Pohdimme Karhujen kanssa, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja tutustuimme hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Teimme hyvää oloa lisäävista asioista ajatuskartan:

Karhujen mukaan hyvää oloa tuovat: syödään vihanneksia, käydään ulkona, urheilu, käydään metsässä, uiminen, autetaan, halataan, pussataan, voi tuoda voikukkasia isille tai äidille, käydään katsomassa auringonlaskua, käsienpesu, virusta pitää varoa, ei saa laittaa käsiä suuhun, lohdutetaan jos joku itkee, päästetään kaikki mukaan leikkiin, ollaan kilttejä kaikille…

…kaverit, nukkuminen koska sitten jaksaa, hyvä uni, vaikeita tehtäviä koska aivot tykkää, kirkonrotta, piiloleikki, uiminen, auttaminen, terveellinen ruoka, vähän herkuttelua, sauna, poreallas ja leikki.

Leikimme leikkiä, jossa paikkaa vaihtoivat ne, jotka ovat tehneet jotain tiettyä hyvinvointiin liittyvää asiaa.

Nopan avulla käsittelimme lasten kuulumisia.

Nopan kysymykset löysimme Värinauttien sivuilta:

Tutustuimme myös mielenterveyden käteen (alempi): https://mieli.fi/fi/julisteet/mielenterveyden-k%C3%A4si.

Ja teimme kynätehtävän: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/04/askeleeni_hyvinvointiin.pdf

Kotiin pohdittavaksi lapset saivat seuraavan bingon: https://www.varinautit.fi/wp-content/uploads/2020/03/ole_hyva_itsellesi_haaste.pdf.

Ennen yllättäviä vapaapäiviä ryhdyimme kiinnittämään Karhuissa erityistä huomiota hyviin tapohin.

Karhujen mukaan hyviin tapoihin kuuluu toisen kuunteleminen, silmiin katsominen, kaverin kehuminen ja kannustaminen sekä erilaiset kohteliaisuudet, joihin tutustuimme ryhmästämme löytyvillä vierailla kielillä (puhekuplissa). Muistatko nämä kolme tärkeää sanaa?

Aloitimme myös reilun kaverin haasteen, johon ilmestyy aina pistepurkin täytyttyä uusi tavoite. Purkin täyttymistä ehdimme juhlia mm. tanssimalla toivekappaleiden tahdissa ja katsomalla lastenohjelmaa. Kerro, millainen on reilu kaveri?

Käsittelemme aihetta myös esimerkiksi laulujen, satujen sekä erilaisten ohjattujen leikkien myötä.

Ennen poikkeksellista tilannetta Karhut aloittivat käsityöprojektin.

Muistatko, mitä vaiheita ompeluun kuuluu? Pehmoleluja syntyi jos jonkinmoisia.

Valitettavasti emme päässeet jatkamaan projektia eskarissa pidemmälle, mutta keskeneräiset työt matkustivat kotiin vapaapäivien puuhaksi.

Karhut ovat vuosien varrella tehneet erityyppistä yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Alan opiskelijat ovat aina tervetulleita ryhmäämme harjoittelemaan, havainnoimaan, haastattelemaan tai tekemään tutkimusta.

Tällä kertaa saimme osallistua lopputyöhön, jossa piirsimme mielikuvitushahmoja uusperheiden lapsille suunnattua applikaatiota varten. Hahmoja syntyi jos jonkinmoisia. Kuvassa taaempana valmistuu superkissa ja etualalla  jäätelöpukuinen jäätelönmyyjä, jolla on päällään jäätelöasu ja joka pitää autoista ja pelaamisesta.

Huomenna saamme vieraaksemme opiskelijan, joka havainnoi, miten toteutamme eskarissa kielellisiä harjoituksia.

Karhut osallistuvat Tikkurila Oyj:n kilpailuun, jossa Tikkurilan lahjoittamista värilastuista tehdään taidetta. Karhut tekevät koko ryhmän voimin itse suunnittelemaansa mosaiikkitaideteosta.

Siin liimataan noit papereita. Siin on ainaki aurinko ja karhu ja lintu.

Palkintona Tikkurila tukee rahallisesti voittajaryhmän retkeä. Voittoa tärkeämpää on kuitenkin yhdessä tekemisen ilo ja upea taideteos, joka koristaa ryhmämme seinää! Taideteosta voi tulla ihailemaan ryhmätiloihimme.

