Lähde: OVTES 2018–2019 6 §
Tässä esittämäni huomioiden tarkoitus on pohtia päätoimisten oppilaanohjaajan ja opinto-ohjaajan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteita.
Vaativuustekijät
1. Työn edellyttämä osaaminen ja koulutus
”Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta”, joka kytkeytyy opinto-ohjaajan tehtävän hoitamiseen. Jo peruskoulun alkuajoista peruskoulun opinto-ohjaajan perustehtävä on jakautunut kahteen osaan: oppilaan ohjaaminen ja sen organisointiin liittyvä työ sekä koko koulun ohjauksen kehittämistyö. Lisäkoulutuksesta tulisi maksaa siis näillä perusteilla.
Jos opinto-ohjaajan työnkuva sisältää ” tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä” ja hänellä on tehtävän hoitamiseen hankittua ”lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot” tai ”tavanomaista laaja-alaisempi koulutus”, on tämä ”otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä”.
Kun määritellään tehtäväkohtaista palkkaa päätoimiselle opinto-ohjaajakoulutuksen saaneelle, ei vaativuustekijänä tulisi huomioida koulutusta, jota edellytetään virkatehtävään valintaan. Vaativuustekijän tulisi huomioida lisäkoulutus joka on hankittu, jotta opinto-ohjaajan tehtävää voisi hoitaa laadukkaammin tai koulutuksen kautta voisi vastata opinto-ohjauksen kehittämisen haasteisiin.
Perustehtävään kytkeytyviä tutkintoon johtavia lisäkoulutuksia voi olla mm. tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät koulutukset, ohjauksen menetelmäkoulutukset ja opetushallinnon opinnot. Kunkin opinto-ohjaajan tulisi nimetä lisäkoulutus, jonka huomioimista hän ehdottaa, kun hänen tehtäväkohtaista palkkaa määritellään ja pystyttävä perustelemaan, miten koulutus liittyy hänen tehtäväänsä opinto-ohjaajana. Pyydettäessä hänen tulisi pysyä esittämään tutkintotodistus.
Laskennallinen peruste voisi olla esim. seuraavan kaltainen:
aineopinnot 35 op tai vastaavat = 0,2
kandidaatin tutkinto 180 op 0,9
maisterin tutkinto 120 op = 0,6
lisensiaatintutkinto 120 op = 0,6
tohtorin tutkinto 240 op = 1,2
2. Yhteistyötaidot
Kun arvioidaan työnkuvien edellyttämiä vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia, tulisi virkaehtosopimuksen mukaan arvioida ”työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta” ja ”työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen”. Mielestäni tätä vaatimustekijää tulisi käyttää, kun tehtävien hoito edellyttää toimimista tavallista suuremmassa vuorovaikutusverkostossa tai opinto-ohjaajan oppilasaines edellyttää taitoja, joita ei edellytetä kaikilta opinto-ohjaajilta.
Tehtävän hoidon edellyttämät yhteistyötaidot
0,2 kutakin yhteistyötaitoa kohden
3. Työolosuhteet
Koska ”tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen”, voisi toivoa, että Turun peruskoulujen opinto-ohjaajien tehtäväkuvauksessa otettaisiin kantaa oppilaanohjauksen saatavuuteen ja oppilasaineksen vaikutukseen työn vaativuuteen. Valtaosan Turun peruskoulujen opinto-ohjaajien toimintaympäristö poikkeaa muiden suomalaisten peruskoulujen opinto-ohjaajien toimenkuvista, koska Turussa on poikkeuksellisen suuri määrä oppilaita kutakin vuosityöaikaa kohden. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitetasoksi 250 oppilasta kutakin vuosityöaikaa kohden. Turun opinto-ohjaajien erityisasema on todettu kansallisessa arviointiraportissa ja lukuisissa Turussa toteutetuissa arviointiraporteissa vuosina 2009–2016.
Laskennallinen peruste voisi olla esim. seuraavan kaltainen:
250 /1245 = 0,20
500/1245 = 0,40
Kun opinto-ohjaajalla on ”tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä”, sen tulisi vaikuttaa hänen tehtäväkohtaiseen palkkaan. Jos opinto-ohjaajalla on poikkeuksellisen suuri määrä tehostetun ja erityisen oppilaita, joiden ohjauksesta opinto-ohjaaja vastaa, tulisi tämä vaikuttaa tehtäväkohtaiseen palkkaan. Kun lasketaan näiden oppilaiden määrän vaikutusta tehtäväkohtaiseen palkkaan, tulisi käyttää samaa laskentakaavaa kuin työajan kohdentamisessa (ks. vuosityöaikalaskuri).
tehostetun tuen oppilaat * 2 /1245
erityisen tuen oppilaat * 3 /1245
Kahden koulun opinto-ohjaajana toimiminen on ainoa tekijä, joka erityisesti mainitaan tehtäväkuvauksessa. Tämän tulisi vaikuttaa opinto-ohjaajan tehtäväkohtaiseen palkkaan.
Toimipaikkojen määrä
0,2 kutakin toimipaikkaa kohden
4. Lisätehtävä
Opinto-ohjaajan peruspalkka on sidottu vuotuiseen työaikaan. Jos opinto-ohjaajalla on yli 250 oppilasta, tulisi kaikki työaika kohdentaa perustehtävään. Jos kuitenkin opinto-ohjaajalle määrätään ”hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja – vastuita” tulee hänelle maksaa lisäkorvaus työstä, jota ei voida katsoa sisältyvän vuotuisen työaikaan ja kuuluvan perustehtävään.
0,2 kutakin lisätehtävää kohden
5. Työn vaikutukset
Jos opinto-ohjaaja toimii esim. apulaisrehtorina tai koordinoi opinto-ohjaajien yhteistyötä sekä tekee työelämä- ja jatkokoulutusyhteistyötä kaikkien peruskoulujen toimintaedellytysten parantamiseksi, tulisi nämä perustehtävistä poikkeavat toimenkuvat huomioida opinto-ohjaajan tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä.
Koska edellä mainitut tehtävät eivät kuulu kaikkien opinto-ohjaajien toimenkuviin, tälle tekijälle on hankala luoda laskennallista perustetta. Myös opinto-ohjaajalla tulisi olla mahdollisuus toimia esim. apulaisrehtorin tehtävissä ja saada siitä sama korvaus, mitä muut opettajat saavat. Koska näistä tehtävistä maksetaan palkkaa opinto-ohjaajalle työn vaativuuden perusteella, voisi olla selkeintä sitoa lisäkorvaus siihen varattuun aikaan ja erottaa se edellä mainitusta työn vaativuuden arviointilogiikasta.
Yhteenveto
Peruskoulun opinto-ohjaajan työn vaativuutta arvioitaessa tulisi nimetä ”objektiivisia vaativuustekijöitä”, joihin kunkin opinto-ohjaajan palkka perustuu. Turussa tehty (5.3.2018) opinto-ohjaajan tehtäväkuvaus on kaikille opinto-ohjaajille yhteinen ja lähinnä yhteenveto virkaehtosopimuksen keskeisistä sisällöistä.
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteet tulee johtaa sekä sivistystoimen tilastoista että opinto-ohjaajan esittämistä perusteluista ja dokumenteista. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä ja työn vaativuuden arvioinnista tulisi keskustella yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Työnantajan taas tulisi arvioida, mikä painoarvo vaativuustekijällä on.