Turvallinen lukio kaikille
Lukioiden turvallisuuteen liittyy se, että lukioiden tilat ja laitteet mahdollistavat erilaisten työskentelytapojen ja opetusvälineiden käytön. Turvallisuuden varmistamiseksi turvallisuus- ja kriisisuunnitelma ovat ajan tasalla ja henkilöstö tuntee nämä suunnitelmat, ja lisäksi henkilöstön osaaminen on turvallisuusasioissa kunnossa.
Lukiosi turvallisuussuunnitelman löydät
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman löydät lukiosi nettisivuilta
Ohjeet häirintäilmoituksen jälkeen toimimiseen löydät
Lue lisää turvallisesta lukiosta:
Turvallinen lukio
Edellä mainittujen lisäksi lukio on oppimisympäristönä opiskelijalle psyykkisesti ja sosiaalisesti saavutettava ja turvallinen. Lukio tukee vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä itsenäisen opiskelun lisäksi. Turvallinen oppimisympäristö ja asenteeltaan moninaisuuttaa arvostava ihmisten kohtaaminen ja käyttäytyminen mahdollistavat myönteiseksi ja tasapuoliseksi koetun opiskeluilmapiirin. Lukiossa saavat kaikki opiskella ilman pelkoa syrjinnästä, väheksymisestä tai kiusaamisesta.
Turvallisuutta tuetaan ja kehitetään tavoitteellisella ryhmäytymisellä sekä tutortoiminnalla erityisesti uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Ryhmäytyminen tukee yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittymistä. Lukioiden arjen tapahtumat ja juhlat vahvistavat yhteisöllisyyttä. Tämän lisäksi opiskelijakunnat toimivat aktiivisesti ja ovat opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen kanava.
Opiskelijoiden turvallisuuden tunnetta yms. Lisää se, että joutuessaan epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen kohteeksi hän voi ja uskaltaa kertoa asiasta oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle (esim. ryhmänohjaajalle, aineenopettajalle, rehtorille, terveydenhoitajalle tai kuraattorille). Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön on määritelty laissa ja mikäli se ei toteudu siihen tulee puuttua. Syrjintä tai häirintä ei ole koskaan sen kohteeksi joutuvan syytä. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa oppilaitoksessa ei ole häirinnän sivustaseuraajia.
Kaikkien henkilökunnan jäsenten tulee saatuaan ilmoituksen häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, keskustella asianosaisten kanssa kutsumalla heidät myös yhteiseen keskusteluun, jolloin osapuolet kertovat oman näkemyksensä tapahtuneesta.
Tilanteen ratkaisemiseksi sovitaan tarvittavat toimenpiteet sekä se, miten seuranta toteutetaan. Kokoonkutsuja laatii tapahtuneesta kirjallisen muistion. Mikäli tilanne ei korjaannu, tulee ottaa käyttöön lukiolaissa mainitut kurinpitotoimet.
Esteetön ja saavutettava lukio
Opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu on koulutuksellisen tasa-arvon perusta. Yksilöiden yhdenvertainen kohtelu määritellään Suomen perustuslaissa ja vielä erikseen yhdenvertaisuuslaissa. Opetusalan lainsäädännössä lukiolaki velvoittaa opiskelijahuoltoon ja tarvittaessa erityisiin opetusjärjestelyihin. Näiden lisäksi lukion opetussuunnitelmien perusteet linjaavat toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Esteettömyys ja saavutettavuus sivuilla on mm. saavutettavista tilaratkaisuista sekä tiedottamisesta ja viestinnästä otsikoilla:
Esteettömyys on ajattelutapa, ei erityisjärjestely ja saavutettavuus normi ei poikkeus.
Lisätietoa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta sekä niiden osa-alueista saat alla olevasta pudotuslaatikosta:
Esteettömyys ja saavutettavuus
Koulutuksen esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, etteivät opiskelijan mahdolliset tuen tarpeet tai erityisjärjestelyt opiskelijavalinnassa ja opiskelussa saa muodostua esteeksi hänen yhdenvertaiselle koulutukseen valituksi tulemiselleen ja opiskelulleen.
Opiskelun esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat paljon muutakin kuin helppoa liikkumista oppilaitoksen tiloissa. Jotta opiskelija voi osallistua täysipainoisesti kaikkeen opiskeluun, oppilaitoksen on kiinnitettävä huomiota myönteisen ilmapiirin luomiseen sekä huomioitava vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja -materiaalit, joustavat opetusjärjestelyt ja opiskelijan yksilölliset tarpeet, kuten apuvälineiden, avustajan tai muiden tukipalveluiden käyttö. Opiskelija voidaan tietyin edellytyksin myös vapauttaa kokonaan jonkin oppiaineen opiskelusta.
Tutustu lisää:
Esteettömyyden ja saavutettavuuden osa-alueita oppilaitoksessa ovat:
Opetuksen ja ohjauksen pedagoginen saavutettavuus
Pedagoginen saavutettavuus tarkoittaa mahdollisuutta oppia ja opiskella omien yksilöllisten kykyjen mukaisesti. Tämä edellyttää opiskelijoiden vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistamista. Opetuksen tavoitteiden on vastattava realistisesti opiskelijan edellytyksiä. Opetusta tulee suunnitella ja toteuttaa yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa, että opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.
