Sarat on monivammaisten lasten kuntouttava erityisryhmä. Saroissa touhuaa tällä hetkellä seitsemän 3-5 -vuotiasta lasta. Lapsia ohjaavat varhaiskasvatuksen opettaja sekä kolme lastenhoitajaa.
Päivän aloitamme toiminnallisella aamupiirillä laulaen, jumpaten ja eri aisteja herätellen. Viikko-ohjelmamme pitää sisällään aistituokion, askarteluita, laululeikkejä, motoriikkaa, satuhierontaa, yhteisiä lauluhetkiä/juhlia muun talon väen kanssa, ulkoilua sekä uintia 10 x vuodessa. Toimintakauden 2020-2021 teemanmme on Sarojen seikkailuvuosi. Ensimmäisenä seikkailuna syvennymme viidakon tunnelmiin.
Sarojen toimintaa ohjaa varhaiskasvatussuunnitelma. Kuntouttava oppiminen on jaettu viiteen toiminta-alueeseen: päivittäiset taidot, motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tukevat kokonaisvaltaista kehitystä ja valmistavat lasta mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen elämässä. Oppiminen perustuu lapsen vahvuuksiin sekä kehityksen jatkuvaan arviointiin. Oppimistilanteita ovat ohjattujen tuokioiden lisäksi arjen päivittäiset toistuvat tilanteet, kuten esim. ruokailu- ja pukemistilanteet. Oppimisympäristö on lasta motivoiva, kokonaiskehitystä tukeva sekä ilmapiiriltään kannustava ja innostava. Kunkin lapsen oppimisen tavoitteet ja menetelmät kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKS:iin. Lapsen oppimisen suunnitelma sekä henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan yhteistyössä vanhempien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, kuten esim. lasten neurologinen yksikkö ja toiminta-, fysio- ja puheterapeutit.
Päivittäiset taidot:
Tavoitteena on tukea lapsen omatoimisuutta. Kannustetaan lasta aktiivisesti osallistumaan ja mahdollisimman itsenäiseen toimintaan päivittäisissä tilanteissa. Päivittäisten taitojen opettelu on luonnikas osa päiväkodin ja kodin arkea. Erilaisissa ympäristöissä harjoittelu vahvistaa opittujen taitojen yleistymistä. Opeteltavia taitoja ovat mm. ruokailu, pukeutuminen ja wc-taidot.
Motoriset taidot:
Tavoitteena on vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta kehostaan. Karkea- ja hienomotorisia taitoja vahvistaen edistetään lapsen mahdollisimman itsenäistä liikkumista ja kehon käyttöä. Lasta kannustetaan toimimaan ja rohkeasti tutkimaan sekä osallistumaan ympäristönsä toimintaan. Apuvälineiden tarve kartoitetaan henkilökohtaisesti ja niiden käyttö liitetään luonnikkaaksi osaksi lapsen toimintaa ja arkea. Fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa tehtävä yhteistyö tukee motoristen taitojen opettelua. Motoristen taitojen opetuksen osa-alueita ovat esim. kehonhahmotus, kehon hallinta, karkeamotoriikka, hienomotoriikka, motorinen jäljittely. Motorisia taitoja harjoitellaan mm. päivittäisissä siirtymätilanteissa, ulkoillessa, psykomotoriikassa, uimassa, laululeikeissä sekä aistituokiossa.
Kieli ja kommunikaatio:
Tavoitteena on lapsen kiinnostuminen vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa. Tärkeää on löytää hänelle keino ilmaista itseään ja ymmärtää muiden erilaisia ilmaisuja. Tarvittaessa käytetään puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä kuten kuvia, esineitä, viittomia,kommunikaattoreita ja iPadeja (GoTalkNow- ja My own interactions- ohjelmat). Myös ilmeet, eleet, kehon viestit ja ääntelyt ovat osa kommunikaatiotaitoja. Kieli ja kommunikaatiotaitoja harjoitellaan kaikissa päivittäisissä tilanteissa, tuokioissa sekä siirtymätilanteissa päiväjärjestyksen avulla. Puheterapeutit tukevat tavoitteisiin pääsemistä.
Sosiaaliset taidot:
Tavoitteena on vuorovaikutustaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittyminen. Kannustava ja myönteinen ilmapiiri luovat turvallisen ja luottamuksellisen pohjan sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Osallistumalla ja yhdessä toimimalla lapsen itseluottamus ja minäkuva vahvistuvat. Fyysistä kontaktia, katsekontaktia, hymyä, tunnetaitoja, leikkiä, vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä sekä hyviä tapoja harjoitellaan tuokioissa, vuorovaikutusleikeissä, päivittäisissä tilanteissa sekä erilaisissa ympäristöissä.
Kognitiiviset taidot:
Tavoitteena on, että lapsi oppii jäsentämään eri aistikanavista saamaansa informaatiota ja tätä kautta yhdistelemään asioita ja tapahtumia sekä hahmottamaan ympäröivää todellisuutta. Eri aistien harjaannuttaminen luo pohjan kyvylle vastaanottaa ja yhdistellä aisti-informaatiota niin omasta kehosta kuin ympäristöstä. Tällä tavoin luodaan pohjaa oppimisvalmiuksille ja edelleen käsitteiden, luokittelun, ongelmaratkaisutaitojen, päätöksenteon ja syy- ja seuraussuhteiden oppimiselle. Kognitiivisia taitoja harjoitellaan mm. liikunta- ja aistituokiossa, laululeikeissä, valintatilanteissa sekä päiväjärjestyksellä.