Hyviä käytänteitä

Kehittämistyötä laadukkaan lukiokoulutuksen toteuttamiseen. Tavoitteena saavutettavuuden, opiskelijalähtöisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakulttuurin kehittäminen.

Hyviä käytänteitä

ovat olleet kehittämässä: Arja Arnivaara, Mattus Alsi, Johanna Ahonen, Maria Carlsson, Anni Erlin, Inka Halkivaha, Anna Hongisto, Johanna Jernberg, Essi Järviö, Marika Kaanela, Johanna Koivisto, Marika Kumlander, Marianne Laulumaa, Anne Lukka, Eija Pakola, Sini Palin, Päivi Pekanheimo, Irma Pilto, Lauri Ruotsalainen, Visa Saarinen, Riitta Sahipakka, Susanna Saikkonen, Eva-Greta Snäll, Anne Sundell-Olsson, Marika Suovanen, Joonas Suutala, Sari Valkama ja Ville Vehmanen sekä kaksi muuta, joiden nimeä ei ole julkaistu.

Klikkaa otsikkoa ja tutustu tarkemmin:

Edellä lueteltujen kehitettyjen hyvien käytänteiden tarkemmat kuvaukset ovat alla.

Lukioiden Abikysely

Kyselyn sisältöön voi tutustua tästä linkistä: Turun suomenkielisten päivälukioiden abikysely

Abiturientit vastaavat kyselyyn tammikuussa. Kyselyn tuloksena saatua palautetta hyödynnetään lukioiden kehittämiseen. Tuloksia tarkastellaan lukioissa kevätlukukauden aikana (vrt. laadunhallinnan vuosikello)

Kysely on tehty Webropoliin ja kysymykset ovat pääosin monivalintoja. Vastaamiseen kuluu 5-10 minuuttia. Kyselyn vastaamisohjeissa opiskelijoille korostetaan, että he antavat palautetta koko lukioajalta. Monivalintakysymysten lisäksi lomakkeessa on avoimia kysymyksiä, jotta vastaaja voi tarkentaa vastauksiaan ja vielä lomakkeen lopussa pyydetään palautetta ja kehittämisehdotuksia, joita hyödynnetään vastaajan oman lukion ja lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Turun lukioiden opintokyselyt

Säännöllisesti toistuvia opintokyselyitä käyttäen kootaan tietoa opiskelijoilta ja henkilökunnalta. Hankkeen aikana on lukiokoulutuksen kyselyitä päivitetty lukiokoulutuksen laatustrategian pohjalta. Turun lukiokoulutuksen opintokyselyihin vastataan syyslukukaudella ja tuloksia tarkastellaan keväällä (vrt. laadunhallinnan vuosikello). Opintokyselyyn vastaavat lukion toisen vuoden opiskelijat ja kaikki opettajat.

Kyselyiden sisältöihin voi tutustua seuraavista linkeistä:

Opintokysely opiskelijoille ja Opintokysely opettajille

Opintojakson suunnittelun tueksi -juliste

Tulostettava juliste suomen kielellä: Opintojakson suunnittelun tueksi

Tulostettava juliste ruotsin kielellä: Som stöd för planering av studieavsnittet

Opintojakson suunnittelun tueksi – julisteet on suunniteltu lukioiden käyttöön kiinnitettaväksi esimerkiksi luokkahuoneiden seinille (kuva 1). Julisteessa on tarkistuslista muistettavista asioista, joita tulisi ottaa huomioon opintojakson alussa. Näitä listattuja asioita on tärkeä käsitellä myös opiskelijoiden kanssa. Julisteessa on kysymyksiä sisältöön, yhteistyöhön ja arviointiin liittyen. Käytänteiden yhtenäistäminen lukion kaikissa oppiaineissa ja jokaisen opintojakson yhteydessä vahvistaa opetuksen laatua niin lukion sisällä kuin lukioiden välilläkin. Tutustu, työstä ja toteuta!

