Pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen haistelemaan opetusteknologiatapahtumista sen ehkä suurimman ja kauneimman, eli BETT-messujen uusia tuulia. Viimeksi Excel-hallissa vieraillessani oli vuosi 2020, ja metrossa naureskelimme maskeja käyttäville turisteille. Eipä tainnut tuosta montaa viikkoa mennä, kun koronatoimet alkoivat ja naureskelut jäivät pitkäksi aikaa…
Messualue ennallaan
Neljä vuotta vierähti vierailujen välissä, mutta yllättävänkin samanlaisena on BETTin konsepti pysynyt. Toki mukaan on tullut uudenlaisia mahdollisuuksia ja konsepteja erilaisiin pienryhmäluentoihin tai – keskusteluihin, mutta edelleen päähuomion vievät kaksi massiivista messuhallia, jotka ovat jaoteltu teemoittain erilaisiin osa-alueisiin. Tämä auttaa messuvierasta hahmottamaan itse tilaa ja priorisoimaan ajankäyttöään- etenkin siellä messuilun loppuvaiheessa, kun haluaa tehdä vielä ne ”viimeiset kierrokset” mielenkiintoisimmilla osastoilla.
Messualueen osastointi noudatti pitkälti samaa kaavaa, eli oman alueensa olivat saaneet laitevalmistajat, opetusvälineet, oppimisvälineet, eri maiden opetusministeriöt sekä hallintatyökalut. E-urheilu oli huomattavasti isommin edustettuna tällä kertaa, muodostaen oman osastonsa.
Laitevalmistajien osasto oli varsin laaja ja kattava. Erilaisia ratkaisuja niin päätelaitteiden kuin etenkin esitystekniikan saralla oli nähtävillä lukuisia ja niiden parissa olisi helposti vierähtänyt aikaa tovi jos toinenkin, mutta itse koitin hakea enemmänkin uusia näkökulmia digipedagogisiin kysymyksiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna messut eivät tarjonneet sinällään mitään uutta ja mullistavaa. Tosin se herätti itsessä myös ajatuksen, että meillä Suomessa on varsin kattavat kanavat, joiden kautta tietoja ja taitoja jaetaan avoimesti digipedagogisista kysymyksistä kiinnostuneille; on monia erilaisia someryhmiä ja -kanavia ( FB:n ryhmät, Esa Riutan YT-kanava yms.), on erilaisia massatapahtumia (ITK, Atea Focus yms.), on loistavia sivustoja (Matleena Laakson blogi, eri kuntien digiopetusmallit yms.). Kotimaisia asiantuntijoita seuraamalla pysyy kyllä hienosti kärryillä, missä mennään opetusteknologian suhteen- kiitokset siis heille!
Tekoälyn suhteen välimessut?
Tekoäly oli toki vahvasti mukana monella eri osa-alueelle tänä vuonna, mutta väkisinkin tuli mieleen ajatus, että koulumaailmasta käsin katsottuna ollaan vieläkin jonkinlaisessa ”Katsotaan, mitä tässä oikein tapahtuu”- tilassa. Koko asian mullistavuus kyllä tunnistetaan ja ainakin puheissa myös tunnustetaan; verrattiinpa sitä jopa sähkön keksimiseen. Vielä tänä vuonna tekoäly ihan käytännön tasolla näkyi eniten isojen toimijoiden tuotteissa. Microsoftin Copilot oli varsin isosti näkyvillä, Googlen ja muun muassa Canvan osastoilla pyöritettiin luentoja, joissa demottiin tavalla tai toisella tekoälyä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne ensi vuonna. Saavatko opettajat Copilotin tuomia ominaisuuksia käyttöönsä- entäpä oppilaat? Huhut kertovat, että myös iOS 18 ilmestyessään tuo tekoälytyökalut tavallista käyttäjää lähemmäksi- miten se vaikuttaa esim. meillä täällä Turussa tuhansiin oppijoihin, jotka käyttävät iPadia oppimisvälineenään? Kukaan ei varmastikaan kyseenalaista muutoksen valtavuutta, mutta keinot ja tavat tuntuivat olevan vielä ehkä vähän hämärän peitossa- siksi siis epäilykseni siitä, että kyseessä olisivat olleet ”välimessut” tämän asian suhteen.
Pienenä, vaan ei vähäisenä esimerkkinä siitä, millaista ohjelmaa olisin kaivannut rutkasti lisää ja juurikin siihen aiheeseen, jonka toivoisin ensi vuonna olevan enemmän tapetilla: tekoäly on tullut- miten voimme opettaa sen järkevää käyttöä oppijoille? Microsoft on luonut erinomaisen paketin, jonka avulla voidaan opettaa promptaamista erilaisten projektiesimerkkien kautta. Kannattaa tutustua! aka.ms/aipromptlab
Hallintatyökalut
Neljä vuotta sitten kirjoitin: ”Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville. ”
DigiOnea aloitettiin kehittämään loppuvuodesta 2020 ja tällä hetkellä se on seitsemässä kunnassa pilotointivaiheessa. Tässä mielessä olikin antoisaa käydä tutustumassa erilaisiin koulunhallintatyökalujen tarjoajiin. Muuten tilanne hallintatyökalujen osalta oli melko lailla sama kuin edellisellä kerralla vuonna 2020: harva, jos yksikään soveltuisi sellaisenaan meille Suomeen, vaan ne olivat tarkoitettu lähinnä paikallisten koulujen käyttöön. Harmi sinällään, sillä etenkin monet pienemmät, lähinnä opettajalle luokanhallintaan tarkoitetut ja enemmänkin oppimisalustoja muistuttavat hallintaohjelmistot näyttivät varsin mielenkiintoisilta.
