Marjukka Krappala:
IPAD OPETUKSESSA – RAISION ESIKOULUJEN PEDAGOGINEN MALLI

Molla-hanke on loppumetreillä ja sen myötä kaikilla Raision esikouluilla on iPadit käytössään. Kaksi esikoulua sai laitteet käyttöönsä jo hankkeen alkaessa, muihin niitä on hankittu pikku hiljaa. Viimeiset neljä esikoulua saivat iPadinsa juuri ennen joululomaa, joten käytön harjoittelu alkaa vasta ansaitun joululoman jälkeen. Hankkeen parissa on työskennellyt myös datanomi, joka on huolehtinut koneiden asentamisesta ja teknisestä tuesta osassa esikouluista. Muutamat esikoulut saivat häneltä myös ohjeistusta animaatioiden tekoon.

Oma työsarkani hankkeessa oli ajallisesti lyhyt, mutta sitäkin tehokkaampi. Työtehtävänäni oli rakentaa pedagoginen malli tablettikoneiden ja muiden käytettävissä olevien medialaitteiden ympärille. Vapaus oman työn suunnitteluun mahdollisti sen, että tavoitteeseen saattoi päästä näin lyhyessä ajassa. Toiveena oli, että myös erityislastentarhanopettajat voisivat saada uusia ideoita työskentelyynsä. Pedagoginen malli alkoi hahmottua opettajien toiveiden, kysymysten ja ilmenneiden ongelmien pohjalta.

Oma taustani luokan- ja lastentarhanopettajana auttoi ymmärtämään esikoulujen ajallisia resursseja opetussuunnitelmamuutosten toteuttamiseen, sekä täsmentämään pedagogista näkökulmaa laitteiden käyttöön. Asetin tavoitteekseni saada iPadeista työskentelyn ja ajattelun väline ennen kaikkea esikoulujen opettajille. Vain siten laitteiden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen käyttö voi jäädä elämään esikouluissa ja kehittyä muutosten mukana. Laitteiden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen käyttö puolestaan tukee tavoitetta saada opetussuunnitelman mukaiset linjaukset käytäntöön.

Pedagogisen mallin juurruttamisen suurimpia haasteita ovat kokemukseni mukaan

1) Ennakko-oletukset
Vanhemmilla, opettajilla sekä myös lapsilla on omat ennakko-oletuksensa siitä, mitä iPadien tuominen esikouluihin tarkoittaa. Moni yhdistää laitteet lähinnä pelaamiseen ja se tuo usein negatiivisen tunne-reaktion. Lasten näkökulmasta laitteet ennakoivat jotain hauskaa, eikä niitä nähdä oppimisen välineinä. Myös lasten tulee oppia esikoulun ja koulun tapa käyttää laitteita, joka on usein erilainen kuin kotona.

Lasten kannalta paras tapa laitteiden sisäänajoon lienee Turussakin toteutettu tablettikoneiden ”ajokortti”, jossa opetellaan alkeita ja jonka tarkoituksena on opettaa lapsille, mitä koneilla saa tehdä juuri esikoulussa. Vanhempien asenteista ja ennakko-oletuksista olisi hyvä keskustella vanhempainilloissa ja arkisissa kohtaamisissa. Laitteiden käyttökulttuuria voidaan saada parempaan suuntaan myös niissä kodeissa, joissa pelaaminen koetaan ongelmaksi jo esikouluikäisten parissa. Henkilökunnan ennakko-oletukset ovat usein samansuuntaisia kuin vanhemmilla; pelaamista ajatellaan olevan liikaa jo valmiiksi, joten miksi tuoda sitä päiväkotiin.

Kiersin kaikki Raision esikoulut ja osassa vierailin useamman kerran. Pedagogisten esimerkkien vieminen suoraan henkilökunnalle tuotti tulosta ja monen opettajan ennakko-oletukset hälvenivät ja ajatus laitteiden pedagogisesta hyödystä alkoi hahmottua selkeämpänä.

2) Opettajien tieto- ja taitotason vaihtelevuus laitteiden käytössä
Opettajien taidot ja tiedot vaihtelevat paljon. Tämä vaikuttaa ymmärrettävästi myös opettajien motivaatioon ottaa laitteet osaksi toimintaa: on vaikea löytää aikaa laitteiden käytön opetteluun hektisen arjen keskellä. Lapset saattavat olla aikuisia taitavampia käyttäjiä ja opettajien voi olla vaikea huomata, jos lapset tekevät koneilla muuta kuin mitä on sovittu.

