III legin ensimmäinen purjehdusosuus alkoi klo 17.15 irtautuessamme Wasahamnin vierassatamasta Djurgårdenista, josta matka kohti Vaxholmia alkoi. Legin ensimmäisellä navivuorolla Leevi, Kaarlo ja Roni ohjasivat Lokin ulos vilkkaalta Tukholman satama-alueelta, jossa vastaan tuli paatteja soutuveneestä ruotsinlaivaan. Rantauduimme Vaxholmeniin klo 18.57, jonka jälkeen vahtimme jäi Lokille päivystämään, kun muut lähtivät tulevan viikon ruokaostoksille. Köydet irtosivat Vaxholmista klo 20.32. Kakkoslegin miehistö ohitti meidät Viking Gloryllä 21.44 täysikuun loistaessa öisellä merellä. Suunnitelmissa on matkata läpi yön kohti Öregrundia.
Aamulla suuntasimme suoraan suursiivouksen jälkeen Saltsjöbadenin lähes 100 vuotta vanhaan merikylpylään aamu-uinnille. Virkistävän kylpemisen ja hurjien uimahyppyjen jälkeen irrotimme köydet ja käänsimme keulan Vaxholmia kohti. Kapeita salmia pitkin saavuimme Vaxholmin linnakesaarelle, johon Lokki jätti meidät. Saarella toimii museo, jossa tutustuimme Ruotsin merelliseen sotahistoriaan.
Vaxholmin linnake on rakennettu 1500 – luvulla puolustamaan Tukholmaan johtavaa laivaväylää. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa harjoitti sotapropagandaa ja aikakauden kuvissa linnake kuvattiin voittamattomana ja huomattavasti suurempana, vaikka todellisuudessa se oli aluksi vain vaatimaton kastelli.
1660-luvulla linnake torjui Tanskan ja 1710 Venäjän hyökkäyksen. 1830-luvulla linnake laajentui nykyiseen muotoonsa vastareaktiona Venäjän Ahvenanmaalle rakentamaan Bomarsundia. Venäjä valtasi Suomen alueet Ruotsilta 1809. Sotateknologian nopeasta kehityksestä johtuen linna vanheni yhdeksässä vuodessa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi ja sitä alettiin käyttää hallintorakennuksena.
Museo tarjosi myös tietoa toisen maailmansodan puolueettomasta Ruotsista. Maailmansodan aikaan Saksan hyökätessä Puolaan oli viisi puolalaista sukellusvenettä Itämerellä. Sukellusveneitä käskettiin hakeutumaan suojaan, joten niistä kolme lähti Ruotsiin Mälare-järvelle ja kaksi Englantiin. Saksa jatkoi hyökkäämistä Tanskaan ja Norjaan, joka sai Ruotsin varuilleen. Ruotsi Piti sukellusveneet miehitettynä sodan loppuun asti hyökkäyksen varalta. Sodan loputtua Ruotsi palautti sukellusveneet kommunistiseksi muuttuneelle Puolalle puolueettomuutensa vuoksi.
Vuosi 2024 on ollut merkittävä käännekohta Ruotsin historiassa. Ruotsi oli puolueeton yli 200 vuoden ajan, mutta liittyi NATO:on 7. maaliskuuta 2024 Venäjän agressiivisen ulkopolitiikan vuoksi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Vi anlände till Sandhamns hamn på eftermiddagen. Vi badade bastu på en gammal fästningsö, mitt emot hamnen. Idag har vi varit och tagit sand- och algprover från stränderna. Vi spelade padel, efter matcherna gick vi på sjön.
Sandhamn i Stockholms skärgård har varit en betydelsefull plats sedan 1600-talet, då den fungerade som en viktig hamn och tullstation. Under 1800-talet blev ön ett populärt semesterställe särskilt för segling, efter att Kungliga Svenska Segelsällskapet (KSSS) etablerade sin bas där. Idag är Sandhamn känt för sitt livliga båtliv och sin idylliska miljö under sommaren. På 1970-talet blev Sandhamn en av de mest kända platserna i Sverige för Sandhamnligas narkotikahandel. Hamnoperatören drev knarkhandel som en sidoverksamhet, gripandet av honom blev Sveriges största narkotikagripande. Av det har man even gjort en film som heter ”Himlen är oskyldigt blå” (2010).
