4. Hiiliviisaus

Hiilijalanjälki = tuotteen/toiminnan/organisaation tuottamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e) muunnettuna.
Hiilinielu = toiminto, joka sitoo hiiltä, esim. kasvillisuus, metsä, meri tms.
Hiilineutraalius = tuote/toiminta/organisaatio tuottaa kasvihuonekaasuja korkeintaan yhtä paljon kuin se pystyy sitomaan niitä hiilinieluihin.
Hiilinegatiivisuus (=ilmastopositiivisuus) = tuote/toiminta/organisaatio poistaa hiiltä ilmakehästä eli käytännössä sitoo enemmän hiiltä kuin päästää ilmakehään.
Päästökerroin = jonkin tuotteen tai palvelun aiheuttama kasvihuonekaasupäästö CO2-ekvivalentteina suhteessa toiminnalliseen yksikköön.

Esimerkkejä päästökertoimista:
Naudanliha: 24,9 kg CO2e/kg
Bensiini: 2,07 kg CO2e/l
Polttokelpoinen jäte: 105,4kg CO2e/tn
Henkilöautolla ajaminen: 159g CO2e/km

Miksi organisaation hiilijalanjälki pitäisi laskea?

  1. Suomen valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035
  2. Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen (eli hiilinegatiivinen) Video: Onko Turku hiilineutraali 2029?
  3. Lainsäädäntö ja muut vaatimukset tulevat muuttumaan ja kiristymään
  4. Jotta ilmastovaikutusta voidaan pienentää, pitää tietää, mistä päästöt muodostuvat. Tällöin pystytään tekemään kustannustehokkaita ja oikein valittuja toimenpiteet sekä seuraamaan niiden vaikutusta.

Organisaation hiilijalanjäljen laskeminen

Laskentaan on olemassa kansainvälisiä standardeja, esimerkiksi Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla (käytetyin) ja ISO 14067.

GHG-protokollan mukaan päästöt jaetaan kolmeen luokkaan (Scopet 1-3)

      • Scope 1: suorat päästöt eli polttoaineet ja oma energiatuotanto
      • Scope 2: Ostoenergian päästöt
      • Scope 3: epäsuorat päästöt

        Kuvan lähde: Ekokompassi

Hiilijalanjäljen laskemisen haasteita

Eri organisaatioiden hiilijalanjälkiä ei voi suoraan verrata keskenään, koska ne on voitu laskea eri menetelmiä, erilaisilla rajauksilla ja eri kertoimilla.

Luotettavien päästökertoimien saatavuus haastavaa. Kaikille tuotteille ei edes ole laskettu päästökertoimia. Lisäksi yritysten omille tuotteilleen ilmoittamat päästökertoimet voivat olla epäluotettavia ja puolueellisia.

Kannattaa muistaa, että yleisesti ottaen hiilijalanjälki on aina arvio, ei absoluuttinen totuus.

TAI hiilijalanjälki

TAI:n hiilijalanjälki on laskettu vuosien 2021 ja 2022 osalta. Jotta hiilijalanjäljestä saadaan todenmukainen kuva, on se laskettava useammalta vuodelta. Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti hiilijalanjälkeen mm. vähentämällä työmatkoja. TAI:n hiilijalanjäljen laskemisessa on käytetty VASKI-hankkeessa kehitettyä laskuria.

TAI:n hiilijalanjälki oli vuonna 2021 noin 11 200 tn ja vuonna 2022 noin 10 700 tn CO2e. Suurin osa päästöistä syntyi koulutalojen lämmityksestä sekä hankinnoista. TAI:n hiilijalanjälki tulee pienenemään merkittävästi uuden nykyaikaisen TAITO-kampuksen valmistuessa.

Henkilökohtainen hiilijalanjälki

Suomalaisten hiilijalanjälki on keskimäärin noin 9600 tn CO2e vuodessa. Siitä suurin osa muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta.

Oman hiilijalanjäljen voi laskea Sitran kehittämällä elämäntapatestillä. Testistä saa myös vinkkejä oman elämäntavan tuottamien päästöjen pienentämiseen. Vinkki: elämäntapatestiä voi hyödyntää myös kestävän kehityksen opetuksessa!