Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan työelämäkokemuksilla on ollut eniten vaikutusta (47 %) nuoren ammatin, toimialan tai uran valintaan. Tämän takia on luonnollista tarkastella TET-jaksoja yhtenä oppilaanohjauksen tärkeimpänä työmuotona, jota hyödynnetään kun tehostetaan yksittäisen oppilaan ohjausta.

Osana Opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen työelämään tutustumisen ohjauskäytännöistä. Tutkimuksessa on selvitetty TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana.

Huhtikuun alussa julkaistun Valtioneuvoston selvityksen mukaan TET-ohjauksessa on kehittämistarpeita. Iso osa esille nostetuista ongelmista on ratkaistavissa, jos alueellista kehittämistyötä tuetaan tuottamalla opetussuunnitelman mukaista tietovarantoa ja koordinoimalla toimintaa kansallisesti.

Meiltä puuttuu TET-paikkaverkostot

TET-jakso on tärkein hetki koulun arjessa, jossa oppilas ja työelämä kohtaavat. Meillä on kuitenkin  ohjausmekanismeihin liittyvä ongelma: Alueilta puuttuu eri osapuolille jaetut digitaaliset perusopetukseen rajautuvat työelämäyhteistyön verkostot, joissa voitaisiin keskustella siitä, miten opetussuunnitelman perusteiden mukaista yhteiskehittämistä tehtäisiin.

Digitaalinen TET-ohjausympäristö, rinnastuu mielestäni perusopetuslain 11 a pykälään, jossa määritellään oppilaan oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta. Alueellisen digitaalisen verkostotyökalun ja ohjausympäristön tulisi tehdä työelämän mahdollisuudet ja osaamisen kysyntä näkyväksi perusopetusikäiselle.

Työelämään tutustumisen kehittämistarpeita

Tuoreessa PISA-raportissa todetaan, että peruskouluikäiset urasuunnittelutaidot ovat heikentyneet vuosina 2012–2018. TET-ohjauksen kehittämiseen panostaminen voisi olla yksi tapa parantaa oppilaiden urasuunnittelutaitoja.

Vuonna 2019 91 % perusopetuksen päättäneistä koki päätyneensä itseään kiinnostavalle alalle. Vuoden 2022 Amisbarometrin mukaan 75 % koki päätyneensä itseään kiinnostavalle alalle. Korona-aika kavensi mahdollisuuksia tutustua työelämään ja koulutukseen.  Tulos voidaan tulkita niin, että kokemukset työelämästä ja koulutuksesta ovat perusopetusikäisille tärkeitä.

Vuonna 2019 oli 74 % oppijoista oli huomioinut työllistymismahdollisuudet päätöksenteossaan. Vuoden 2022 Amisbarometrin mukaan 33 % oppijoista koki hakeneensa ammatilliseen koulutukseen hyvien työllisyysmahdollisuuksien takia.  Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on vireillä yhteishanke, jossa synnytetään jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on integroida kaksi suurta tietovarantoa: Työmarkkinatori ja Opintopolku.fi-palvelu (2021–2024). Digitaalinen alueellinen perusopetusikäisille tarkoitettu TET-yhteistyöalusta voisi toimia ympäristönä, jossa oppija löytää ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa.

Tuoreessa KARVIn katsauksessa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuudesta koulutuksessa todetaan, että yksilöiden väliset osaamiserot ovat suuria. Muun muassa oppijan kotitausta ja alueelliset koulujen väliset erot selittävät tätä. TETTI-raportin mukaan perhetausta ja alueellisuus vaikuttaa myös siihen, miten nuoren TET-jakso toteutuu.

Perusopetuslaki määrittää, että oppilaalla on oikeus tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen kahdeksannelta luokalta alkaen. Perinteisesti siirtymävaiheen yhteistyö toteutuu päättöluokalla. KARVIn raportissa todetaan, että koulutuksen nivelvaiheiden ohjaus ei aina toteudu oikea-aikaisesti ja tarveperusteisesti. Sen lisäksi, että siirtymävaiheen yhteistyötä tulisi aikaistaa TET-jaksoja voitaisiin hyödyntää koulutus- ja uravaihtoehtojen tutuksi tekemisessä.

Ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia

Monelle nuorelle TET-jakso on ensimmäinen työelämäkokemus ja jo siksi tulisi tehdä mahdolliseksi se, että kokemus olisi hyvä. Kun pohditaan perusopetuksen työelämään tutustumisen ja oppilaanohjauksen kehittämistä, meidän tulisi tarkastella tekijöitä, jotka estävät työelämäyhteistyön kehittämistä koulussa ja huomioida kehittämistoimissa se, millainen toimintaympäristö perusopetusta antava koulu on. TETTI-raportin mukaan tulisi kiinnittää seuraaviin ohjauksen osa-alueisiin huomiota:

• Kansallinen koordinointiin, kehittämiseen ja toiminnan arviointiin (yhteisiä opetussuunnitelman ja perusopetuslain mukaisia toimintamalleja, tavoitteiden ja toiminnan tarkempaa määrittelyä)
• Opetuksen järjestäjän toimiin (TET-yhteistyöverkostojen rakentamista, yhteisten käytäntöjen määrittelyä ja aikatauluttamista)
• TET-ohjauksen ja työnjaon kehittämiseen (ennen TET-jaksoa, sen aikana ja jälkeen)
• Oppilaan tarpeen ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden yhdistämiseen ja sen mukaisen ohjauksen kehittämiseen

Monet opetustoimen ulkopuoliset tahot ovat tunnistaneet TET-jaksojen kehittämistarpeen, jakson merkityksen perusopetusikäisille ja kehittämismahdollisuudet. KARVI peräänkuuluttaa sitä, että oppijoille tulee tarjota sujuvia, joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja. Jotta tämä olisi mahdollista TET-jaksojen osalta työssäkäyntialueille tulisi koota koulutyöelämäyhteistyön verkosto. Verkostosta tulisi rakentaa digitaalinen ohjausympäristö, jossa perusopetusikäinen voi tehdä havaintoja työelämän mahdollisuuksista ja osaamisen kysynnästä.  Kun TET-tori on rakennettu, voidaan jatkaa TET-ohjauksen yhteiskehittämistä kouluissa ja TET-paikoilla.

TETTI-raportissa tunnistettiin tarve kansalliseen ja alueelliseen koordinoituun yhteistyöhön. Sen sijaan, että kansallinen koordinointi ulkoistettaisiin, tulisi keskustelupöytään viedä ääni perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Tämän lisäksi kaivattiin kansallisia ja alueellisia yhteisiä ja jaettuja käytänteitä. TETTI-raportissa tunnistettiin lukuisia oppilaan ohjauksen, hänen toimijuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden, kehittämistarpeita ja pulmia, joita pystytään ratkaisemaan TET-toria rakennettaessa.

Vaikka lähtötilanne on huono, löytyy Turusta TET-tori, jota on esitelty hyvänä käytäntönä ohjauspolitiikan kansainvälisen tutkimusverkoston ICCDPP:n  seminaarissa Maltalla. Tänään Turun TET-torilla ja yhteiskehittämisen verkostossa on 681 toimipaikkaa eri koulutusaloilta. Turun TET-torin ylläpitokustannukset ovat pienet ja Turun opot yhdessä koordinoivat tätä kokonaisuutta.