Perusopetuslain 11 a pykälään on mahdutettu monta tärkeää luonnehdintaa oppilaanohjauksesta: se on oppilaan oikeus, oppilaan tarpeen mukaista, suunnitelmallista ja monimuotoista. Mutta mitä muuta oppilaanohjaus on?

Keväällä Opetushallitus julkaisi kokoamani Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaan. Oppivelvollisuuslaissa puhutaan koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Oppaassani tarkastelen jokaiselle oppilaalle kohdennettua oppilaanohjausta ja sen tehostamista eri toiminnan tasojen muodostama kokonaisuutena.

Tämä artikkeli on julkaistu SOPO ry:n Opinto-ohjaaja 4/2022 -jäsenlehdessä 

Oppilaanohjaus on uravalintataitojen alkuopetusta

Perusopetuksen alusta saakka oppilaanohjaajalla on ollut kaksi tehtävää: uravalinnan ohjaaminen ja tähän tehtävään kytkeytyvä kaikkien opettajien toimeenpaneman ohjauksen koordinointi. Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaassa yritin tunkea kiilaa oppilaanohjauksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon järjestelyjen väliin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monialaista ja moniammattillista yhteistyötä tulisi tehdä. Oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi kuitenkin tarkastella omana pedagogisena kokonaisuutena.

Urasuunnittelutaitoa tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana valmiutena. Näin voimme määrittää ohjausprosessin, jonka aikana jokaisen oppilaan toimijuus ja osallisuus kehittyvät. Eri teorioiden mukaan uravalintavalmius edellyttää itsetuntemusta, tieto ja kokemuksia mahdollisuuksista. Oppilaan tulisi kyetä yhdistämään vahvuutensa, kykynsä ja arvonsa koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksiin. Pieni osa oppilasjoukosta tarvitsisi erityistä henkilökohtaista oppilaanohjausta, mitä lainsäädäntö ei toistaiseksi tunnista.

Oppilaanohjaus on oppiaine

Hyvin suunnittelussa uraohjausprosessissa oppilaalla on aikaa ja mahdollisuuksia reflektoida oppilaanohjaajan kanssa kokemuksiaan. Oppitunneilla opetellaan käyttämään urapohdinnan välineitä. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opetetut asiat saavat henkilökohtaisen merkityksen. Eri tutkimuksien mukaan kolme kertaa tai useammin henkilökohtaista ohjausta saanut oppilas on tyytyväisempi jatkokoulutusvalintaansa. SOPO ry:n resurssivaatimukset ovat siis perusteltuja. Opetuksen järjestäjä kuitenkin päättää, onko oppilaan tarpeen mukainen ohjaus mahdollista vai ei.

Oppilaanohjausta on mahdollista tehostaa, kun oppiaineen opetus on suunnitelmallista ja monimuotoista. Oppituntien ja henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi on tärkeää tarjota kaikille oppilaille mahdollisuuksia tutustua työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Oppilaalla tulee olla mahdollista hahmottaa alueelliset mahdollisuudet, osaamistarpeet ja urapolut digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä käydä johdettua keskustelua pienryhmissä.

Etenkin silloin kun tehostetaan oppilaanohjausta, oppilaanohjaaja pyrkii kartoittamaan nuoren uravalintaa haittaavaa ajattelua, hänen syyselityksiään sekä kehittämään hänen suoritusstrategioitaan. Hankalinta on kuitenkin tunnistaa yläkoulun alussa oppilas, joka tarvitsee tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Koulussa suoriutuminen ei kerro oppilaanohjauksen tarpeesta. Tunnistamistyössä kannattaa hyödyntää oppaassa esiteltyjä tekijöitä ja tehdä moniammatillista pedagogista yhteistyötä..

