Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.

Opinto-ohjauksen näkökulmasta lakiesityksessä kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnittää siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sekä sen osana yksittäisiin opinto-ohjaajien toimiin.  Tavoitteena on, että perusasteen ja toiseen asteen yhteistyö olisi nykyistä tiiviimpää. (Ks. HE 1773/2020 vp, 82–98).

Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkittävimmät uudistukset opinto-ohjauksen näkökulmasta ovat seuraavat:

• oppilaan hakeutumisvelvollisuuden määrittely (Oppivelvollisuuslaki 10§),
• hakeutumisvelvollisuuden ohjaus ja valvontavastuun määrittely (Oppivelvollisuuslaki 11§),
• oppilaan oikeus saada oppilaanohjausta ja tarvittaessa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §) ja
• tutkintokoulutukseen valmentava nivelvaiheen koulutus (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta).

Lakikokonaisuus sisältää muita uudistuksia tai kehittämisehdotuksia, jotka edellyttävät koulutuksen järjestäjältä tai asuinkunnalta toimia. Keskeisimpiä on oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen (oppivelvollisuuslaki 16 §) ja asuinkunnan velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle valmentava opiskelupaikka (oppivelvollisuuslaki 15 §).

Ohjaus- ja valvontavastuu

Oppivelvollisuuslaki ei muuta perusopetuslailla määriteltyä perusopetuksen kestoa eikä päättöarvioinnin kriteerejä. Oppivelvollinen opiskelija suorittaa oppivelvollisuuttaan perusopetuksessa, kunnes saa perusopetuksen päättötodistuksen tai sen lukuvuoden loppuun asti, jona hän täyttää 17-vuotta, jos opinnot on aloitettu 7-vuotiaana.

Myöskään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeet päättöarvioinnille eivät ole muuttuneet merkittävästi.  “Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi”. “Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti”. ”Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta”. (OPH 2014, 54).

Peruskoulujen opinto-ohjaajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että niiden oppilaiden määrä, joilla on ongelmia käydä säännöllisesti koulu ja näin suorittaa peruskoulu loppuun, on lisääntynyt. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa, mutta haastaa etsimään vaihtoehtoisia tapoja suorittaa perusopetusta, osoittaa osaamista peruskoulun lopulla ja tulkita oikein opetussuunnitelman perusteiden ohjeita päättöarvioinnista.

Oppivelvollisuuslaissa (10 §) säädetään oppilaan velvollisuus hakea jatkokoulutukseen, perusopetuksen järjestäjän velvoite ohjata ja valvota hakeutumisvelvollisuuden toteutumista (11 §) ja koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuun päättyminen (12§). Perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja valvoa, että oppivelvollinen hakeutuu peruskoulun jälkeiseen koulutukseen perusopetuksen 9. vuosiluokan keväällä.  Koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu päättyy, kun oppivelvollisen opiskeluoikeus tai oppivelvollisuus päättyy. (HE 1773/2020 vp, 167).

Hakeutumisvelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuun päättyy vasta, kun oppilas aloittaa opintonsa muualla tai Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä ajankohtana. Tähän ajankohtaan mennessä koulutuksen järjestäjän tulee selvittää, missä oppivelvolliset ovat aloittaneet oppivelvollisuuslain 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen (lukion, ammatillisen koulutuksen tai esim. valmentavan koulutuksen). Yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen perusopetuksen järjestäjän tulee tarkistaa, onko oppilas saanut opiskelupaikan ja ottanut opiskelupaikan vastaan (virkailija.opintopolku.fi > opo-raportti). Jos oppilas ei ole saanut opiskelupaikkaa, opetuksen järjestäjä tulee olla yhteydessä oppivelvolliseen ja tarjota ohjausta. Oppivelvollisuuslaki ei siis muuta tältä osin nykyistä oppilaanohjauskäytäntöämme.

Turun opinto-ohjaajat ovat tilastoineet vuodesta 2015 oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittumista. Elokuussa tulisi selvittää myös se, onko oppilas aloittanut opintonsa. Aikaisemman koonnan lisäksi tulisi tilastoida myös opiskelun aloittaminen. Tieto opintojen aloittamisesta on saatavilla Koski-tietovarannosta (HE 1773/2020 vp, 168).

