Bett2024 ja DigiOne

Bett-messumatkani Lontooseen siirtyi vuodella ja toteutui nyt tammikuussa 23.-26.1.2024. Seitsemän vuoden takaisen, edellisen matkani muistikuvissa oli, että Bettissä on runsaasti esillä erilaisia koulujen hallintoon liittyviä palveluiden tarjoajia, joten ajankohta matkalle oli täydellinen. DigiOnessa nimittäin alkaa uusien kokonaisuuksien kilpailutus, yhtenä keskeisimpänä perusopetuksen ja lukioiden valintatarjottimet.

Pettymyksekseni Management-palveluiden esittelijöiden lista oli lyhentynyt huomattavasti ja todellisia palveluiden tarjoajia oli vain neljällä eri messuosastolla; Iris Education, Satchel, Bromcom ja Classter. Sen sijaan erilaisia oppimisympäristöpalveluita esitteleviä osastoja oli lukuisia. Neljästä mainitusta management-palvelusta kolmella sainkin erinomaiset demot ja esittelijät vastasivat mielellään tarkentaviin ja yksityiskohtaisiin kysymyksiini. Classterin osastolla ei ollut paikalla ketään, joka olisi voinut demota heidän palveluaan niin syvällisesti kuin halusin, joten sovimme heidän kanssaan Teams-kokouksesta asian tiimoilta.

Yleisesti paikalliset hallintopalveluiden ratkaisut sisälsivät hyvin samankaltaisia palveluita kuin mitä olemme DigiOnessa tekemässä tai sitten ne olivat kokonaan ”kolmannen” osapuolen toimittamia lisäpalveluita. Lisäksi yleensä mukana oli myös maksupalvelu, jolla huoltajat pystyvät hoitamaan kouluille tapahtuvan maksuliikenteen. Esittelyiden perusteella voi sanoa, että ainakin DigiOnen Opetus-palvelun toiminnallisuudet ovat huomattavasti kehittyneemmät kuin mitä näin paikallisissa palveluissa.

Erityisen mielenkiintoni kohteena olivat oppilaiden valintojen tekeminen ja valintojen muuttaminen. Näistä sainkin mukavasti uusia ideoita ja ajatuksia valintojen tekemiseen DigiOnen valintatarjottimien kilpailutusta ajatellen. Valintojen vaihtamisesta sen sijaan anti jäi vähän ohueksi. Useammalla osastolla esittelijät kertoivat, että mm. Kanadassa on hyvin samantyyppinen tilanne kuin Suomen lukioissa, mutta heidän palveluistaan puuttui vielä kyseiset toiminnallisuudet vaikkakin ne olivat jo kehityksen aikajanoilla.

Muussa mielessä messuista jäi vähän ”välivuotinen” olo, sillä kaksi selkeää pääteemaa, robotiikka ja AI jättivät molemmat toivomisen varaa. Lukuisilla robotiikan osastoilla toistuivat samat komponentit ja ideat, eikä mitään uutta mullistavaa näkynyt. Vastaavasti AI ei ole vielä kehittynyt niin, että sen käytöstä opetuksen apuna/välineenä olisi nähty vielä suuria oivalluksia, ehkä seuraavina vuosina niitäkin näkyy.

Kokonaisuutena messut eivät ehkä ihan kiitettävään arvosanaan pääse, mutta 8,5 on ihan kelpo arvosana. Muuten matkan järjestelyt olivat erinomaiset!

Kannustetaanko riittävästi ja MIKSI???

BETT 2023 Lontoo

Messut olivat isoimmat opetuksen alan messut missä olen aiemmin vieraillut. Lontoo jo ympäristössään kansainvälisellä vivahteellaan teki vaikutuksen. Messuilla oli hurjasta katsottavaa ja koettavaa. Näytteilleasettajat olivat rakentaneet paikkansa laitepainotteisesti ja rikkaasti esille. teksti Better than ever. Tunnelma oli tiivis ja puheensorina eri kielillä toi oman mukavan lisänsä messuihin. Monta rikasta keskusteluhetkeä eri ihmisten välillä tulikin pidettyä narikkajonosta-näytteille asettajien standeille asti.

