Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa erilaiset oppimisympäristöt ovat keskeisessä osassa. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Lasten mielipiteet ovat tärkeitä kun valitaan, suunnitellaan ja muokataan oppimisympäristöjä. Lapsille mieluisat oppimisympäristöt tukevat lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjaavat leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla asteilla ja koko keholla vahvistaa oppimista. Erityisen tärkeää on, että uusilla opittavilla asioilla on yhteys lapsen kehittymässä oleviin taitoihin, kokemusmaailmaan ja kulttuuriseen taustaan.
Turun kaupungin kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen sisältyy Paula-ryhmien toiminta. Paula-ryhmät, joissa on n. 2-5 lasta kokoontuvat kerran viikossa päiväkotipäivän aikana. Paula-ryhmiin osallistuvat yleensä 4 vuotiaat lapset ja toimintaa vetää lasten oma varhaiskasvatuksenopettaja. Ryhmä kokoontuu n.15-20 kertaa toimintavuoden aikana. Paula- ryhmässä kieltä opitaan toiminnallisesti hyödyntäen leikkejä, loruja ja lauluja. Paula-vihko liittyy kiinteästi toimintaa. Vihkoon kerätään käsitellyistä sanoista kuvastoa ja ajatuksena on, että kotona yhdessä vanhempien kanssa palautettaisiin mieleen vastaavat sanat lapsen ensikielellä/kielillä.
Yksi käsiteltävä teema on kehonosat. Yhdessä voidaan esimerkiksi laulaa: ”Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Silmät, korvat ja vatsaa taputa. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat.
Kehonosia voi myös harjoitella paperinukkejen avulla tai leikkimällä lääkäriä: Laitetaan laastari polveen. Kehonosista voi tehdä vaikkapa pelikortit. Nostetaan vuorotellen kortteja pakasta ja näytetään sekä sanotaan ääneen kortissa oleva kehonosa.