Opettajien olisi hyvä ottaa yksi koneista ryhmän aikuisten koneeksi, jota voisi hyödyntää suunnittelussa ja käytön harjoittelussa. Konetta voisi kuljettaa myös kotiin tarpeen mukaan. Olennaista on, että laitteen käyttöön syntyy rutiini ja se edesauttaa laitteen mieltäminen osaksi omaa työvälineistöä.

3) Työntekijävaihdokset
Työyhteisöissä tapahtuvat, ennakoitavissa olevat ja ennakoimattomat vaihdokset vaikuttavat monen muun asian lisäksi myös tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen ja pedagogisten mallien siirtymiseen. Muutokset tuovat usein toki mukanaan myös paljon hyvää. Haasteena on saada esikouluryhmien OPS:n mukainen toiminta pysymään laadukkaana myös iPadien opetuskäyttöön liittyen: kuinka varmistua siitä, että laitteiden käyttö pysyy tavoitteellisena ja suunnitelmallisena myös työntekijävaihdosten jälkeen?

Kaupungin yhtenevä linja, ohjeistus ja arviointisysteemi laitteiden pedagogisesta käytöstä varmistaisi laadukkaan toiminnan jatkumon. Aiheen tiimoilta olisi hyvä käydä keskustelua varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken pari kertaa lukuvuodessa, jotta hyvät ideat pääsisivät jakoon ja kipupisteet selvitettyä.

4) Aika ja resurssit
Uusien asioiden omaksuminen vaatii aikaa ja resursseja. Opettajat kertoivat tarvitsevansa ”kädestä pitäen-opetusta”, jotta laitteiden käyttö tulisi tutuksi. Laitteen peruskäytön lisäksi apua kaivattiin myös sovellusten käytössä. On haasteellista opettaa lapsia, jos omassa osaamisessa on epävarmuutta.

Vaikka kävimme laitteen käyttöä ja sovelluksia läpi vierailukäynneilläni, omaksumiseen tarvittaisiin vielä enemmän yhteisiä hetkiä. Raisiossa laitteiden alkeet käydään läpi tarvitsevien kanssa pienryhmissä tammikuusta alkaen, jolloin kukin ryhmä saa 2×1,5h intensiiviopetusta iPadin peruskäyttöön. Riittääkö tämä siihen, että opettajat saavat laitteesta itselleen työvälineen? Se jää nähtäväksi.

5) Laadukkaiden sovellusten löytäminen
Etsiessäni laadukkaita ilmaissovelluksia kriteereitä olivat visuaalisuus, mainosten vähäinen määrä ja pedagoginen sisältö. Näillä kriteereillä varustettu valikoima on suppea. Jokaisen esikouluryhmän koneille on ladattu tietyt sovellukset ja lisäksi annoin vinkkejä sovellusten etsintään mm. hakusanojen muodossa.

Malli rakentui seuraavien teemojen ympärille:

1) Opetussuunnitelman tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen liittyvät linjaukset ja tavoitteet:
Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteinen linjaus oppimiskäsityksestä, laaja-alaisesta osaamisesta ja toimintakulttuurista. Monilukutaidon merkitys oppimisessa ja opiskelussa läpi elämän.

2) Tieto- ja viestintäteknologiset laitteet opettajan ja oppilaan työvälineenä:
Kuinka teknologiasta voisi olla hyötyä opettajien työssä kehittymisessä, työmotivaation lisäämisessä ja luovassa työskentelyssä? Kuinka hyödyntää teknologiaa arvioinnissa, suunnittelussa, kasvatuskumppanuudessa ja lapsen taitotason huomioinnissa? Entäpä spontaani käyttö opetuksessa? Kuinka tukea lapsen itsetuntoa?

3) Pedagogiset sovellukset ja ideat sähköisten oppimisympäristöjen käyttöön:
Mitkä sovellukset tukevat erilaisia oppimistavoitteita? Millä tavoin laitteet voivat olla hyödyksi esikoulun arjessa ja tuokioissa? Miten laitteita olisi helpoin hallita ja millä keinoin myös lapset oppivat käyttämään laitteita hallitusti?

Kävimme lastentarhanopettajien kanssa monta keskustelua tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttötottumuksista sekä OPS-muutoksiin liittyvistä ajatuksista. Kävimme läpi edellä mainittuja haasteita ja teemoja yhdessä niin teorian kuin käytännön esimerkkien kautta. Koska osa esikouluryhmistä sai iPadit vasta loppumetreillä, käytännön harjoittelu jäi vähäiseksi. Oli kuitenkin mukava huomata, kuinka opettajien ajatukset iPadien käytöstä selkiytyivät tapaamistemme myötä.