Esiopetuksen syyspuolella järjestimme ohjattua leikkiä pienryhmissä yhdessä varhaiserityisopettajamme ja ryhmämme aikuisten kanssa: https://blog.edu.turku.fi/kerttulineskarit/2019/10/21/ohjattua-leikkia-leikkiryhmissa/.

Leikkiryhmien sijaan olemme nyt aloittaneet pelikerhot, joissa pelaamme pienryhmissä lautapelejä yhdessä varhaiserityisopettajan tai ryhmän kasvattajan kanssa. Yhteisten pelihetkien myötä harjoittelemme kaveri- ja tunnetaitoja sekä yhteisten sääntöjen noudattamista aikuisen tuen avulla. Samalla tuemme jokaisen lapsen osallistumista yhteiseen tekemiseen ja pääsyä osaksi ryhmää.

Siin pelataan pelejä. Mä oon pelannu yhtä korttipeliä ja tikkupeliä. Se on kivaa.

Karhut osallistuivat Turun Riennon taitoluistelijoiden järjestämään luitelukouluun. Luistelukoulussa:

Harjoittelimme, miten pääsee ylös, jos kaatuu.

Teimme erilaisia tekniikkaharjoituksia. ”Siinä eka mentiin niinku luisteltiin ja mentiin kyykkyyn ja sit piti valita yks pehmolelu ja viedä se takasin.”

”Se sano jonku et menee vaikka isoo kävelyä ja sit piti mennä sillä isolla kävelyllä sen toisen viivan luokse.” Harjoittelimme myös pyörimistä.

Lopuksi leikimme leikkivarjolla. ”Siinä joku sano yhen värin ja sitten niiden piti vaihtaa siihen samaan väriin joka oli eri paikalla siinä.”

Luistelukoulu jatkuu vielä tällä viikolla. Kiitämme seuraa tästä mahdollisuudesta!

Vietimme ke 20.11. Lapsen oikeuksien päivää.

Lauloimme ”Lapsella on oikeus” -laulua ja harjoittelimme siihen kuuluvan tanssin: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsenoikeuksienviikko/materiaalit/lapsenoikeuksienlaulu/

Tutustuimme lapsen oikeusiin opettavaisten videoiden myötä ja lapsen oikeuksien viltin avulla. Muistatko, mitä oikeuksia sinulla on? Tässä esimerkki videosta: https://www.youtube.com/watch?v=fFK82JIUdfs

Katsoimme videon lasten osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta: https://www.youtube.com/watch?v=Fob5rouL_hE. Harjoittelimme oman mielipiteen ilmaisua ja perustelua sekä toisten mielipiteiden kuuntelemista ja kunnioittamista mielipidejanan avulla.

Vietimme lasten toiveesta nurinkurinpäivää, joilloin pukeuduimme, puhuimme ja teimme eri asioita nurin kurin. Lapset saivat ottaa myös omat lelut mukaan. Päiväpiirissä nautimme lasten omista tanssiesityksistä ja lapsen oikeuksista kertovasta näytelmästä. Lepohetkellä luimme Tittamari Marttisen ”Tavallisen kiva päivä” -kirjaa.

Tutustuimme mikrobeihin ja harjoittelimme huolehtimaan omasta hygieniastamme eli omasta puhtaudestamme. Näin yhdistimme tiedettä itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin. Mitä mikrobit ovat?

Harjoittelimme yskimään ja aivastamaan oikein: https://www.youtube.com/watch?v=BVTgYo8_k3g (THL) ja https://www.youtube.com/watch?v=MKAHNoni0KI (Science Insider, videon alku). Keskustelimme hyvis- ja pahismikrobeista sekä vastustuskyvystä. Näytä, miten yskit tai aivastat oikein? Mitä tapahtuu, jos yskit esimerkiksi kämmeneesi?

Teimme leipäkokeen. Toista leipää koskettilimme likaisilla ja toista huolelliseti pestyillä käsillä. Mitä arvelet, kumpi leivistä homehtuu nopeammin ja miksi?

