Perusopetuslain lisäys ja oppilaan perusopetuksen aikaisen uraohjausoikeuden tarkempi määrittely, siirsi huomion uravalintavalmiuden ohjaamisen alkuopetukseen. Aikaisempaa tarkemmin tulisi pohti sitä, mihin oppilaanohjaan työaikaa kohdennetaan. Peruskoulun alusta saakka oppilaanohjaajalla on ollut uraohjaustehtävän lisäksi ohjauksen koordinointitehtävä. Kaikkien opettajien toimeenpanema oppilaan valintavalmiutta kehittävä ohjaus näyttäytyy tärkeänä.

”Minun mielestäni, koska …” on lause, jolla asiantuntijaopo aloittaa oman ohjaustyönsä sisällön perustelun. ”Minun mielestäni” viittaa kokemukseen ja koska-sanalla aloitetaan toiminnan perustelut, jotka hän johtaa joko ohjausteorioista tai lainsäädännöstä. Ilman perusteluja ”minun mielestä” -lause ei johda oppilaanohjausta kehittävään vuoropuheluun.

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittää strategisen suunnan ja valmistelee toimialansa lainsäädäntöä. Opetushallitus kehittää, ohjaa, tiedottaa ja neuvoo. Nämä kansalliset tahot tekevät tiivistä yhteistyötä.  Kunta ja viimekädessä oppilaanohjaaja toimeenpanee ohjauksen. Jotta oppilaanohjaus olisi vaikuttavaa, jokaisen toimijan tulisi huolehtia tehtävästään. Perusopetuslain lisäys haastaa opoa perustelemaan ohjauksensa sisältöjä.

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Oppivelvollisuuden laajentaminen toi tullessaan oppilaalle oikeuden saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §). Tehostettu ja henkilökohtainen oppilaanohjaus -oppaassa tarkastellaan kaikille kohdennettu oppilaanohjausta ja sen tehostamista systeemisenä kokonaisuutena. Ajatus oppilaanohjauksen tehostamisesta on vanha. Nyt sitä tarkastellaan lain velvoittamana suunnitelmallisena prosessina, jota kuvataan yksittäisen oppilaan kohdalla jatko-opintosuunnitelmassa.

Lainsäädännön näkökulmasta oppilaanohjausta ja sen tehostamista on syytä tarkastella pedagogisena perusopetuslain rajaamana ohjaustyönä. Tähän ankkuriin kiinnittyy moniammatillinen yhteistyö.  Aikaisempaa selkeämmin perusopetusikäisen uravalintavalmiuksien kehittämistä tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana valmiutena.

Jatko-opintosuunnitelma

Perusopetuslain tarkoittama jatko-opintosuunnitelma on viranomaisen tarkoittama asiakirja, jonka sisältöä määrittää lainsäädäntö. Opetuksen järjestäjän ohella yksittäinen oppilaanohjaaja vastaa siitä, että lainsäädäntöä noudatetaan.  Oppivelvollisuuslaissa tarkastellaan koulutuksen järjestäjän toimia.

On tärkeää erottaa oppilaanohjauksessa käytettävä muu ohjausmateriaali ja lain tarkoittama jatko-opintosuunnitelma toisistaan. Oppilaanohjaajan käyttämä ohjausmateriaali voi perustua hänen pedagogiseen tarveharkintaansa. Lain tarkoittaman jatko-opintosuunnitelma sisällön määrittää lainsäädäntö ja siksi suunnitelma arkistoidaan (esim. Wilma).  Molemmissa tapauksessa kirjausten tehtävä on tukea oppilaan urapohdintaprosessin edistymistä ja oppilas on ”asianomistaja”.

Lain tarkoittama jatko-opintosuunnitelma on yhteistyön väline ja sen tehtävä on kuvata sitä, miten yksittäisen oppilaan kohdalla oppilaanohjausta toimeenpannaan. Tässä muutama huomio jatko-opintosuunnitelman rakenteesta ja sisällöstä:

• Kaikista kirjausten sisällöistä keskustellaan oppilaan kanssa. Koska kyseessä on viranomaisen asiakirja, oppilaanohjaaja kuitenkin kirjaa kaiken ja vastaa kirjausten sisällöstä.
• Perustuslain tarkoittamassa jatko-opintosuunnitelmassa voisi olla kenttä, jossa kysytään erikseen sitä, kenelle suunnitelma jaetaan: huoltajat, luokanvalvoja, oppilaan opettajat koulupsykologi, koulukuraattori ja/tai kouluterveydenhoitaja. Joka tapauksessa jatko-opintosuunnitelma jaetaan opolle ja rehtorille. Toki olisi toivottavaa, että oppilas haluaa jakaa suunnitelmansa ainakin huoltajien kanssa (ks. Perusopetuslaki 3 §)
• Jos perusopetuslain tarkoittama jatko-opintosuunnitelma jaetaan muille osapuolille kuin opolle ja rehtorille, kirjausten kanssa pitää olla erityisen huolellinen. Ilmeistä ongelmaa kirjauksista ei synny, jos pidetään huolta siitä, että jatko-opintosuunnitelma jaetaan vain oppilaan ohjaajille.
• Julkista, koko opettajakunnalle jaettua, perusopetuslain tarkoittamaan jatko-opintosuunnitelmaan voi kirjata hyvin vähän sisältöjä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (24 §) säätää henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallisen arvioinnin salassa pidettäväksi tiedoksi ja kieltää kirjaamasta henkilökohtaisia ominaisuuksia julkiseen asiakirjaan. Myös tieto oppilaan vapaa-ajan harrastuksista tai osallistumisesta yhdistystoimintaan, on salassa pidettävää tietoa julkisessa asiakirjassa.
• Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuoja-asetuksessa ((EU) 2016/679) ja tietosuojalaissa (1050/2018). Säännökset eivät estä kirjaamasta jatko-opintosuunnitelmaan salassa pidettäviä tietoja, jos niiden käsittely katsotaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen kannalta tarpeelliseksi ja jatko-opintosuunnitelman sisältämiä tietoja käsittelevät sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat niitä työtehtävissään.

Oppilaanohjaajan tehtäväksi jää arvioida se, onko jatko-opintosuunnitelmaan kirjattavat tiedot ohjauksen järjestämisen kannalta välttämättömiä ja huolehtia siitä, että kirjauksia oppilaan vahvuuksista voi tarkastella vain oppilasta ohjaavat henkilöt. Opetussuunnitelman perusteissa vahvuuksilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka voi huomioida ura- ja koulutusvalinnassa ja näitä ovat esimerkiksi kielitaito ja erityisosaaminen.