Sitä A:ta Stemiin…
Robotiikka- ja erilaisia STEM-henkisiä osastoja oli tänä(kin) vuonna erittäin runsaasti- ja hyvä niin! Osastoilla kurvaili omia ratojaan kymmeniä erilaisia robottiautoja- tosin näitä on nähty jo niin paljon, että vau-efektin mentyä olisi hyvä, jos jotkut valmistajat kehittäisivät ja esittelisivät erilaisia pedagogisesti järkeviä käyttötapoja näille erilaisille ”härveleille”. Tähän suuntaan oli ilahduttavasti osastoaan jo vienyt esim. MicroBit, jonka standeilta löytyi paljon käyttövinkkejä laitteen monipuoliseen luokkahuonekäyttöön.
HP esitteli myös uuden Otto-robottinsa. Itselle jäi vielä käytännön asiat, kuten hinnoittelu hieman epäselväksi, mutta varmasti tutustumisen arvoinen laite on tämäkin!
STEMia siis oli, mutta sitä A:ta jäin kaipaamaan… taito- ja taideaineita edistäviä innovaatioita näkyi valitettavan vähän. Toki videokuvaukseen ja editointiin liittyvää laitteistoa ja ohjelmistoa oli näytillä, mutta missä olivat (yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottaamatta) kuvataiteiluun, tarinankerrontaan, musiikin ja kaikenlaisen audiotaiteen tekemiseen tarkoitetut ohjelmistot/sovellukset?
Hajanaiset havainnot
Lopuksi vielä erinäisiä hajanaisia havaintoja messuilta:
- Erityisen tuen oppijoille oli tarjolla runsas määrä erilaisia oppimista edesauttavia ratkaisuja
- E-urheilu oli todella näkyvässä roolissa messuilla. En ihan päässyt kiinni siitä, miten esim. Fifan pelaaminen liittyy opetusteknologiaan…sinällään pelillisyydellä olisi varmasti paljonkin positiivista vaikutusta vaikkapa kouluviihtyvyyteen
- Erilaisia liikkumista aktivoivia laitteita, kuten ”taikamattoja” ja ”-seiniä” oli esillä paljon ja niiden tarkoitusperä on mitä mainioin- olisiko hyvä löytää tilaa kuitenkin myös hieman pienemmän mittakaavan toimijoille, joilla voisi olla tarjota vaikkapa erilaisia pelillisyyttä hyödyntäviä, liikkumiseen kannustavia sovelluksia kalliiden ja vain pientä osaa kerrallaan liikuttavien mattojen ja seinien sijaan?
- Matkan järjestelyt sekä matkaseura oli 10+ 🙂
Erityisen mielenkiintoni kohteena olivat oppilaiden valintojen tekeminen ja valintojen muuttaminen. Näistä sainkin mukavasti uusia ideoita ja ajatuksia valintojen tekemiseen DigiOnen valintatarjottimien kilpailutusta ajatellen. Valintojen vaihtamisesta sen sijaan anti jäi vähän ohueksi. Useammalla osastolla esittelijät kertoivat, että mm. Kanadassa on hyvin samantyyppinen tilanne kuin Suomen lukioissa, mutta heidän palveluistaan puuttui vielä kyseiset toiminnallisuudet vaikkakin ne olivat jo kehityksen aikajanoilla.
Tunnelma oli tiivis ja puheensorina eri kielillä toi oman mukavan lisänsä messuihin. Monta rikasta keskusteluhetkeä eri ihmisten välillä tulikin pidettyä narikkajonosta-näytteille asettajien standeille asti.
Näiden tyttöjen kannustuksen alkaminen jo pienestä (perhe ja koulut) ajoivat tytöt STEMin kautta pisteeseen missä he ovat tänä päivänä; lanseeraamassa ulos sovellusta mikä tukee lukihäiriöisten oppilaiden lukemisen kehitystä sujuvammaksi. Eli iTack Reading; “As part of our ongoing commitment to innovation, we are currently working on iTack Focus, a program that uses eyetarcking technology to help individuals improve their focus and concentration. With iTrack Focus, the program automatically detects which parts of the screen the user is focusing on and darkens the rest of the screen, making it less distracting.” Luento oli siis hyvä ja pieni keskusteluhetki Sandyn kanssa myöhemmin tuki ajatusmalliani lahjakkaiden lasten kannustamisen tärkeydestä jo varhaislapsuudessa!
