Mikäpä kertoisikaan paremmin opintomatkasta kuin opiskelijoiden omat kokemukset. Alla löytyy kertomuksia Kuvataiteen opintomatkasta Pariisiin opiskelijoiden omin sanoin. Matka on ollut perinteisesti osa Ku4 taiteen kuvista omiin kuviin -kurssia. Matkalla oli mahdollista suorittaa myös historian opintoja.

Kuva: Jenna Nipala

Pariisi, lumoava kaupunki. Olin aina haaveillut matkustamisesta Pariisiin ja nyt kun pääsin sinne vihdoin, sain nauttia mitä parhaimmasta seurasta. Koko matkan ajan ihailin Pariisin hienostunutta arkkitehtuuria ja toivoin, että Turussakin olisi mahtavia vanhoja rakennuksia nykyistä enemmän. Parhaiten koko matkasta mieleeni on iskoistunut Sacre Cœur:in kirkko. Siellä katsoessani ylös, näin kun utuinen valo kuulsi läpi kattokupolin ikkunoiden laskeutuen alas kohti alttaria. Tästä muistosta tekee vielä vaikuttavamman se, etten olettanut juuri Sacre Cœur:in olevan se asia minkä muistaisin parhaiten. Ainoa asia, joka minua matkaa miettiessäni harmittaa se, ettemme nähneet Pariisia sateisena päivänä. Monet ihmiset nimittäin sanovat, että Pariisi on kauneimmillaan sateisena päivänä.

 Eveliina Hakunti

Koko kuvataiteen ja historian opiskelijoiden poppoo. Kuva: Christiane Ala-Nisilä.

Kuva: Ida Karikoski

Pidin Pariisin ilmeestä ylipäätään. Se on erilainen verrattuna Suomen arkkitehtuuriin, ja kaikkea uutta katsellessa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Rakennusten kaiverrukset, ranskalaisten parvekkeiden pitkät rivit, ihmiset.. Puut olivat saaneet lehdet ja kukkapenkit kukkivat.  Jos pitäisi valita joku asia mikä jäi erityisesti mieleen, se olisi Notre Damen katedraali. Ylhäällä istuvat hieman demonimaiset gargoilit oli mahtava päästä näkemään itse ja kuvaamaan.

 Ida Karikoski

Kuvataiteen opiskelijat tekemässä luonnoksia Sacré-Coeurin portailla Monmartrella. Kuva: Christiane Ala-Nisiilä

 Matka koulun kanssa voi kuulostaa hyvin rajoittuneelta ja vähäsisältöiseltä, onneksi Pariisin matkamme oli kaikkea muuta. Matkalla näki ja koki niin paljon, että on vaikeaa ottaa yhtä elämystä tai hetkeä ja väittää sitä parhaaksi.

Matkan alussa luulin että Eiffel-tornissa käyminen ja sen näkeminen yöllä kaikessa komeudessaan valoshow’n aikana oli parasta ikinä, mutta se oli vain ensimmäinen päivä matkasta. Ehkä siksi myös mieleenpainuvin.

Kuva: Ida Karikoski

 Ensimmäisenä päivänä riitti intoa ja energiaa tutkia uutta kaupunkia, oikein ahmi uusia asioita ja ihmetteli kaikkea vastaantulevaa, siksi Eiffel-torni jäi parhaiten mieleen. Se oli se osa Pariisia mistä olin varma, että se on siellä ja tiesin juuri mitä odottaa, silti yllätyin kun pääsin sen huipulle. Näki aivan kaiken suurkaupungista, jokaisen kukkulan, tien ja korttelin, en olisi voinut keksiä parempaa tapaa tutustua Pariisiin.

 Tietysti se on turistikohteista ehkä suosituin, mutta jokin siinä, että sinne pääsi heti ensimmäiseksi ja sieltä sai tutkia, mihin muualle olimme vielä viikon aikana menemässä. Jokin huuma siitä tuli, sellainen tunne kun ymmärtää jostain hyvin olennaisesta asiasta sen, miten mahtava se on.

 Susanna Rautoja

Kuva: Ida Karikoski

  Hienoimman esteettisen kokemuksen koin matkalla Orsayn taidemuseossa, kun olimme katsomassa Vincent Van Goghin töitä.

Kun astuimme huoneeseen johon hänen työt oli koottu se tuntui käsittämättömältä. Tuntui häkellyttävältä seisoa siinä katsomassa livenä tauluja jotka Van Gogh on itse omin käsin maalannut. Nähdä ne taulut, jotka on aiemmin nähnyt tietokoneen ruudun kautta.

Katselin jokaista työtä yksitellen ja viimein laskeutuivat silmäni siihen yhteen teokseen jonka olin odottanut näkeväni, Van Goghin kirkkomaalaus. Hetken ajan katsoin vain kyseistä maalausta, sen hienoja värejä ja siveltimen vetoja. Tunne jonka taiteilija oli maalaukseen kätkenyt täytti mieleni ja kaikki muu katosi ympäriltäni.

 Roosa Helevä

Kuva: Roosa Helevä

Kuva: Jenna Nipala