Kuva 1. Opintojakson suunnittelun tueksi

Kartoitus tekoälyn pedagogisesta käytöstä Turun lukioissa

Osana laadukkaan opetuksen kehittämistä kartoitettiin Turun lukioiden opettajien näkemyksiä tekoälystä ja siihen liittyvistä koulutustarpeista. Kartoituksen kysymyksiin vastattiin lukioiden yhteisenä veso-päivänä 26.10.2024. Vastaajia oli yhteensä 143. Kartoituksessa tiedusteltiin myös opettajien arviota tekoälyn merkityksestä opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Tulosten perusteella opettajat odottavat, että tekoälyn käyttö tulee lisääntymään merkittävästi. Kartoituksen tuloksia voi tutkia tarkemmin täältä. Linkitetystä materiaalista löytyvät myös Turun kaupungin linjaukset ja OKM:n ja OPH:n linjaukset ja suositukset.

Muutamia nostoja selvityksen tuloksista:

  • Generatiivista tekoälyä ilmoitti hyödyntäneensä työssään vastaajista 55,9 %.
  • Tekoälyä opiskelijoiden kanssa ilmoitti käyttäneensä 66,3% .
  • Oman koulun tekoälystrategiasta (esim. tekoälyn säännöistä, eettisistä ohjeista opettajille ja opiskelijoille) oli paljon epätietoisuutta, sillä 23,8% vastasi, ettei tekoälystrategiaa ole ja 43,4% ilmoitti, ettei osaa sanoa.
  • Koulutusta tarvitaan selkeästi lisää, sillä vastaajista 55,9% koki, ettei ole saanut riittävästi perehdytystä tekoälytyökaluihin.

Opettajalta opettajalle – vinkkejä tekoälyn käyttöön

Osana Turun lukioiden tekoälyn pedagogisen käytön kartoitusta kerättiin Turun lukioiden aineenopettajilta pedagogisia ideoita jaettavaksi kollegoille. Nämä opettajalta opettajalle ideat siitä, miten tekoälyä on hyödynnetty oman työn tukena ja opetuksessa sekä ohjauksessa löytyvät alta ryhmiteltyinä yleisesti hyödynnettäviin vinkkeihin esim. tekoälyn käytön aloittamiseen ja oppiaineryhmittäisiin vinkkeihin:

Opiskelutaitoihin liittyvä videomateriaali

Mihin opiskelijan tarkkaavaisuus suuntautuu? Mikä häiritsee keskittymistä oppitunnilla ja kotitehtäviä tehdessä? Videomateriaalia voi hyödyntää eri oppiaineissa tai vaikkapa ryhmänohjauksessa käsiteltäessä opiskelijoiden em. asioita opiskelijoiden kanssa. Videomateriaalin ideoinnin, käsikirjoituksen, kuvaamisen ja editoinnin ovat tehneet hankkeen kehittäjäopettajat. Videoissa esiintyvät opiskelijat ja opettajat ovat Kerttulin lukiosta ja Luostarivuoden lyseon lukiosta.

Ryhmänohjauksen kehittäminen ja ryhmänohjauksen vuosikello

Ryhmänohjauksen kehittämisellä halutaan vähentää opiskelijoiden poissaoloja ryhmänohjauksista ja saada opiskelijat kokemaan ryhmänohjaukset aiempaa merkityksellisempinä.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käynnistettiin syksyllä 2024 pilottihanke, jossa tuotettiin lukiokoulutukseen soveltuva materiaalipaketti ryhmänohjauksen tueksi. Pilotissa pyrittiin kehittämään ryhmänohjausta opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan suuntaan. Hyvinvointiteemaisten ryhmänohjausten toteutuksessa on hyödynnetty opiskeluhuoltohenkilökunnan (kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja) ammattitaitoa. Pilotissa päädyttiin toteuttamaan myös ryhmänohjauksen vuosikello, jotta vahvistetaan ryhmänohjauksen tasalaatuisuutta. Pilotissa toteutettu vuosikello sisältää vuositasoittain aikataulun ryhmänohjaukseen, keskeiset ryhmänohjauksen sisällöt ja näihin liittyvät materiaalit, joita ryhmänohjaaja voi hyödyntää ryhmänohjauksessa.