Mitä tarttui mieleeni messuilta…

Kannustetaanko meillä tarpeeksi oppilaita kehittymään varsinkin alueilla missä oppilaat ovat erittäin hyviä ja lahjakkaita? Keskitymmekö liikaa varhaiskasvatuksessa tasapäistämään oppilaita ja mietitään asioita missä heidän tulisi vielä kehittyä tietylle tasolle? Näitä asioita jäin pohtimaan varsinkin muutaman luennonjälkeen…

STEAM esiintyi messuilla hyvinkin pienellä osalla mikä oli harmillista. Itse onnistuin osallistumaan Sandy Principalin (Vice Principal, Amerikanska Gymnasiet) pitämään luentoon Girls in STEM -and the Year is…2023. Hän oli ottanut mukaansa kaksi opiskelijaansa Vilma Emalusson ja Lee Johannisson. Luennon pääajatuksena oli, kannustetaanko opiskelijoita varsinkin tyttöjä riittävästi tieteen parissa toimimiseen ja suuntautumaan STEMin maailmaan. Luennosta paistoi läpi, kuinka kannustamalla oppilaita saadaan aikaan ihmeitä.

kuvassa tunnetut steam naiset. Näiden tyttöjen kannustuksen alkaminen jo pienestä (perhe ja koulut) ajoivat tytöt STEMin kautta pisteeseen missä he ovat tänä päivänä; lanseeraamassa ulos sovellusta mikä tukee lukihäiriöisten oppilaiden lukemisen kehitystä sujuvammaksi. Eli iTack Reading; “As part of our ongoing commitment to innovation, we are currently working on iTack Focus, a program that uses eyetarcking technology to help individuals improve their focus and concentration. With iTrack Focus, the program automatically detects which parts of the screen the user is focusing on and darkens the rest of the screen, making it less distracting.” Luento oli siis hyvä ja pieni keskusteluhetki Sandyn kanssa myöhemmin tuki ajatusmalliani lahjakkaiden lasten kannustamisen tärkeydestä jo varhaislapsuudessa!

Parhaimmillaan lahjakkuuksien huomaaminen ja niiden alueiden ”upgreidaaminen” korkeammalle saa meistä löytymään alueita mitkä saattavat jäädä muutoin taka-alalle. Eli Kannustammeko riittävästi jo varhaislapsuudessa lahjakkaita oppijoita ja puskemmeko heitä tarpeeksi seuraavalle tasolle? Ja varsinkin niitä tyttöjä teknologian parissa?!

Toinen asia mikä jäi mietityttämään näillä messuilla oli, kerrommeko riittävästi eri-ikäisille oppijoille, MIKSI asioita tehdään vaan keskitymmekö me ohjaamaan, vaan ohjelmistoja ja asioista kun niitä tulee ohjata? Ymmärtääkö diginatiivi oppilas miksi hänen tulee osata eri ohjelmia? Ymmärtääkö oppilas, miten näitä ohjelmia käytetään tai mihin niitä tarvitaan reaalimaailmassa?

Aiheeseen sukellettiin Stefanie Campell  (Deputy Head of Enterprise, Entrepreneurship and the Environment, South Estern Regional College) luennolla; Future-scaping: the role of technology in developing work-ready students in Further Education. Luennolla pohdittiin mitä taitoja tulisi opettaa oppilaille, jotta he vastaavat tulevaisuuden työn taitojen vaatimuksia. Pohdittiin myös Miksi asioita tulisi selittää oppilaille enenevissä määrin ajatuksella ”Our students don’t just need to be qualified for a job, they need to be  ready for work…”näyttötaulu ja nainen edessä.

Hänen luentonsa perustui ajatukseen, että tulevaisuudessa tarvitsemme erilasia ohjelmistopaketteja yms. kuten Microsoft365 palveluja, mutta muistammeko kertoa miksi niitä harjoitellaan ja opetellaan, osaako oppilaat hyödyntää näiden ohjelmistojen käyttöä tulevaisuudessa soveltaen niitä reaalimaailman tavoitteisiin? Hänen koulutusohjelmassaan keskitytään juuri tähän reaalimaailman asettamiin tavoitteisiin ja ohjelmistojen käyttöön siitä näkökulmasta rakennettuna.

Itse peilaan asiaa jo varhaislapsuuden opettamisen näkökulmaan -Kerrommeko riittävästi perustellen MIKSI lapsille jo pienenä mitä opettelemme ja opimme vai jääkö asiat kertomatta Varhaiskasvatuksen kiireisen arjen alle, kun vain puskemme opetusta ja kasvatusta läpi joka päivä? Pitäisikö pysähtyä välillä pohtimaan itsekin MIKSI opetan/ohjaan ja muistanko perustella asioita ihan ääneen jo lapselle?!