Vaikka oppivelvollisuus on muuttunut, OVTES ei ole muuttunut. “Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa“. ”Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.” (OVTES, Osio B, 13 § 1. ja 2. mom.). Peruskoulun opinto-ohjaajien laskennallinen vuosiloma alkaa OVTES:n mukaan 16.6. ja jatkuu heinäkuun loppuun (OVTES, Osio A, 33§).  Nivelvaiheuraohjaaja, yhteistyössä Turun Ohjaamon henkilökunnan kanssa, on vastannut ohjauksesta peruskoulun opinto-ohjaajien vuosiloman aikana.

Oppivelvollisuuslain 15 §:n mukaan, jos vailla opiskelupaikkaa oleva oppivelvollinen ei saamansa ohjauksen jälkeen ole vapaaehtoisesti hakeutunut koulutukseen tai ei ole saanut opiskelupaikka, asuinkunnan tehtävä on osoittaa hänelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta.

Oppivelvollisuuslain (6 §) mukaan nuoren opinnot tulee edistyä opinnoissaan riittävästi. Opintojen riittävä edistyminen on määritelty koulutuksia koskevissa laissa. Perusopetuslain (9 ja 24 §) mukaan opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja tuntijaon mukaisen ajan jakaminen vuosiluokittain säätävät jokaisen vuosiluokan tavoitteet perusopetuksen suorittamisen edistymiselle. Opetusta järjestetään ottaen huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset.   Oppivelvollisuuteen kuuluvien valmentavien opintojen katsotaan edistyvän riittävästi, kun oppivelvollinen noudattaa hänelle laadittua henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 14 §). Lukion tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä neljässä vuodessa (Lukiolaki 10 § ja 23 §). Ammatillisessa koulutuksessa opintojen katsotaan edistyvän riittävästi, kun oppivelvollinen noudattaa hänelle laadittua henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 15 § ja 44 §).

Oppivelvollisen huoltajalla on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden ja velvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoa (Oppivelvollisuuslaki 9 § ja 22 §). Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää vain oppivelvollisen tai hänen huoltajan hakemuksen perusteella (Oppivelvollisuuslaki 7 §). Opiskeluoikeuden voi kuitenkin menettää määräajaksi ja oppilas voidaan erottaa (Oppivelvollisuuslaki 8 §).

Oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen peruskoulun jälkeen velvoittaa koulutuksen järjestäjää puuttumaan mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ajoissa. Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan on tärkeää puuttua mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ja etsiä ratkaisuja jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelun kokonaisaika ei pidentyisi (HE 1773/2020 vp, 179). Motivaatio-ongelma ei ole oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettu muu painava syy pidentää nuoren oikeutta maksuttomaan koulutukseen.

Viime kädessä asuinkunnalla on velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (Oppivelvollisuuslaki 15 §). Koulutuksen järjestäjän ja asuinkunnan yhteistyöstä on säädelty oppivelvollisuuslain pykälissä 12-15. Oppivelvollisuuslain ja nuorisolain (11 §) mukaan koulutuksen järjestäjällä on ilmoitusvelvollisuus kunnalle, jos nuori keskeyttää opintonsa. Oppivelvollisuusikäinen on siis joko koulutuksen järjestäjän tai asuinkunnan turvaverkossa.

Tehostettu oppilaanohjaus

Hallituksen esityksessä on runsaasti huomioita ohjauksen laadun parantamisesta. Niitä yhdistää ajatus tuen kolmiportaisuudesta. Laadukkaan oppilaanohjauksen ytimen muodostaa kaikille tarjolla oleva ura- ja koulutusvalinnan ohjaus, joka toimeenpannaan siirtymävaiheen moniammatillisena ohjausyhteistyönä. THL:n tuoreen tutkimuksen (2020) mukaan nuorten saama tuki koulussa vähentää̈ koulutuspudokkaiden määrää̈ ja estää̈ syrjäytymistä̈.

Perusopetuslain 11 a § lisäyksen mukaan oppillaalla on oikeus saada oppilaanohjausta ja tehostettua henkilökohtaista ohjausta. OKM (2010, 45) on laatukriteereissään ottanut vuonna 2010 kantaa siihen, miten ohjaustyö tulisi organisoida. Kutakin päätoimista opinto-ohjaaja kohden tulisi olla enintään 250 oppilasta. Jotta opetussuunnitelman mukainen oppilaanohjaus olisi mahdollista, Turkuun tarvittaisiin 6 päätoimista opinto-ohjaajaa lisää. Tarkempi esitys löytyy täältä.

