Varhaiskasvatus perhepäivähoidossa

Tavoitteena hyvinvoiva lapsi

Hoitopäivän aikana lapsia havainnoimalla perhepäivähoitaja tunnistaa oman lapsiryhmänsä tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Tämän pohjalta hän suunnittelee toiminnan. Lasten herkkiä, kokonaisvaltaisia aisteja sekä mielikuvitusta innostetaan elämyksin ja kokemuksin.

Päivittäin toistuvissa tilanteissa, kuten pukeminen, riisuminen, ruokailu, päiväunet sekä puhtauteen ja siisteyteen liittyvät hetket, rakentuu lapsien ja perhepäivähoitajan välille turvallinen ja lämmin vuorovaikutus. Se luo hyvät olosuhteet lapsen kielen ja ajattelun kehittymiselle. Lapsille puhuminen, lukeminen, lorujen ja satujen kertominen ovat myös oppimistilanteita, joissa lapsi omaksuu uusia asioita.

Ulkoilu on oleellinen osa hoitopäivää lähes joka säällä. Liikunta, ruokailut sekä lepohetki muodostavat säännöllisen, mutta joustavan päivärytmin. Perhepäivähoidossa lapselle tarjotaan terveellistä kotiruokaa.

Hoitoon tulo- ja lähtötilanteissa lapselle tärkeät henkilöt, vanhemmat ja perhepäivähoitaja kohtaavat päivittäin. Näissä tilanteissa voidaan luontevasti keskustella lapsesta ja hänen päivähoitopäivästään.

Perhepäivähoidossa lauletaan, kuunnellaan musiikkia, luetaan loruja ja satuja, joita näytellään ja leikitään, sadutetaan, maalataan ja muovaillaan, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin. Perhepäivähoitaja järjestää lapsille monipuolisia taiteellisia kokemuksia ja elämyksiä. Hän käy mahdollisuuksien mukaan lasten kanssa teattereissa, konserteissa, kirkoissa ja museoissa sekä käyttää kirjaston palveluja.

Perhepäivähoidossa lapset kasvavat suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen. Lisäksi lapsille annetaan mahdollisuus tutustua toisiin kulttuureihin.

Ruokakasvatus perhepäivähoidossa

Perhepäivähoidossa lapset saavat hoitajan valmistamaa monipuolista kotiruokaa. Koti ympäristönä ja pieni lapsiryhmä mahdollistavat lapsen osallistumisen ruoan valmistukseen ja muihin keittiötöihin.

Ruokailu on perhepäivähoitajan ja lasten välinen rauhallinen ja kiireetön vuorovaikutustilanne. Läheisessä vuorovaikutuksessa on helppo opetella ruokatapoja ja ottaa huomioon lasten yksilölliset tarpeet. Perhepäivähoitaja tarkastelee omia työtapojaan säännöllisesti ja muuttaa niitä lapsiryhmän tarpeen mukaan. Tarkastelun pohjana käytetään Turun kaupungin vasun ruokakasvatus osiota.

 

Perhepäivähoito varhaiskasvatusympäristönä

Fyysisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan kodin tiloja, oppimisvälineitä, materiaaleja, piha- ja ulkoalueita, leluja ja muita välineitä.

Psyykkisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan perhepäivähoitokodin ilmapiiriä, jossa hoitaja on aidosti läsnä. Myönteinen, turvallinen ja kiireetön hoitopäivä on lapsen hyvinvoinnin perusta. Sen luovat perhepäivähoitaja, lapset ja heidän perheensä yhdessä.

Sosiaalisella varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan jatkuvaa vuorovaikutusta lapsen, lapsiryhmän, perhepäivähoitajan ja vanhempien välillä. Perhepäivähoidossa oman lisänsä lapsen ja hänen perheensä elämään tuo perhepäivähoitajan oma perhe ja muut läheiset ihmiset sekä toiset hoitajat lapsiryhmänsä kanssa. Kolmiperhepäivähoidossa lapsen elämään tämän lisän tuovat hoidossa olevien muiden lasten perheet ja heidän läheisensä.

 Perhepäivähoidon oppimisympäristössä on lapsen ikää ja kehitystasoa vastaavia virikkeitä, välineitä ja materiaalia. Perhepäivähoitajan tehtävänä on ohjata ja neuvoa lasta, luoda mahdollisuuksia lapselle tehdä itse oivalluksia ja valintoja. Lapsille järjestetään tila erilaisiin leikkeihin, sekä mahdollisuus hiljaiseen häiriöttömään toimintaan. Ulkoilu tapahtuu perhepäivähoitajan omassa pihassa tai lähiympäristössä. Maastossa liikkuminen ja retkeily kuuluvat perhepäivähoidon arkeen.

Tuttu hoitaja, oma ryhmä ja säännöllinen päivärytmi luovat lapselle turvallisuuden tunteen. Hyvään kasvuympäristöön kuuluu myös lapsen yksilöllinen huomioiminen, selkeiden rajojen asettaminen sekä läheisyys ja hellyys.

Perhepäivähoitokoti lasten kasvuympäristönä muuttuu ja kehittyy lapsiryhmän mukana siten, että ympäristö tarjoaa lapsille haasteellista ja monipuolista tekemistä