Messut siis saivat aikaan sen mitä hain eri laiteisiin tutustumisen lisäksi -pohtimaan syvällisemmin pedagogisia tarkoituksia. Osui ja upposi siis minuun! Odottelen jo seuraavaa Bett-messu kokemusta innolla, sillä kansainväliset keskusteluhetket tukevat aina oman pedagogisen näkemyksen kehittymistä!

Bett 2023, ensikertalaisen silmin

Ensimmäisen Bett -vierailuni anti koostui uusista innovaatioista ja verkostoitumisesta. Tarkastelin Bettin tarjontaa varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Mitä uutta messuilla olisi tarjota joko TOP-keskuksen lainalaitevalikoimaan tai päiväkoteihin / kouluihin hankittavaksi..?

Olin kuullut etukäteen huhuja, että Bettissä on tarjolla paljon robotiikkaa, mutta suurin osa on paljon osia sisältäviä settejä. Asia oli juuri noin. Pienen moottoriosan ympärille koottava ja Scratch -sovellukseen yhdistettävä robotiikkaa toimii varmasti kouluikäisille. Toki messuilla näkyi myös tutut varhaiskasvatukseenkin sopivat oppimisrobotit; Blue-bot, Matatalab ja Sphero Indi.

Kiinnostavimpia, mieleeni jääneitä uusia tuttavuuksia olivat erityisesti animaatioiden tekemisessä kätevä Greenscreenbox, monipuoliset Cosmo by Filisia -väripainikkeet sekä laaja kosketustaulusovellusten sarja WeCoPlay.

 

Hollantilainen innovaatio Greenscreenbox on pöydälle asetettava, kaarevaseinäinen alusta, jonka avulla green screen -animaatioiden tekeminen on helppoa. Luovuus ja mielikuvitus käyttöön!

Greenscreenboxin mukana tulee Toolbox jossa on vihreitä palikoita, joilla hahmoja voi nostaa eri tasoille ja lisäksi vihreitä pitkiä laattoja, joilla hahmoja voi liikutella ilman että kädet näkyvät kuvassa.

Greenscreenboxin myötä ei tarvitse enää rakentaa iPadlle telinettä esim. legoista. iPad pysyy paikoillaan, koska sen saa säädettyä boxin etuosaan kiinni. Tätähän voisi hyödyntää vaikka mihin!

Greenscreenboxin valmistaja selvittelee parhaillaan jälleenmyyjää Suomeen.

 

Englantilainen Cosmo by Filisia on tarkoitettu luovan oppimisen tueksi sekä terapiakäyttöön. Settiin kuuluu klikkaamalla aktivoituvat, ladattavat väripainikkeet sekä sovellus iPadille. Sovelluksessa on kognitiivisia taitoja kehittäviä harjoitteita, mm. väreihin, liikuntaan, muistiin, musiikkiin ja eri aisteille. Painikkeita voi käyttää pöydällä kun tehdään paikallaan, mutta ne ovat erinomaisia lattialla liikuntahetkissä.

Painikkeet voi kiinnittää myös seinään. Bett -messuilla Filisian pisteessä Cosmo-painike oli yhdistetty läppäriin ja sitä käytettiin meille suomalaisille tutun Papunetin porkkanapelin ohjaimena.

Suomessa Cosmo – väripainikkeita myy IlonaIT.

 

 

WeCo Play on kokoelma interaktiivisia sovelluksia kosketustaulukäyttöön, sovelluksia löytyy yli 35 kappaletta. Nämä sovellukset on saatavilla myös suomenkielisinä! Sovellukset kannustavat lapsia yhteistoimintaan / yhteistyöhön, samalla kun harjoitetaan kielellisiä taitoja ja opitaan leikin ohessa. WeCo Play kokoelmasta löytyy esimerkiksi kauppaleikki, jossa voidaan harjoitella ostosten tekemistä ostoslistan tavaroita keräillen ja tehtävä monipuolistuu kun otetaan mukaan rahojen laskeminen. Palapelit on viety next levelille, sillä niitä tehdään yhdessä kaveri(e)n kanssa. Kaikki palat täytyy siirtää oikeille paikoilleen yhtä aikaa, eli jokainen voi liikuttaa kahta palaa kerrallaan.

