Turussa on jokaista oppilasta kohden on varattu tänä vuonna keskimäärin 4,2 h oppilaanohjaajan työaikaa. Työaika vaihtelee eri kouluissa 3,2 h ja 5,7 h välillä. Tavoitearvo on 4,8 h – 8 h oppilaan tarpeen mukaan. Turussa on keskimäärin 290 oppilasta päätoimista opinto-ohjaajaa kohden ja määrä vaihtelee 205 ja 390 oppilaan välillä kouluittain.
Jos valmiiksi niukkoja oppilaanohjaukseen kohdennettua resurssia siirretään koulusta toiseen, tulee väkistenkin mieleen tarina hölmöläisen matonpidennyksestä. Se, että siirretään koulusta, jossa oppilaanohjauksen resurssi mahdollistaa perusopetuslain mukaisen oppilaanohjauksen, aliresursoituun kouluun, ei korjaa saatavuuspulmaa ja kokonaistilannetta. Oppilailla on oikeus myös tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen.
Olisiko aika myöntää, että oppilaanohjauksen saatavuuspulmaa ei saada ratkaistua muuta kuin resurssia lisäämällä. Tätä on jumpattu vuodesta 2010. Onko kohtuutonta toivoa, että jokaisella turkulaisella oppilaalla olisi mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja kolme kertaa ennen elämänsä ensimmäistä ja tärkeää uravalintaa suuntaavaa päätöstä. Näin on tahdottu 91 prosentissa kunnissa jo lukuvuonna 2018–2019 (Karvi 2020, 59).
Oppivelvollisuuslaki toi tulleessaan oppilaalle subjektiivisen oikeuden saada oppilaanohjausta ja tarpeidensa mukaista oppilaanohjausta. Tämän oikeuden toimeenpanon tueksi korotettiin kuntien valtionosuutta. Harmi vaan, että raha ei ole korvamerkittyä. Kunta voi käyttää rahan harkitsemallaan tavalla.
Perusopetuksen laatukriteereissä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) suositellaan, että enimmäisoppilasmäärä yhtä opinto-ohjaajaa kohden perusopetuksen yläluokilla on 250. Jos halutaan, että jokaisen turkulaisen oppilaan perusopetuslain rajaama oikeus toteutuu, yhdelläkään turkulaisella opolla ei olisi yli 250 oppilasta ohjattavanaan. Osalla opinto-ohjaajista tulisi olla tätä vähemmän oppilaita ohjattavanaan, koska niiden oppilaiden määrä, joiden oppilaanohjausta tulisi tehostaa, ei jakaannu tasaisesti eri kouluihin.
Valtionosuuden korotus perustuu oletukseen, että 1/6 oppilaista tarvitsee tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Tähän tehostamiseen on laskettu kuluvan 10 tuntia (HE 173/2020 vp, 92). Tästä syntyy hyvin yksinkertainen laskutoimitus, kun halutaan laskea oppilaanohjauksen kokonaisresurssi. Näin oppilaanohjaus olisi pitänyt resursoida Turussa 2024–2025:
Kaikille kohdennettu oppilaanohjaus: oppilasmäärä 4150/250 = 16,6 opinto-ohjaaja eli 19920 h työaikaa
Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjauksen määrä: 4150/6 = 691 oppilasta * 10 h = 6910 h
19920 h+ 6910 h = 26830 h
26830 h/1200 h = 22 päätoimista oppilaanohjaajaa.
Tällä hetkellä Turussa on 14 päätoimista opinto-ohjaajaa yhtenäiskouluissa ja yläkouluissa. Tarvitaan siis lisää opinto-ohjaajia, jotta kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen lisäksi ohjausta voidaan tehostaa. Kyse on korjausliikkeestä, jolla varmistetaan perusopetuslain määrittämä oikeus jokaiselle yhtenäiskoulun ja yläkoulun oppilaalle Turussa. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu keskitetyn palvelun koulun oppilaita. Heilläkin on oikeus opinto-ohjaajan palveluihin. Nyt tämä oikeus ei toteudu ollenkaan.
Kun kokonaisresurssi on uudelleen rajattu, pitäisi päättää, millä perusteella oppilaanohjaajat sijoitetaan eri kouluihin. On oppilaan edun mukaista, että yksittäinen oppilaanohjaaja vastaa yksittäisen oppilaan monimuotoisesta ohjauksesta. Tällöin hän vastaa oppitunneista, henkilökohtaisesta ohjauksesta, pienryhmäohjauksesta ja jatkokoulutukseen ja työelämään tutustumisen organisoinnista, monialaisesta oppilashuollollisesta yhteistyöstä ja kotien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Näiden tehtävien pilkkominen ei ole perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden tarkoittamaa oppilaanohjausta.
Lienee tarpeetonta muistuttaa, että opinto-ohjaajat ovat uravalintavalmiuden kehittämisen ammattilaisia perusopetuksessa. Monitasoinen yhteistyö olisi erityisen tärkeää, kun jaetaan niukkuutta. Autoritaarisen johtamisen seurauksista kärsii viime kädessä oppilas. Opinto-ohjaajilta kysymällä saa vastauksen siihen, millä kriteereillä eri kouluihin tämä rajattu resurssi tulisi jakaa. Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan varmistamme ohjauksellisen jatkumon, jos ainakin erityisen tuen, tehostetun tuen (1.8.2025 alkaen oppilaskohtaiset tukitoimet) ja vieraskielisten oppilaiden tehostetun oppilaanohjauksen tarvetta arvioidaan ennen kahdeksatta luokkaa (HE 173/2020 vp, 50)
Oppilaanohjaus on oppilaan oikeus!