Havainnollistimme öljyn ja kanelin avulla, miksi huolellinen käsipesu vedellä ja saippualla on tärkeää. Kanelilla kuorrutetut öljyiset kädet kuvastavat käsissä olevien pahismikrobien määrää. Kokeilimme, mitä tapahtuu, jos kädet pesee pelkällä vedellä. Riittikö pelkkä vesipesu puhdistamaan kaiken lian vai jäikö paperiin vielä jäkiä? Tutkimme vielä, jääkö käsistä jälkiä sen jälkeen, kun ne on pesty oikeaoppisesti.

Harjoittelimme käsipesua THL:n ”Pöpöt pois!” -ohjeen avulla, joka on altaidemme vieressä: https://thl.fi/documents/10531/104009/P%C3%B6p%C3%B6t_pois.pdf

Keskustelimme vielä hampaiden pesun tärkeydestä. Väritimme laminoidut hammasrivistöt vesiliukoisella tussilla. Tussi kuvastaa plakin eli hampaan pinnalle kertyneiden bakteerien määrää. Pesimme hampaat huolellisesti paperin palalla hinkkaamalla, jotta plakki ei pääse aiheuttamaan esimerkiksi reikiä hampaisiin.

Virittäydyimme aiheeseen ”Taikuri Pallopää” -esityksen myötä. Ohjeet kokeeseen ja selityksen löydät täältä: https://www.ejippo.fi/kerhot/

Jokainen pääsi myös itse kokeilemaan, mitä tapahtuu, kun yhdistää soodaa ja etikkaa. No, miten sinun kokeessasi kävi ja miksi? Tutustuimme myös erilaisiin tutkimusvälineisiin. Millaisia välineitä tarvitset tehdessäsi tutkimuksia?

Tutkimme pintajännitettä ”Maitotähti”-kokeella: http://tempputehdas.heureka.fi/2012/04/12/maitotahti/

Havainnollistimme pintajännitettä myös ”Pakenevat pippurit” -kokeella (https://www.youtube.com/watch?v=f_Wqf-sef-8). Mitä veden pintajännitteelle tapahtuu, kun sitä koskee astianpesuaineeseen kastetulla tikulla ja miksi? Lisäksi yritimme saada glemmarin ja kuivat herneet kellumaan veden pinnalla.

Tutkimme myös eri juomien vaikutusta hampaille. Kokeessa munankuoret kuvastavat hampaita. Kuoret upotimme Kokikseen, mehuun, maitoon ja veteen. Millaisen hypoteesin teet? Mitä munankuorille tapahtuu eri nesteissä. Mikä juomista on hampaille hyväksi ja mikä ei ja miksi? Seuraamme koetta viikon verran. Koe löytyy eteisemme pöydältä.

Olemme rakentaneet yhteen huoneistamme tutkimuslaboratorion, jossa voi leikkiä tai tehdä kokeita. Järjestämme kielikylpyesiopetusryhmän kanssa roolileikkipäivän, jossa yksi leikeistä sijoittuu laboratorioomme. Kokeet ja sadesää ovat innostaneet Karhuja jatkamaan tutkimuksia myös ulkona. Karhut selvittivät muun muassa, kelluuko sählypallo kuravedessä ja miten tehdään…voiko sitä sanoa ääneen…(shhh, älä kerro aikuisille, sillä Karhut tekivät ulkona kurasta ja vedestä kakkaslimeä, johon kumpparit juuttuivat kiinni, hihi).

Karhut ovat miettineet perheensä kanssa mielenkiintoisia tutkimusaiheita, joita ovat esimerkiksi: karjalanpiirakka, miten ruoka tehdään, miten värit syntyvät, miten siemenestä voi tulla kukka, miten lelut tehdään, rakentamista, luontoa ja kierrätystä, miten pallo pomppaa, mikroskoopilla ötököitä, kaukoputkella avaruutta, hienoja kivilajeja, aurinkoa, kemiaa, maailmaa ja tuoksupullojen haistelua. Tänään tutstuimme avaruuteen monipuolisten sisältöjen ja työtapojen kautta yhdessä ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa.

Eteisestämme löytyy näyttely, johon Karhut ovat tuoneet kotoaan erilaisia tutkimusvälineitä ja olemme koonneet tiedekirjoja. Lisäksi lapset ovat saaneet tutkia haluamiaan asioita Easi Scope -mikroskoopilla. Jatkamme tutkimuksia ensi viikolla.