Entäs verkostoituminen..? Messuilla monet ihmiset tulivat juttelemaan ja kyselemään mistä olemme ja minkä ikäisten oppijoiden kanssa olemme eniten tekemisissä. Messujen jälkimainingeissa verkostoituminen on jatkunut edelleen, LinkedInin kautta, postaamalla sinne itse sekä seuraamalla aiheeseen liittyviä postauksia.

Liikuntaa ja sporttia

Tämä lienee elämäni ensimmäinen pidempi liikunta- ja urheiluaiheinen kirjoitus. Päädyin tällä kertaa tähän teemaan havaittuani BETT 2023 -tapahtumassa aiheeseen erilaisia tulokulmia ja siksi, koska kotimaassa liikkumiseen kannustaminen ja tietynlainen vastakkainasettelu digitaalisuuden kanssa on viime aikoina ollut korostetusti esillä. Olisiko digivälineistä apua tässä?

Interaktiivinen ”älylattia” tai ”älyseinä” ei ole mitenkään uusi keksintö. Jo vuoden 2014 BETT-raportissani sellainen pilkahtaa. Pohjimmiltaan idea on nykyisissäkin tuotteissa suunnilleen sama kuin ennenkin, mutta teknologiat ja ominaisuudet vaihtelevat.

ActiveFloor ja onEVO ovat erimerkkejä tuotteista, joissa lattialle heijastetaan projektorilla interaktiivinen pelipinta ja tuotteeseen liittyy myös valikoima erilaisia pelejä. Vuosien varrella tuotteistus on edennyt siten, että sekavista johtoviidakoista on päästy varsin kompakteihin pömpeleihin, jotka sisältävät kaiken tarvittavan teknologian. ActiveFloorilla on myös kätevä lattialla seisova malli, hieman saman tapaan kuin Suomessa Taikalattia-nimellä myytävä tuote.

Toinen suosittu tuotetyyppi ovat interaktiiviseen seinäpintaan perustuvat pelit. Esimerkiksi Lü Interactive, iSportsWall ja edellä mainittu ActiveFloor (tuotenimellä SPORTsWall) tarjoavat seinää, johon voi heittää pehmeitä palloja ja heittäjiä voi olla useitakin samanaikaisesti, mikä lisää hauskuutta ryhmässä.

Teknologia on pohjimmiltaan näiden seinätuotteiden kesken samanlaista, joten seurannan tarkkuuden, kuvanlaadun, hinnan ja asennuksen helppouden lisäksi huomio kannattaakin kiinnittää tarjolla olevaan ohjelmistokokonaisuuteen. Esimerkiksi iSportsWallilla oli tarjolla peräti 80 erilaista pelimoduulia ja editori, jolla opettaja voi itsekin tehdä pelejä sopivalla sisällöllä. Tämä laajentaa laitteen pedagogista monikäyttöisyyttä verrattuna siihen, että tarjolla on vain muutama hassu peli lumpeenlehtien tai sammakoiden tallomiseen. Liikkumisen kylkeen saadaan helposti kytkettyä esimerkiksi matematiikkaa tai kielten sanoja.

Omanlaisella toteutuksellaan erottui suomalainen iWall (CSE Education), jossa projektorien sijaan käytetään kahta koteloitua näyttöä, liikeanturia ja lattialla makaavaa ohjainlaattaa. Palloja ei näille näytöille heitetä, vaan pelaaminen perustuu kehon liikkeisiin ja askeliin. Kuvanlaatu on näytöissä luonnolisesti projektoreja skarpimpi, joskin pienempi. Laitekokoonpanot valmistetaan Kajaanissa ja niitä myydään opetussektorin ohella mm. viihdekäyttöön.

iWall liikuntaseinä

Kokonaan uutta BETT-tapahtumassa oli yllättävän laajasti esillä ollut eUrheilu (eSports) eli viihteellisten tietokonepelien pelaamiseen perustuva kilpailullinen toiminta. Laitteet ovat näyttävän näköisiä ja epäilemättä eri-ikäisiä koululaisia motivoivia, mutta tätä kouluviihtyvyyttä korostavaa aspektia lukuunottamatta ainakin vielä itselleni jäi tästä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Pedagoginen kytkös tuntui hieman ohuelta ja keinotekoiselta. Mutta katsotaan, mihin tämäkin kehittyy. Toistaiseksi ajattelen, että ihan perinteinen liikunta sekä edellä mainitut lihakset liikkeelle saavat digiratkaisut ovat enemmän koulupäivään sopivaa sporttia kuin tämä e-sporttailu.

