Kuukausi: maaliskuu 2020

Kaikki lapset eivät luonnostaan ole kiinnostuneita piirtämisestä. Saattaa olla että visuaalinen hahmottaminen ja hienomotoriikka tuntuvat työläiltä tai lapsen kätisyys ei ole vakiintunut.

Laulun myötä lapsi kiinnostuu kuvan syntymisestä ja keskittyy asiaan aivan uudella tavalla. Laulupiirtäminen tukee myös kielitaitoa. Sanojen rytmiikkaa on helpompi säädellä laulaen tai loruillen. Tuntematon sana saa kuvan avulla heti merkityksen.

Piirtäminen ja laulaminen tukevat hienosti toisiaan. Laulun sanojen avulla on helpompi hahmoittaa, mistä elementeistä erilaiset kuvat koostuvat. Syntyneen  kuvan avulla uutta sanastoa on helpompi muistaa.

Laulupiirtää voi monilla eri tavoilla:

•  Yhdessä yhtä aikaa isolle paperille ” Polkua pitkin, polkua pitkin, minä kävelen. Polkua pitkin, polkua pitkin. Kunnes jotain näin!” Polku kiemurtelee paperilla laulun ajan. Sitten pysähdytään ja jokainen saa piirtää mitä polulla näki. Yhdessä vielä keskustellaan piirroksista. 
• Jokainen piirtää omalle paperille. Aikuinen voi  ensin toimia esilaulajana, mutta kun laulupiirtäminen tulee tutuksi myös lapset ovat mielellään esilaulajia! ”Piirrän suuren ympyrän, sen päälle keskikokoisen ja vielä ylimmäksi ihan pienen ympyrän” Piirroslauluja voi keksiä itse tai vaikkapa lainata kirjastosta laulupiirtämiseen erikoistuneita kirjoja.
• Laulupiirtäen voi kertoa satuja

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa erilaiset oppimisympäristöt ovat keskeisessä osassa. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan  tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Lasten mielipiteet ovat tärkeitä kun valitaan, suunnitellaan ja muokataan oppimisympäristöjä. Lapsille mieluisat oppimisympäristöt tukevat lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjaavat leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla asteilla ja koko keholla vahvistaa oppimista. Erityisen tärkeää on, että uusilla opittavilla asioilla on yhteys lapsen kehittymässä oleviin taitoihin, kokemusmaailmaan ja kulttuuriseen taustaan.

Turun kaupungin kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen sisältyy Paula-ryhmien toiminta. Paula-ryhmät, joissa on n. 2-5 lasta kokoontuvat kerran viikossa päiväkotipäivän aikana. Paula-ryhmiin osallistuvat yleensä 4 vuotiaat lapset ja toimintaa vetää lasten oma varhaiskasvatuksenopettaja. Ryhmä kokoontuu n.15-20 kertaa toimintavuoden aikana. Paula- ryhmässä kieltä opitaan toiminnallisesti hyödyntäen leikkejä, loruja ja lauluja. Paula-vihko liittyy kiinteästi toimintaa. Vihkoon kerätään käsitellyistä sanoista kuvastoa ja ajatuksena on, että kotona yhdessä vanhempien kanssa palautettaisiin mieleen vastaavat sanat lapsen ensikielellä/kielillä.

Yksi käsiteltävä teema on kehonosat. Yhdessä voidaan esimerkiksi laulaa: ”Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Silmät, korvat ja vatsaa taputa. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat.
Kehonosia voi myös harjoitella paperinukkejen avulla tai leikkimällä lääkäriä: Laitetaan laastari polveen. Kehonosista voi tehdä vaikkapa pelikortit. Nostetaan vuorotellen kortteja pakasta ja näytetään sekä sanotaan ääneen kortissa oleva kehonosa.