Lähdimme Arholman suojasta kohti Sandhamnia pienessä tihkusateessa sekä olemattomassa tuulessa hyödyntäen optista navigointia käyttäen saaria ja erilaisia luotoja hyödyksi. Lokki ajettiin laivaväylälle moottorivoimin ja matkalla opiskeluvahti otti vesinäytteen kymmenestä metristä. Navigointivahtimme loputtua otimme vielä yhden näytteen kahdenkymmenen metrin syvyydestä, jossa veden lämpötila oli 17 astetta. Emme siis saaneet näytettä termokliinin alapuolelta, jossa veden pitäisi olla selkeästi viilempää.
Kovan vastatuulen ja pahoinvoinnin keskellä päätimme muuttaa reittisuunnitelmaa ja käänsimme Lokin keulan kohti Arholman saarta Ruotsin itärannikolla. Arholma on viimeinen turvallinen satama, jossa laivat pystyivät pysähtymään ennen Ahvenanmeren ylitystä, ja sitä on käytetty turvasatamana jo yli tuhat vuotta.
Ensimmäinen kirjallinen maininta sataman käytöstä löytyy Tanskan kuninkaan Valdemarin itineraariosta eli purjehdusoppaastaan 1200-luvulta. Siihen on merkitty turvallisia satamia purjehduskäyttöön aina Etelä-Ruotsin Utlänganistä Tallinaan asti, joka oli sen ajan tärkein kauppapaikka. Tanskalaiset hallitsivat suuren osan Itämeren kaupankäynnistä, ja valtasivat Pohjois-Viron perustaen sinne linnoituksen Daani linnan, Tanskan linnan eli Tallinnan.
Olemme seuranneet alkumatkan muinaisten merimiesten jalanjälkiä, ensimmäinen yösijamme Enskärin ja Signilskärin vierekkäiset saaret ovat olleet levähdyspaikkoja jo vikiinkipurjehduksilla suurella idäntiellä.
Jos olisimme jatkaneet alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisimme saapuneet Svenska Högarnan satamaan yön pikkutunteina, noin neljän aikaan.
Yövyimme Enskärin saarella ja aamulla pohdimme mahdollisia kohdevaihtoehtoja. Torstaina 15.8 kello 13 Märketin havaintoasema näyttää etelätuulta (165 astetta), 10 m/s. Aluksi harkitsimme Öregrundia, jonne olisi päässyt parhaalla mahdollisella sivutuulella. Paluumatkalla ongelmaksi olisi koitunut Väddön kanavan sähkölinjat. Lokin masto on puoli metriä liian korkea. Sähkölinja tulee liian matalalle, eikä koneajo herättänyt kiinnostusta. Lopulta päädyimme Svenska Högarnaan, joka mahdollistaa miellyttävämmän loppumatkan tuulten kannalta. Sinne pääsy edellyttää meiltä yli kymmenen tunnin kryssimisen, eli vastatuuleen purjehtimisen.
Huikean Kallskär-vierailun jälkeen lähdimme ajamaan koneella kohti Maarianhaminaa. Tuuli oli niin heikko, ettemme nostaneet purjeita. Liikuimme alueella, jossa ei ollut paljon merimerkkejä, joten pyrimme ajamaan tiettyyn suuntaan käyttäen kompassia. Suunnan ajaminen koneella johtaa usein vahtilaisten tekemisen puutteeseen, joten förstimme Jyrki päätti opettaa meille uuden solmun: säkkisolmun. Säkkisolmua on ennen vanhaan käytetty laivoilla ruokasäkkien kiinni solmimiseen, kun valtamerimatkoilla on pitänyt kontrolloida ruoan määrää tarkasti.
