Maa kohoaa merestä

Perjantaina puoli kahdeksan aikoihin illalla rantauduimme kauniille Utön saarelle. Utö on Suomen eteläisin vakituisesti asutettu saari. Asukkaita on talvisin 30–40, vaihdellen vuosittain. Saaren erikoisuus on Suomen ensimmäinen valomajakka, joka ohjaa laivoja Turkua kohti.

Saariston historia on samalla maankohoamisen historiaa. Viimeisimmän Veiksel-jääkauden jäätiköitymisvaihe loppui noin 10 000 vuotta sitten. Jään painon väistyessä maa alkoi kohota osittain jopa vedenpinnan yläpuolelle. Näin syntyivät ensimmäiset saaret ja luodot nykyiselle Itämerelle ja esihistoriallinen asutus levisi saaristoon. Esimerkiksi Utö on aiemmin koostunut pienemmistä saarista, mutta aikojen saatossa matalammatkin kohdat ovat nousseet merestä yhdistämään saaria ja paljastamaan uutta meren hiomaa silokalliota.

Pohjolassa kohoaminen jatkuu edelleen noin 3–13 mm vuodessa merenpintaan nähden. Tämän takia merenpinnan nousu ei vaikuta Suomen alueella niin merkittävästi kuin muualla, missä maa on jo kohonnut. Vaikka kohoaminen on hyvin hidasta, voi sen silti ihmiselämän aikana havaita esimerkiksi rantaviivan muuttumisesta.
Siru