Kiertotalous on uudenlainen toimintatapa ja talouden malli, jossa keskeistä on luonnonvarojen kestävä käyttö ja niiden kierrossa pysyminen. Kiertotalous linkittyy vahvasti hiilijalanjälkeen, sillä se on yksi keskeisimmistä keinoista vähentää tuotannon ja kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä.
Tällä hetkellä taloudestamme vain alle 9 % toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Monet toiminnot toteutuvat edelleen lineaarisen mallin mukaisesti, jolloin luonnonvaroja otetaan tuotteen raaka-aineeksi, tuotetta käytetään ja käytön jälkeen se päätyy jätteeksi.
Sen lisäksi, että kiertotalous vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sen avulla voidaan vähentää myös luontokatoa. Kiertotaloudessa neitseellisiä raaka-aineita käytetään ja jalostetaan vähemmän kuin lineaarisessa taloudessa. Myös vesistöjen kuormitus pienenee.
Kiertotalouden liiketoimintamallit
Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit voivat olla yrityksille hyvinkin kannattavia. Kiertotalouden on arvioitu luovan EU:n alueelle vuoteen 2030 mennessä jopa 700 000 uutta työpaikkaa. Hyvion todennäköisesti monet TAI:n opiskelijat tulevat työskentelemään kiertotalouden liikennetoimintamallien mukaan toimivissa yrityksissä, mikä on hyvä huomioida myös opetuksessa.
Kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat:
- Uusiutuvuus: Uusiutuvien materiaalien valmistus ja uusiutuvan energian hyödyntäminen tai tuotanto. Esim. ABM Composite valmistaa biopohjaisia ja biohajoavia muoveja.
- Jakamisalustat: resurssien jakaminen.
Esim. ResQ Club myy ravintoloiden ylijäämäruokaa kuluttajille. - Tuote palveluna: suorituskyvyn ostaminen, vuokraus tai liisaus.
Esim. Lindström tarjoaa työvaatteita palveluna ja huolehtii tuotteiden koko elinkaaresta. - Tuote-elinkaaren pidentäminen: pitkäikäiset tuotteet, keskittyminen laatuun, vähemmän myytyjä tuotteita, korkeampia hinta.
Esim. Valtra kunnostaa traktorien akut ja pidentää näin niiden käyttöikää. - Resurssitehokkuus ja kierrättäminen: sivuvirtojen hyödyntäminen, materiaalien ympäristöystävällisyys ja tuotannon tehostaminen.
Esim. Pure Waste valmistaa vaatteita, kankaita ja lankoja 100 % kierrätetyistä materiaaleista.
Kiertotalouden edistäminen TAI:ssa
Koulutalojen sijainti ja lähiympäristön liikkumisväylät ohjaavat rakennukseen tulijoiden valintoja. Onkin tärkeää pohtia kannustaako rakennus valitsemaan henkilöauton, kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen. Kestävää, kiertotalouden mukaista liikkumista voidaan edistää parantamalla väylien kunnossapitoa, tarjoamalla hyviä pyöräparkkeja ja pukuhuonetiloja ja tiedottamalla joukkoliikenteen sijainneista, linjoista ja aikatauluista. Myös yhteiskäyttöisille kulkuneuvoille, kuten kaupunkipyörille ja sähköpotkulaudoille on hyvä osoittaa pysäköintipaikkoja koulutalojen läheisyydestä.
Kouluruokailussa kiertotalous huomioidaan suosimalla lähellä tuotettuja elintarvikkeita, tarjoamalla eläinperäisiä tuotteita maltillisesti, vähentämällä ruokahävikkiä ja myymällä tai lahjoittamalla ylijäämäruokaa. Opiskelijoiden tärkein keino ruokaketjun kiertotalouden edistämiseksi on kouluruuan syöminen. Kun keittiö pystyy ennakoimaan paremmin ruokailijoiden määriä, hävikkiä muodostuu vähemmän. Lisäksi kouluruoka on ravitsemuksellisesti oikein koostettua, ilmastoystävällistä ja oppivelvollisille maksutonta, eikä sen saamiseksi tarvitse liikkua pois koulutalolta.
Opetuksessa kiertotalous näkyy mm. materiaalitehokkuutena, jätteiden määrän minimoimisena, muodostuvien jätteiden lajitteluna ja hankintojen välttämisenä. Monia materiaaleja voidaan opetuksessa käyttää uudelleen ja hankkia käytettynä. Hyviä esimerkkejä kiertotalouden mukaisesta toiminnasta TAI:ssa ovat mm. sote-alalla käytettävät TYKS:istä saadut hoitotarvikkeet, perusopetuksesta kierrätetyt tietokoneet ja hiusalalla muodostuvan hiusjätteen lahjoittaminen öljynimeytysmattojen raaka-aineeksi.