Huomasimme klo 20 maissa taivaalla monivärisen haloilmiön. Ilmiö syntyy, kun ilman jääkiteistä taittuu tai heijastuu Auringon tai Kuun valo. Havaitsemamme halo näkyi noin 22 astetta Auringosta ja oli siten tyypillisimpiä halotyyppejä. Etäisyyden pystyi varmistamaan asettamalla käden suoraksi ja mittaamalla halon ja auringon etäisyydeksi vaaksan mitan.
Olemme saapumassa Maarianhaminan Itäsatamaan noin klo 23.
Yhtenä osana purjehdustamme on ollut meribiologiaan sukeltaminen kirjallisesti ja kirjaimellisesti. Selkämeren rannat tarjosivat oivalliset olosuhteet näytteiden ottoon sekä hauskaan sukellusretkeen. Osa legiläisistä pääsi sukeltamaan näytteitä meren pohjasta snorkkeleiden avulla. Vesi ei ollut kovin lämmintä, joten näytteet piti kerätä nopeasti. Aloitimme keräämällä rannasta leviä, mutta siirryimme sen jälkeen syvemmälle etsimään mereneläviä. Näytteet kerättiin käsin ja tuotiin rannalle näytelaatikkoihin.
Tutustuimme opettajamme Kallen opastuksella Itämeren lajeihin ja tutkimme ottamiamme näytteitä. Tutkimme näytteitä mikroskoopilla ja käytimme tunnistukseen apuna lajikirjaa. Tunnistimme esimerkiksi surviaissääsken toukan, merisukasjalkaisen, leväsiiran, korvameduusan, hentosätkimen ja hapsividan. Yhteensä löysimme Isokarin näytteistä n. 20 eri lajia. Valitettavasti törmäsimme myös sinilevään, jota tutkimme mikroskoopin avulla. Tunnistimme sinilevistä Aphanizomenon- ja Nodularia-suvun edustajia. Sinilevät eli syanobakteerit ovat yksi esimerkki, miten Itämeren rehevöityminen ilmenee.
Opiskelimme myös Suomen simpukka- ja levälajeja. Nyt osaamme tunnistaa mm. sinisimpukan, idänsydänsimpukan, liejusimpukan ja hietasimpukan. Seuraavaksi jatkamme suolapitoisuuden ja näkyvyyden muutoksien tutkimusta matkamme varrella. Paras näkösyvyys on ollut Föglön eteläpuolella, 5 metriä.
Joskus valvominen kannattaa, vaikka seuraavana päivänä olisikin aamupalavuoro. Maanantain ja tiistain välisenä yönä Ilmatieteenlaitoksen Avaruussää lupaili suurta todennäköisyyttä revontulille Etelä-Suomeen. Muut olivat jo menneet nukkumaan, mutta jäin Lokin kannelle katsomaan, jos taivaalle sattuisi revontulia. Klo 23.41 ensimmäiset revontulet ilmestyivät. Aluksi ne olivat vain vihreitä, mutta pian värit muuttuivat tumman lilaksi. Revontulet tanssahtelivat aivan Lokin yläpuolella monta tuntia. Perseidien meteoriparven tähdenlennot sekä Jupiter ja Mars toivat vielä oman mausteensa.
Kökarissa vietetyn yön jälkeen suuntasimme päiväpysähdykselle kohti Källskäriä, jota kutsutaan myös Kreivin saareksi. Sen luonnonsatamaan kiinnittyminen osoittautui Lokin kokoisella aluksella hieman jännittäväksi. Ennen luonnonsatamaan rantautumista tulee ottaa huomioon esimerkiksi veden syvyys ja mistä suunnasta tuulee. Käänsimme Lokin kylkiparkkiin saaren itäpuolella sijaitsevan kallioseinämän viereen, jossa keulapotkuri tuli hyvin tarpeeseen. Kiinnitysköydet kiipesimme mustikkamättäiden läpi ylös kallion seinämässä kasvaviin puihin jaseinämän kalliolohkareisiin. Päivän aktiviteetteina tutkimme kaunista saarta ja kuulimme muun muassa saaren historiasta. Köydet irtosivat uimahetken jälkeen Kreivin saarelta kello 16:50.