Raportti pilottihankkeesta ja kuvaus ryhmänohjauksen vuosikellosta

Satsaa suomen kieleen opintojakso ja SASU-passi

Raportti S2-opetuksen ja Satsaa suomen kieleen pilotoinnista Turun päivälukioissa

S2 -opetusta on järjestetty Turun lukioiden opiskelijoille aiemmin ainoastaan Turun iltalukiossa. Opiskelijoiden määrän kasvaessa ja opintojen saavutettavuuden lisäämiseksi päätettiin suunnitella päivälukiossa toteutettava S2-opetuksen pilotti. Pilotissa opetus keskitettiin yhteen päivälukioon. Pilotin toteutuksesta ja opiskelijakyselystä tarkemmin oheisessa raportissa.

Suomen kielen osaamisen kehittymistä tukevan Satsaus suomen kieleen opintojakson ja siihen liittyvän SASU -passin käyttöä on pilotoitu lukuvuosina 2023–2024 ja 2024-25. Pilottien sisältöä suunniteltiin hyödyntäen Turun normaalikoulun lukiossa aiemmin kehitettyä Sijoitus suomen kieleen opintojaksoa ja SISU -haastepassia, joka tuotettiin osana Tie tulevaisuuteen opinto-ohjauksen laadun kehittäminen lukiossa -hanketta.

Linkki SASU-passin tulostettavaan versioon

Passitehtävissä käytettävän aineiston voi useimmissa tehtävissä päättää itse. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä itseään kiinnostaviin aiheisiin. Opintojaksosta voi saada yhden tai kaksi opintopistettä suoritettujen passitehtävien lukumäärästä riippuen. Opintojakson toteutukseen tarvitaan SASU-passiin perehtynyt opettaja, erityisopettaja tai opinto-ohjaajan, joka tukee opiskelijoita tehtävien suorittamisessa. Työaikaa opettajalle tähän tehtävään. 

Vinkkejä Satsaa suomen kieleen opintojakson -käynnistykseen, markkinointiin ja viestintään.

Starttikurssit eli lukio-opinnot hyvin alkuun

Tavoitteena on ollut antaa suunnitelluissa ja pilotoiduissa lukion uudistetuissa starttikursseissa entistä paremmat lähtökohdat lukio-opintojen aloittamiseen. Tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä ja kiinnittymistä omaan ohjausryhmään sekä tutustuttaa uudet opiskelijat opiskelijoille tukea antavaan lukion henkilöstöön sekä tuen palveluihin.

Starttikursseja pilotoitiin Puolalanmäen lukiossa ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa. Pilottien toteutukset poikkesivat jossain määrin toisistaan, joten lukioiden toteutusten rinnalle kirjoitettiin myös vertailuraportti. Molemmissa lukiossa koottiin toteutuksista opiskelijapalaute.

Raportti Puolalanmäen lukion (PML) starttikurssin toteutuksesta, palautteista sekä jatkosuunnitelmista.

Raportti Turun Suomalaisen Yhteiskoulun (TSYK) starttikurssin toteutuksesta, palautteista ja jatkosuunnitelmista.

Raportti lukioiden PML ja TSYK toteutusten vertailusta.

Pedagogisia toimintamalleja oman työn kehittämiseen

Kollegan kuuntelu
Toiminnalliset opetusmenetelmät (tulossa)

Rehtoreiden työpöytä

Turun lukiokoulutuksen laadunhallinnan tietoperustaista toimintakulttuuria tukemaan on hankkeen aikana kehitetty yhdessä kaupungin tietopalveluiden kanssa lukioiden rehtoreille räätälöity digitaalinen työpöytä (kuva 2). Toteutettu ratkaisu helpottaa tiedolla johtamista ja lisää osaltaan hyvinvointia ja tukee jaksamista. Rehtorit saavat nyt kaupungin tietovarastoista helposti ja nopeasti merkityksellistä ja luotettavaa tietoa yhdestä paikasta ja tämä tukee mm. oikea-aikaisten toimenpiteiden käynnistämistä ja päätöksentekoa.

Kuva 2. Turun lukioiden rehtoreiden digitaalisen työpöydän kuvaus

Lukiorajat ylittävän aineryhmäyhteistytön kehittäminen

Hankkeen aikana järjestettyjen kehittämispäivien aikana koottiin palautetta ja saatiin kehittämistoiveita ja -ehdotuksia. Palautteissa nousi vahvasti esille toive, että lukioiden välinen aineryhmien yhteistyölle varattaisiin lukuvuoden kalenteriin aikaa. Ehdotus Turun toimintamallista ja kuvaus selvitystyöstä löytyy täältä.

