Kastelholma – linna Ahvenanmaan sydämessä

Yöpurjehduksen jälkeisenä aamuna heräsimme Kastelholman vierasvenesataman laiturista hyvin kosteassa säässä. Myöhäisen aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan Kastelholman linnaan Christianen opastuksella.

Kastelholman alue on saanut nimensä keskiaikaisesta linnoituksestaan, sillä nimessä esiintyvä sana ’kastel’ tarkoittaa pientä linnaa tai linnaketta. Keskiaikaisen Suomen alueelle rakennettiin viisi linnaa: Turun, Olavin, Kastelholman, Hämeen ja Viipurin linnat. Näistä vain neljä on enää Suomen alueella, sillä Viipuri kuuluu nykyään Venäjälle.

Keskiajalla valtion alueiden vallan jakautuminen toimi eri tavalla kuin nykyään; alueet olivat aatelissukujen hallinnassa. Kastelholman linnaa olivat mukana rakentamassa myös talonpojat, jotka joutuivat alueen omistajan alamaisina töihin. Linnan läheisille vesialueille upotettiin tuhansia paaluja, jotta valloittajalaivojen matkan saisi pysäytettyä. Keskiaika oli Suomessa noin 1100–1523, ja se loppui, kun Kustaa Vaasa nousi valtaan ja suoritti Ruotsin uskonpuhdistuksen.

Linna oli tärkeä vallan keskus, koska sieltä käsin pystyi valvomaan merireittejä. Alueella järjestettiin saksanhirvien hupimetsästystä aatelisille. Talonpojilta metsästys oli kielletty, ja jos siitä jäi kiinni, saattoi saada jopa kuolemantuomion.

Säätyjen eriarvoisuutta korosti myös tuonaikainen ruokailutapa. Linnan ulkopuolella talonpojat näkivät nälkää samalla kun kuninkaalliset saivat ruoaksi jopa 30 eri ruokalajia. Tätä määrää ei juuri kukaan jaksa syödä, joten tarvittiin tapa, jolla saada vatsa tyhjäksi lopun ruoan syömistä varten. Ratkaisuna oli linnunsulka, joka laskettiin ruoan viereen ja jolla tökittiin mahdollisimman pitkälle suuhun oksennusrefleksin aikaansaamiseksi. Keskiajan ruokailuissa näkyy muitakin eroja nykypäivään verrattuna, kuten perunan sijaan syöty nauris ja savupiippujen tilalla olleet savuräppänät. Vesi ei aina ollut luotettava nesteytystapa mahdollisien saastumien takia, joten ruoan yhteydessä juotiin usein olutta, joka oli enemmän aatelisille, tai kotikaljaa.

Kastelholman linnan tornin alimmassa kerroksessa sijaitsee vankila, johon tuotiin esimerkiksi noitavainoista tuomittuja naisia odottamaan teloitustaan. Noitien väitettiin vievän lapsia ja lentävän Kyöpelivuorille tapaamaan paholaista. Nämä naiset oli pakotettu tunnustamaan, ja vielä tunnustamisenkin jälkeenkin kuulusteluita jatkettiin. Toisinaan naisia jopa kidutettiin ilmiantamaan toisiakin naisia noituuksista.

Kastelholman linnan vankilassa on istunut myös Ruotsin entinen kuningas ja Kustaa Vaasan poika Erik XIV. Erik oli hyvin vainoharhainen, ja hänen oletetaan kärsineen skitsofreniasta. Noustuaan valtaan hän alkoi murhaamaan muuta hovistoa. Erik meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa, jonka ajateltiin olevan ala-arvoinen, sillä Kaarinalla ei ollut kuninkaallista tai aatelista sukutaustaa. Nämä tekijät johtivat siihen, että Juhana syrjäytti Erikin vallasta ja vangitsi hänet. Pelko Erikin vapauttamisesta nousi, ja siksi Erikiä siirrettiin loppuelämänsä vankilasta toiseen. Erikin elämä päättyi Tukholmassa, kun hänet myrkytettiin ruokaan sekoitetulla arsenikilla.

Goated Girls: Siina, Maija ja Esteri

Vastaa