Opokunta on määrittänyt yhdeksi ohjaustyön arviointialueeksi koulun ennaltaehkäisevän ohjaustyö (Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen käsikirja 2011, 79). Vaikka ajatus on vanha, se on mielestäni edelleen ajankohtainen ja minun syyni siihen, miksi pidän ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tärkeänä (Perusopetuksen opetussuunitelman perusteet, 79). Tarkemmat perusteluni löytyvät täältä. Ohessa muutama opetussuunnitelman perusteista johdettu itsearviointiväittämä, joiden avulla voidaan arvioida KOR-toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.

OPS:n mukaan ”yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia.”

• Seuraammeko kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia?
• Arvioimmeko  kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia? Jos arvioimme, miten?
• Kehitämmekö kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia? Jos kehitämme, miten?
• Onko KOR-ryhmän toiminnan ja koulussa tapahtuvan ohjaustyön välillä selvä syy-seuraussuhde

KOR-ryhmän voisi antaa itselleen seuraavat tehtävät:

• Nimeä KOR-ryhmässä aikaansaatu ja viime lukuvuonna toimeenpantu  arviointiteko, jonka tavoitteena oli kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvoinnin selvittäminen.
• Nimeä KOR-ryhmässä aikaansaatu ja viime lukuvuonna toimeenpantu  kehittämistyö, jonka tavoitteena oli kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvoinnin selvittäminen!  Ohjauksen kehittämistyö tulisi perustua KOR-ryhmän yhteiseen tulkintaan arviointituloksista.

Opetussuunnitelman perusteissa todetaan edelleen seuraavaa: ”Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle.” Kysyisin seuraavaa:

• Onko KOR-ryhmä on edistänyt kouluyhteisön edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle? Jos on, miten? Jos ei ole, miksi ei?

Valtaosa koulun henkilökunnasta, joiden toimenkuvaan oppilashuollollinen työ kuuluu, on  opettajia (ks. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Ohjaustyön tuloksellisuus perustuu pitkälle siihen, miten opettajat on valtautettu ja voimaantuneet työhönsä.  Koulussa tulisi olla koordinoitua toimintaa, jossa vaihdetaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa (Perusopetuslaki 40 § 2. mom) ja suunnitellaan opettamiseen ja kasvattamiseen liittyviä oppilashuollollista ennaltaehkäisevää toimintaa. Kysyisin itseltäni osana KOR-ryhmää tämän johdosta seuraavaa:

• Kanavoimmeko opettajien huolia yhteiseen pohdintaan riittävän tehokkaasti?
• Pyrimmekö ratkaisemaan ongelmat niiden luonteen tai syntyhistorian mukaisesti?
• Pyrimmekö tukemaan jokaisen opettajan ohjaustyötä?
• Suhteutammeko ohjaustyön ja interventiot käytettävissä oleviin resursseihin?

Mielestäni koulun opettajakuntaa tulisi tarkastella asiantuntijaorganisaatioina. Tämän tulisi myös määrittää moniammatillisen ja monialaisen yhteistyömme luonteen myös KOR-työryhmässä ja siksi kysyisin seuraavat itsearviointikysymykset:

• Onko KOR-ryhmässä henkistä tilaa arvioida työryhmän toimintaa?
• Annammeko arvon kunkin KOR-ryhmän jäsenen asiantuntijuudelle?
• Pyrimmekö arvioimaan ja kehittämään toimintaamme niin, että toiminnasta ja sen tavoitteista syntyy yhteinen ymmärrys?

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan meidän tulisi edistää ongelmia ennaltaehkäisevää osallisuutta, edistää työrauhaa, synnyttää yhtenäisiä toimintatapoja ja näin synnyttää turvallinen oppimisympäristö.  Tämän johdosta kysyisin seuraavan:

• Onko KOR-ryhmässä yhteinen ymmärrys siitä, mitä on ongelmia ennaltaehkäisevä osallisuuden edistäminen?
• Onko koulussamme  yhteinen ymmärrys kasvatustavoitteistamme? Miten KOR osallistuu tähän keskusteluun?
• Onko KOR-ryhmässä yhteinen ymmärrys siitä, missä oppimisympäristöissä ja miten meidän tulisi pyrkiä tavoitteisiimme?