lauloimme Maamme laulun sekä Hämähämä häkin suomeksi ja japaniksi. Sekä minä että Seela juonsimme juhlan Suomi – tietovisa osuuden.
Juhlan jälkeen tapasimme host perheemme ja kaikki lähtivät omille teilleen. Minun matkani jatkui suoraan kotiin. Olimme kotona n.1h jonka jälkeen lähdimme kauppaan ostamaan välipalaa (asioita joita halusin maistaa).
Söimme ostokset ja kävimme kävelyllä. Tämän jälkeen annoin heille tuliaiset ja lähdimme syömään. Menimme sushiravintolaan jossa jouduimme jonottamaan 2h.
…mutta se oli sen arvoista. Kun olimme syöneet lähdimme kotiin. Kotona menin suihkun kautta nukkumaan. Tähän päättyi ensimmäinen päiväni Japanissa.
-Veera Sellgren