Osassa esikouluista laitteiden käytön harjoittelu oli tiiviimpää ja se koettiin hyödylliseksi. Käytimme eri sovelluksia pienryhmissä ja tarkkailimme lasten työskentelyä. Pohdimme kriittisesti ohjeistamisen merkitystä ja lapsiryhmän kokoa. Vaikuttavin yksittäinen havainto tapahtui matemaattisten sovellusten parissa: eräs lapsi, joka sai pääasiassa rajaavaa palautetta keskittymisvaikeuksien vuoksi, onnistui läpäisemään vaikeimmat tehtävät ennätysajassa. Ylpeys ja onnistumisen ilo loisti lapsen silmistä.

SÄHKÖISET KORITEHTÄVÄT

Konkreettisin toimintamalli luotiin koritehtävä-teeman ympärille. Jo entuudestaan tuttu toimintatapa – koritehtävät– tuntui luontevalta tavalta yhdistää pädit ja muu esiopetuksen toiminta. Koritehtävät ovat osa tavoitteellista työskentelyä, jossa lapselle laaditaan yksilöllinen työskentelyjärjestelmä. Tablettikoneille asennettavat pedagogiset sovellukset valikoidaan huolella ja niitä käytetään osana yksilö- tai pienryhmätyöskentelyä. Jokainen sovellus tukee oppimista ja niiden vaikeustaso voidaan määritellä lapsen taitotasoon sopivaksi. Moni sovellus on variaatio esiopetuksen kirjan tehtävistä: esimerkiksi symmetriaa harjoiteltaessa voidaan ottaa tietyt sovellukset mukaan kirjatehtävien tueksi.

Koska kyseessä ovat nivelvaiheessa olevat lapset, on erityisen tärkeää huolehtia vahvan itsetunnon kehittymisestä. Tieto- ja viestintäteknologian osuus tästä voi olla merkittävä: joskus lapsi pystyy suoriutumaan vaativista tehtävistä paremmin tablettikoneella kuin paperille tehtynä. Hienomotoriikaltaan heikot lapset eivät välttämättä jaksa tehdä kynätehtäviä pitkäjänteisesti, mutta tablettikoneella tehtynä, kosketusnäyttökynää hyödyntäen, tehtävien teko voi olla mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Entäpä lahjakkaat lapset, jotka joutuvat usein työskentelemään suorituskykynsä alarajalla? Myös heille on olemassa paljon sovelluksia, joiden avulla lapsi voi saada lisähaasteita.

Käytännössä sähköiset koritehtävät tarkoittavat sitä, että valikoidut sovellukset on jaoteltu iPadin työpöydälle teemakansioihin (äidinkieli, matematiikka, luovuus). Työpöydälle on luotu koritehtävät-kansio, johon siirretään juuri ne sovellukset, joita tietty lapsi tarvitsee oppimisen tueksi. Lapsi on saa ohjeistuksen tehdä tehtäviä, jotka sijaitsevat koritehtäväkansiossa. Kansiossa voi olla esimerkiksi kolme sovellusta, joista viimeinen on lapsen lempisovellus.
Tehtävien teon jälkeen sovellukset siirretään takaisin omiin teemakansioihinsa, joista ne voidaan jälleen siirtää koritehtäväkansioon seuraavan lapsen tarpeiden mukaan. Koritehtävät tukevat yksilöllistä työskentelyä ja ovat hyvä keino eriyttämiseen. Sovellusten avulla voidaan tukea myös suomen kielen oppimista, tukea luovaa ajattelua sekä auttaa esiintymisjännityksessä.

Sovellukset mahdollistavat yksilöllisen tuen, mutta niiden käyttö edellyttää, että opettajat tuntevat sovellukset ja niiden käyttömahdollisuudet. Peliteknologia kehittyy jatkuvasti ja opettajan olisi hyvä pysyä ajan hermoilla. Jotta opettajat pystyvät ylläpitämään ja kehittämään esiopetuksen opetussuunnitelman mukaista toimintaa, tarvitaan myös kuntatasolla tapahtuvaa linjausta. Yhteinen linja tarvitaan esimerkiksi tietoturvaan, budjettiin ja suunnitteluaikoihin liittyvissä asioissa.
Marjukka Krappala
Kasvatustieteiden maisteri
Luokan- ja lastentarhanopettaja
Raision esiopetuksen tieto- ja viestintäteknologisen sisällön pedagogisen mallin suunnitteluvastaava/Molla-hanke