Lukioiden yhteiset kehittämistilaisuudet ja hankkeen aikana järjestetty koulutus

Yhteiset tilaisuudet

Turun lukiokoulutuksen henkilökunta on osallistunut hankeaikana kahteen pedagogiseen kehittämispäivään sekä yhteen koulutustilaisuuteen (veso).

  • Marraskuussa 2023 järjestettiin kehittämispäivä, jossa päivän asiantuntija-alustajana oli FM Katriina Rapatti aiheenaan Kielitietoisia suuntaviivoja pedagogiseen kehittämiseen. Alustuksen jälkeen työskenneltiin saman aiheen parissa lukiorajat ylittävissä aineryhmien työpajoissa. Kehittäjäopettajat olivat suunnitelleet aineryhmien työskentelyn ja olivat tukena työpajojen toteutuksessa. Työpajatyöskentelyn ohjeet ja tehtävät löytyvät täältä.
  • Tammikuussa 2024 järjestettiin toinen kehittämispäivä aiheesta Motivaatio ja arviointi osaamisen kehittämisessä. Tämän kehittämispäivän asiantuntija-alustajan toimi FM Riikka Korosalmi. Alustuksen jälkeen työskenneltiin lukiorajat ylittävissä aineryhmissä. Ohjeet ja materiaali tilaisuudesta liitteenä täällä.
  • Turun lukiokoulutuksen koulutuspäivänä (veso) 26.10.2024 kuultiin seuraavat kaksi asiantuntijapuheenvuoroa, jotka olivat professori Arto O. Salosen pitämä ”Sivistyksen mittana on se maailma, joka meiltä jää” ja professori Kirsi Pyhältön pitämä ” Millaiset sosio-pedagogiset ratkaisut tukevat opiskelijan oppimista ja hyvinvointia”, professori Kirsi Pyhältö”. Myös tämän tilaisuuden iltapäivällä oli aineryhmille varattu aikaa sekä omien ajankohtaisten asioiden käsittelyyn, että oppimisen ja hyvinvoinnin hyvien käytänteiden jakamiseen kysymyksellä: ”Mitä hyviä pedagogisia ratkaisuja olet havainnut työssäsi, jotka ovat edistäneet oppimista ja hyvinvointia? Jakakaa aineryhmissänne hyviä käytäntöjä ja kirjatkaa. Vastaukset toimitettiin lukiokoulutuksen suunnittelijan sähköpostiin.
Kehittäjäopettajien työpaja ja hankkeen järjestämät koulutukset

Kehittäjätyöryhmien opettajille järjestettiin lokakuussa 2023 työpaja aiheesta Kielitietoiset työskentelytavat. Työpajan asiantuntijana toimi FM Susanna Nera Turun yliopiston Turun normaalikoulusta. Työpajan tavoitteena oli perehdyttää kehittäjäopettajat aiheeseen, joka oli valittu lukioiden yhteisen kehittämispäivän (8.11. ) teemaksi sekä tukea kehittäjäopettajia em. kehittämispäivään liittyneen työpajatyöskentelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Opettajaryhmä (10 opettajaa) Turun eri lukioista osallistui Pedagogisen kehittämisen valmennukseen syksyllä 2024. Valmentajana toimi FM Riikka Korosalmi. Valmennus toteutettiin etänä ja siihen sisältyi neljä tapaamista Teamsin välityksellä. Valmennukseen osallistuneet opettajat valittiin valmennukseen ilmoittaumismenettelyllä.

Lukioiden johdolle järjestettiin Arter Oy:n toteuttama laatukoulutus 31.10.2024 teemasta laatukulttuurin juurruttaminen – laadun parantaminen.

Laadukas ja saavutettava Turun lukiokoulutus

Turun lukiokoulutuksen laadunhallinnan toimintamalliin täältä: Turun lukiokoulutuksen laatukäsikirjasta.

Täältä pääsy toimintamalliin liittyviin: lukiokoulutuksen laatukriteereihin ja laadunhallinnan vuosikelloon.