Perusopetuslaki 11 a § määritellään oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista oppilaanohjausta ja tarpeiden mukaista henkilökohtaista ohjausta eli tehostettua oppilaanohjausta. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 1773/2020 vp, 217) mainitaan mahdollisiksi tehostetun oppilaanohjauksen kohderyhmiksi, vierakieliset, koulukiusatut ja oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia. Tehostettua henkilökohtaista ohjausta saavalle 8.-9.-luokkalaiselle tulee laatia henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.

Muita uudistuksia tai kehittämisehdotuksia

Opetuksen kannalta välttämättömät oppimateriaalit ja -välineet ovat oppilaille maksuttomia oppivelvollisuuslain rajaaman opiskelun ajan. Tämä on merkittävin uusi kustannus, minkä oppivelvollisuuslaki tuo tullessaan koulutuksen järjestäjälle. Esityksessä ehdotetaan lainauspalvelujen kehittämistä ja vuokrapalvelujen hyödyntämistä. Esityksessä huomautetaan, että opettajien koulutukseen ja työnkuvaan ei kuulu oppimateriaalien tekeminen. Yhteiskäyttöön tarkoitetun oppimateriaalin tekemisestä ja tekijänoikeuksista tulisi sopia erikseen (HE 1773/2020 vp, 100–101).

Jos perusopetuksen päättäneellä ei olisi vielä valmiuksia siirtyä toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen, hän voisi suorittaa oppivelvollisuuttaan nivelvaiheen koulutuksissa ja korottaa perusopetuksen arvosanoja. Perustellusta syystä ja koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan, valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa sellainen hakija, joka ei enää ole velvollinen suorittamaan perusopetuslaissa tarkoitettua perusopetusta. (HE 1773/2020 vp, 200). Vailla riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa oleva oppivelvollinen, voi suorittaa oppivelvollisuuttaan aikuisten perusopetuksessa. (HE 1773/2020 vp, 86).

Uusi laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA-koulutus) yhdenmukaistaa nivelvaiheen koulutukset. Opiskelijan ei tarvitse nivelvaiheen koulutukseen siirryttäessä valita, haluaako hän suuntautua ammatilliseen koulutukseen vai lukiokoulutukseen. (HE 1773/2020 vp, 112). On hyvin todennäköistä, että valmentavan koulutuksen kysyntä lisääntyy, koska valmentavassa koulutuksessa tulee olla mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja ja jatkaa ura- ja koulutusvalintasuunnitelmien tekemistä.  Valmentavan koulutuksen aikana tulee olla mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään kuuluvia opintoja ja ammatillisen perustutkinnon osia (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 12 §). Kun koulutuksen järjestäjä on sama peruskoulussa ja toisella asteella, tulisi synnyttää uuden lain mukainen valmentava koulutus kuntaan. Laki astuu voimaan 1.8.2021 ja lain rajaamia koulutuksia järjestetään 1.8.2022 alkaen.

Opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2014, 12-13) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää ja kuvaa ohjaussuunnitelmassaan, miten oppilaanohjaus järjestetään. Määrätyn kaltainen kuvaus puuttuu Turun kaupungin opetussuunnitelmasta. Opetushallituksen tiedotteessa oppivelvollisuuden laajentamisesta (OPH 2021) todetaan, että ”perusopetuksen opetussuunnitelman liitteenä olevassa ohjaussuunnitelmassa kuvataan 1.8.2021 alkaen oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.”

Lähteet

HE 1773/2020 vp. (2020). Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.  Noudettu osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_173+2020.pdf (luettu 8.1.2021).

OKM. (2012). Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriön julkaisuja 2012:29. Koulutuspolitiikan osasto. Noudettu osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75311/okm29.pdf?sequence=1pdf (luettu 8.1.2021)

OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.  Noudettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 8.1.2021).

OPH. (2021). Oppivelvoolisuuden laajentamisen uudistus. Noudettu osoitteesta  https://wiki.eduuni.fi/download/attachments/189204598/Tiedote_opinto-ohjaajille_12.1.2021.pdf?version=1&modificationDate=1610444100545&api=v2 (luettu 12.1.2021).

OVTES 2020-2021. (2020). Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus. Noudettu osoitteesta https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes/2020-2021 (luettu 8.1.2021).

THL. (2020).  Nuorten saama tuki koulussa vähentää koulutuspudokkaiden määrää ja estää syrjäytymistä. Noudettu osoitteesta  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140048/URN_ISBN_978-952-343-519-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR3x4T0AaE-JpCo0ub-0Bnm7RhoQcUrBejC3gDOHZAobSiXzMCcnEI7ch_g (luettu 8.1.2021).