Toisenlaisista liikuttavista tuotteista vielä pari nostoa:

Vaka-agenttimme Anne ja Suvi bongasivat Hey Kanga -nimisen sovelluksen, joka kannustaa liikkumaan erilaisilla pienillä videosyötteillä ja seuraamaan omaa hyvinvointia ja liikunnan määrää sekä vertaamaan omia saavutuksia muihin vertaisryhmässä. Kaupallisten kuluttajamarkkinoiden Sports Trackerit yms. eivät välttämättä monestakaan syystä sovellu opetukseen, mutta tällaisella opetukseen räätälöidyllä teknologialla on kysyntää, koska sillä voidaan hyödyntää iPadejä ja muuta jo olemassa olevaa laitteistoa ja tietosuoja-asiat hyvinvoinnin kaltaisella herkällä alueella on helpompi saada hanskaan. Joskin tämäkin toimija taitaa operoida USAsta käsin, joten ilman tarkempaa perehtymistä tietosuojakäytänteisiin en uskalla varauksetta suositella käyttöönottoa. Toivomme kuitenkin menestystä Hey Kangalle ja uusia haastajia tähän nousevaan segmenttiin!

Eräänlaisena vastavoimana messuilla oli Educassakin vieraillut Action Mats, joka osoitti, että kokonaan ”älytönkin” matto voi toimia liikuttajana hyvin, kun taustalla on mietitty pelimekanismi ja tuotekokonaisuus. Tässä matossa ei siis ole minkäänlaista teknologiaa, vaan pelaaminen perustuu erilaisiin mattoihin, niiden symboleihin ja runsaisiin opettajille valmisteltuihin tuntisuunnitelmiin.

Jouni Paakkinen, TOP-keskus

 

 

Tekoälyn tuulahduksia

Tekoäly – mitä se on? ChatGPT saa juuri nyt paljon palstatilaa koska se osaa käsitellä tietoa ja vastailla kysymyksiin kuin ihminen. On kuitenkin luultavaa, että useimmat meistä törmäävät tekoälyyn pikemminkin osana nykyistä tietotekniikkaa kuin robottien kanssa jutellessa. BETT 2023 antoikin tästä hieman vihiä: AI-termiä ei näkynyt kuin harvakseltaan mutta silti esimerkiksi Googlen ja Microsoftin kehittyvät ohjelmistot vaikuttavat sisältävän yhä enemmän ja enemmän koneaivojen apua.

Googlen Meet-kokouksissa tunnistetaan pian konenäön ja osallistujan videokuvan perusteella, milloin joku viittaa – siis ihan fyysisesti. Microsoftin Speaker Coach -työkalu puolestaan kouluttaa oppilaita esitelmien pitämisessä: se analysoi kielenkäyttöä asiallisuutta ja arvioi innostusta äänenpainoja tulkitsemalla sekä esityksen laatua tutkimalla puheen yhteyttä diojen sisältöön. Eräässä esityksessä lainattiin opettajaa, jonka mukaan tällaiset työkalut ovat ”kuin 20 opettajaa luokassa”; ehkä markkinoivasti sanottu mutta ei liene täysin yliampuvaakaan. Jos tekoälykolikon toisella puolella oppilaat teettävät kotitehtävänsä koneella, toisella puolella tekoäly on väsymätön, yksilöllinen ja kehittyvä valmentaja. Speaker Coach on jo käytössä PowerPointin uusissa versiossa sekä Teamsissa. Tuleva Speaker Progress -toiminto antaa opettajalle mahdollisuuden luoda esiintymistehtäviä ja tarkastella oppilaiden suorituksia, ongelmakohtia ja onnistumisia Teamsin Tehtävissä.

Tekoälyynkin liittyen monien yritysten edustajat puhuivat BETTissä tarpeesta löytää osaavaa työvoimaa koodaus- ja kehitystehtäviin. Tämä tuotiin paikoin esille sellaisin sanankääntein, joka paljasti yritysten unohtaneen koulun todellisen tarkoituksen – sehän ei kuitenkaan ole tuottaa koodareita tekniikkafirmoille vaan kasvattaa osaavia ja tasapainoisia yksilöitä yhteiskuntaan. Tarvitsemme kuitenkin yhä neuronipohjaista ajattelua kaikilla elämänalueilla tekoälyn toimiessa niissä tukena.

Antti Huttunen

Tämän tekstin tuottamisessa ei ole käytetty tekoälyä.

Turku