Kestävyysindikaattorit johtamisessa
Mitä opimme 11.2.2026 tapaamisessa?
Strapetsi II -verkoston tämänkertainen tapaaminen kokosi yhteen ammatillisen koulutuksen väkeä pohtimaan, miten kestävyystyötä johdetaan ja miten sen vaikuttavuutta voidaan seurata entistä systemaattisemmin. Tapaamisen vetivät Kartalla – På Kartan -kestävyysverkoston asiantuntijat Sini Raita-aho ja Tiina Taipale, jotka avasivat tuoreiden megatrendien ja valtakunnallisten linjausten tarjoamia suuntaviivoja johtamiselle.
Megatrendit ohjaavat kohti entistä ennakoivampaa johtamista
Sitra on nostanut vuoden 2026 megatrendeissä esiin ympäristöriskien kasvun, teknologisen murroksen, geopoliittisen epävarmuuden sekä yhteiskunnallisen polarisaation. Näiden muutosten keskellä ammatillisen koulutuksen rooli on kaksijakoinen: toisaalta on kannettava vastuuta osaamisen kehittämisestä vihreän siirtymän tarpeisiin, toisaalta huolehdittava opiskelijoiden ja henkilöstön tulevaisuususkon vahvistamisesta.
Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta antaa tähän työhön yhteisen suunnan. Se kuvaa polun kohti hiilineutraalia, yhteiskuntaa uudistavaa ja oppimisen resilienssiä vahvistavaa oppilaitosta.
Kestävyysjohtamisen indikaattorit ovat uusi tapa seurata edistymistä
Opetushallituksen uudet kestävyysindikaattorit otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa keväällä 2026. Ne tarjoavat konkreettisen välineen arvioida, miten hyvin oppilaitokset ovat onnistuneet viemään kestävyystyötä strategiaan, johtamiseen ja arjen käytäntöihin.
Indikaattoreissa tarkastellaan mm.:
- *onko oppilaitoksella selkeä kestävyystavoitteisto ja toimenpiteet
- *osallistuvatko henkilökunta ja opiskelijat aktiivisesti kestävyystyöhön
- *miten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus näkyvät opiskelijapalautteessa
- *miten kestävyysosaaminen kehittyy tutkinnon osien kautta
- *miten työelämäyhteistyö ja TKI-toiminta tukevat kestävää siirtymää
- *miten hiilijalanjälkeä seurataan ja pienennetään.
Kyse ei siis ole vain raportoinnista, vaan kokonaisvaltaisesta johtamisen kehittämisestä.
Resilienssi on oppilaitosten tulevaisuuden elinehto
Tapaamisessa syvennyttiin myös resilienssin rakentamiseen. Muutoskyvykäs oppilaitos on sekä ketterä että ennakoiva, se reagoi varoitussignaaleihin, tekee päätöksiä yhdessä ja rakentaa turvallista, arvostavaa toimintakulttuuria.
Keskeisiä teemoja olivat:
- *yhteinen perustehtävä ja selkeät toimintaperiaatteet
- *avoin vuorovaikutus ja jaettu osaaminen
- *oppimisyhteisön osallistaminen
- *ennakoiva varautuminen ja jatkuva arviointi.
Resilienssi ei synny yksittäisestä projektista, vaan pitkäjänteisestä johtamisesta ja henkilöstön osaamisen systemaattisesta kehittämisestä.
Kohti yhteistä kestävyystyötä!
Kokonaisuutena tapaaminen tarjosi vahvan näkymän siihen, miten kestävyysajattelu ja vihreä siirtymä tulevat entistä selkeämmin integroitumaan ammatillisen koulutuksen johtamiseen ja kehittämiseen. Kestävyysindikaattorit auttavat sanoittamaan, mittaamaan ja ennen kaikkea yhdessä oppimaan.