Oppilaanohjaus on uraohjausta

On tärkeää, että oppilaanohjaaja pysyy uraohjaajan roolissaan. Oppilaanohjauksessa puhutaan oppimiseen liittyvistä kokemuksista ja koulutukseen sekä työelämään liittyvistä mielikuvista. Uraohjaustehtävässään oppilaanohjaan tulee kyetä antamaan oppimisen liittyville käsitteille, esim. arviointi ja motivaatio, uraohjausta palvelevia merkityksiä. Oppimisen tehostettu tuki ja tehostettu oppilaanohjaus ovat eri asioita. Samoin suorittamisen arviointi ja toimintakyvyn arviointi ovat eri asioita. Tämä tulisi huomioida myös kansallisessa koordinoinnissa. Kehittämistyössä pitäisi tunnistaa, missä uraohjaus yhtyy ohjauksen laajaan kenttään.

Valinnassa ja päätöksenteossa tarvittavat taidot kehittyvät eri oppituntien aikana. Samoin kehittyvät kyvyt ja minäkäsitys koulupäivän aikana. Koulun opettajakunnan ohjauskäytännöt määrittävän sen, mihin suuntaan oppilaan toimintastrategiat kehittyvät. Oppilaanohjaaja voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että koulun oppimisympäristöön vakiintuu käytäntöjä, jotka edistävät nuoren uravalinnassa tarvittavien valmiuksien kehittymistä. Oppimiseen ja työelämään liittyvien hyvien kokemuksien tuottaminen kuuluu koko opettajakunnalle.

Oppilaanohjaus on siirtymävaiheen yhteistyötä

Hyvin organisoitu oppilaanohjaus luo perustan sen tehostamiselle. Oppivelvollisuuden laajentuminen synnytti ajatuksen siirtymävaiheen uraohjauksesta. Silta jatkokoulutukseen rakennetaan yhdessä toisen asteen toimijoiden kanssa. Tämän rakentamiseen tarvitaan koordinoitua yhteistyötä ja yhteiskehittämistä siirtymävaiheessa.

Yksittäisen toisen asteen oppilaitoksen markkinointitarpeen tyydyttäminen ei ole vielä siirtymävaiheen uraohjausta. Siirtymävaiheen uraohjaus tulee olla oppilaslähtöistä ja oikea-aikaista. Oppivelvollisuuskoulujen yhteistyön avulla tulee rakentaa jokaisen perusopetuksen oppilaan toimintahorisonttia laajentavia oppimisympäristöjä, joissa nuori voi etsiä ja löytää oman urapolkunsa. Tämän yhteistyön tulisi alkaa jo kahdeksannella luokalla, jotta ohjausta ehditään tehostamaan päättöluokalla.

Uraohjauksen tueksi on syytä koota oppilaan kanssa jatko-opintosuunnitelma. Jatko-opintosuunnitelma on oppilaan ohjaamisen apuväline. Oppilas on oman jatkosuunnitelmansa omistaja silloinkin, kun se laaditaan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tueksi. Tämä laissa tarkoitettu suunnitelma on viranomaisen asiakirja, joka arkistoidaan. Lainsäädäntö säätelee sen, mitä viranomaisen asiakirjaan voi kirjoittaa. Oppilaanohjaajan muistiinpanoja ei tarvitse arkistoida.

Oppilaanohjaus on moniammatillista yhteistyötä

Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on pedagogista toimintaa, jossa viime kädessä oppilaanohjaaja saa ja joutuu tekemään ratkaisut oppilaanohjauksesta ja sen tehostamisesta. Oppilaanohjauksen vaikuttavuus on kuitenkin yhteinen asia ja monien tekijöiden tulos.

Isoihin ongelmiin ei ole yksittäisen toimijan kokoisia ratkaisuja. Tarvitaan yhteistyötä. Ratkaisuja tulisi etsiä hyvinvointia tuottavasta systeemistä ja näin määrittää oppilaanohjaajalle uraohjauksen kokoinen toimipaikka. Ohjaus on yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä. Vaikuttava ohjaus ja oppilaanohjaus ovat systeemisiä kokonaisuuksia.