Opiskeluympäristön myönteinen ilmapiiri edistää sitoutumista ryhmään ja opintoihin. Opiskelujen alkuvaiheessa onkin tärkeää tukea ryhmäytymistä ja edistää yleistä turvallisuudentunnetta. Turvallisessa opiskeluympäristössä nuoret voivat ilmaista ajatuksiaan sekä omaksua uusia ajatuksia ja toimintatapoja myös toisiltaan.
Hyvä kohtaaminen ja opiskelijoista välittävä ilmapiiri muodostuvat pienistä asioista, kuten tervehtimisestä, kiireettömästä läsnäolosta ja kuuntelusta. Jokaisen opiskelijan opiskelumahdollisuuksiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai taustastaan. Jokaiselle opiskelijalle pyritään takaamaan yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen sekä opiskella.
Tutustu lisää:
- Linkki ryhmäyttämismateriaaliin (puuttuu vielä)
Tilojen ja ympäristön esteettömyys
Oppilaitoksen fyysisen ympäristön on tarjottava yhdenvertaiset toimimismahdollisuudet esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle, huonokuuloiselle ja heikkonäköiselle opiskelijalle. Fyysisellä esteettömyydellä tarkoitetaan oppilaitosrakennuksen saavutettavuutta, liikkumis- ja toimintaesteettömyyttä rakennuksen sisällä ja sen piha-alueilla sekä oppimisympäristön hyvää ergonomiaa. Fyysistä esteettömyyttä lisäävät esimerkiksi vammaistunnuksilla merkityt pysäköintipaikat, kevyet ja leveät ovet, selkeät opasteet sekä esteetön ja helposti säädettävissä oleva opiskelupiste.
Lisäksi tiloissa on hyvä huomioida aistiesteettömyys. Aistiesteettömyys tarkoittaa sitä, että tiloissa on huomioitu eri aistien kuormittuminen ja pyritty vähentämään sitä. Esimerkiksi voimakkaat hajut, kovat äänet tai kova meteli sekä kirkkaat valot voivat aiheuttaa aistien kuormitusta osalle opiskelijoista. Aistiesteetön opiskeluympäristö tukee kaikkien opiskelumielekkyyttä ja opiskelurauhaa.
Tutustu lisää:
Turun kaupungin esteettömyysohje: Esteettömyys | Turku.fi
Sosiaalinen ja psyykkinen saavutettavuus
Sosiaalisesti saavutettavassa oppilaitoksessa jokainen opiskelija voi tuntea kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja osallistua oppilaitoksen sosiaaliseen toimintaan, kuten opiskelijakunta- ja tutortoimintaan, juhliin ja tapahtumiin sekä kaikkiin arjen sosiaalisiin tilanteisiin.
Psyykkinen saavutettavuus tarkoittaa olon kokemista turvalliseksi. Sitä, ettei ole pelkoa minkäänlaisesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai esimerkiksi ahdistelusta. Psyykkinen saavutettavuus kytkeytyy turvallisen tilan periaatteisiin.
Lue lisää:
Turvallinen tila YK: Turvallinen tila | Suomen YK-liitto
Turvallisemman tilan periaatteet Väestöliitto: Turvallisemman tilan periaatteet – Väestöliitto.fi
Tietotekniikan, viestinnän ja oppimateriaalien saavutettavuus
Vuorovaikutuksen saavutettavuus on viestinnän muokkaamista opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset kommunikointitavat, poistetaan häiritseviä ympäristötekijöitä, keskitytään läsnäoloon, mukautetaan omaa ilmaisua vastaanottajan tarpeiden mukaan ja varmistetaan viestin perille meno. Vuorovaikutuksessa tulee kiinnittää huomiota sekä kielelliseen ilmaisuun (puhe, kirjoitettu teksti, selkokielisyys) että ei-kielelliseen ilmaisuun (äänen voimakkuus, eleet, ilmeet, kehon liikkeet). Myös vertaisvuorovaikutus edistää oppimista.
Verkkomateriaaleissa ja niiden tekemisessä on otettava huomioon sisällöllinen ja tekninen saavutettavuus. Esimerkiksi kuvatekstien laatiminen antaa näkövammaiselle opiskelijalle mahdollisuuden hyötyä kuvamateriaalista. Lukiossa viestintä- ja opiskelumateriaaleja ovat painotuotteet ja tulosteet, AV-tallenteet, digitaaliset aineistot laite-, ohjelmisto- ja verkkoympäristöineen sekä verkkomateriaalit. Lisäksi oppimateriaaleiksi luetaan kurssikirjallisuus, oppituntien materiaalit, sosiaalinen media, multimedia ja pelit. Oppimateriaalien tulisi olla sisällöltään, rakenteeltaan ja ulkoasultaan selkeitä ja yksinkertaisia. Verkkomateriaaleissa tulisi olla selkeä toimintaympäristö, helposti ymmärrettävä ohjeistus, yksinkertainen etenemisrakenne ja asianmukaisesti mitoitetut sisällöt.