1. ohjaus: Herätys ja tapaaminen
Oppilaat seisomaan, tervehditään ruotsiksi: ”Hyvää huomenta!” = ”God morgon!”. Oppilaat istumaan.
Oma esittely: ”Minun nimeni on…” = ”Jag heter…”.
Oppilailta kysytään: Oletteko kuulleet ruotsin kieltä jossain? Osaako joku sanoa jotain ruotsiksi? Mitä tiedätte Ruotsista? Onko joku käynyt Ruotsissa?
Kysytään oppilailta muistavatko he, miten alussa toivotettiin ”Hyvää huomenta!” ja ”Minun nimeni on”. Opetetaan alussa esille tulleet tervehdys ja nimen kertominen. Pyydetään oppilaita kääntymään vierustoveriin päin ja toistamaan ”God morgon. Jag heter… (oma nimi)”.
Teemasta kertominen: Peppi Pitkätossu = Pippi Långstrump. Kysytään: Onko Peppi kaikille tuttu? Mitä tulee mieleen Pepistä? Pepin apinan ja hevosen nimi? Kuka on kirjoittanut Peppi-kirjat?
Peppi Pitkätossu = Pippi Långstrump
Huvikumpu = Villa Villekulla
Herra Tossavainen = Herr Nilsson
Pikku-Ukko = Lilla Gubben
Tommi ja Annika = Tommy och Annika
Tässä kohtaa soitetaan Peppi Pitkätossun tunnuskappale.
Herätys ja aamujumppa. Tietävätkö kaikki ”pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat”-laululeikin? Nyt otetaan jumppa ruotsiksi. Huom! Laulu menee hieman eri tavalla ruotsiksi:
”Huvud, axlar, knä och tå. Huvud, axlar, knä och tå. Ögon, öron, kinden klappen får. Huvud, axlar, knä och tå.”
Laulu pyörimään, näytetään mallia ja pyydetään heitä rohkeasti mukaan jumppaan.
Opetetaan SANASTOA osoittamalla kehonosaa:
pää = ett huvud
silmät = ögon
korvat = öron
olkapäät = axlar
käsi = en hand
kädet = händer
sormi = ett finger
sormet = fingrar
vatsa = en mage
selkä = en rygg
takapuoli = en rumpa
jalka = en fot
jalat = fötter
polvi = ett knä
polvet = knän
varvas = en tå
varpaat = tår
Huom! Ei opeteta artikkeleita missään ohjauksessa. Ne ovat vain ohjaajan omaksi tueksi.
Noustaan ylös ja kerrataan ”Klappa händerna” -laululeikin avulla (suomeksi ”Jos sun lysti on”). Kappale soimaan.
Pippi säger -leikki kehonosilla (Kapteeni käskee! -tyylillä): Oppilaat seisomaan pulpetin viereen. Kun ohjaaja sanoo ”Pippi säger… hand!” liikuttavat oppilaat kättä. Jos liikuttaa väärää kehonosaa, putoaa pelistä ja istuu alas. Jos ohjaaja sanoo pelkän kehonosan, kuten ”Hand!”, ja oppilas liikuttaa mitä vain kehonosaa, putoaa hän pelistä ja istuu alas. Voittajiksi jäävät he, jotka pelin lopussa vielä seisovat.
Opetetaan SANASTOA vaatteista Powerpointin avulla:
mekko = en klänning
T-paita = en T-skjorta
housut = byxor
sukat = strumpor
kengät = skor
Herr Nilsson säger -leikki vaatesanoilla: Samalla tavalla kuin ”Pippi säger”, mutta Pippi vaihdettu apina Herr Nilssoniksi. Oppilaat osoittavat vaatetta, jonka Herr Nilsson sanoo.
Varaleikkejä:
- Kaikki, joilla on X vaate, tekee jotain. Esim. ”Pyörähdä ympäri, jos sinulla on päälläsi… T-skjorta.”
- Nurkkaleikki: Neljä päivän aiheeseen sopivaa kuvaa (tässä ohjauksessa vaatesanat) laitetaan omiin nurkkiinsa. Keskellä olija laskee kymmeneen, jonka aikana muut kulkevat hiljaa valitsemaansa nurkkaan. Kun keskellä olija on laskenut kymmeneen, valitsee hän nurkan (esim. ”Skor!”), jolloin kaikki kyseisessä nurkassa olijat joutuvat keskelle laskijoiksi. Huom! Keskellä olijoiden on pidettävä silmät kiinni ja kädet silmillä siihen asti, että muut ovat valinneet nurkan. Voittajaksi selviytyvät he, jotka pelin loputtua eivät ole joutuneet keskelle.
2. ohjaus: Eläimet ja numerot
Oppilaat seisomaan. Aloitetaan tervehdyksillä. Tällä kertaa ”Hyvää päivää!” = ”God dag!”. Oppilaat istumaan. Kerrataan viime tunnin sanoja (kehonosa- ja vaatesanat, myös miten kerrottiin oma nimi). Opetetaan kysymys ”Mikä sinun nimesi on?” = ”Vad heter du?”.
Kerrataan Pepin eläimet ja näytetään kuvakorteilta: Herr Nilsson och Lilla Gubben.
Jumppa: Pienet sammakot ruotsiksi (Små grodorna). Kerrotaan, että sammakko on ruotsiksi en groda. Musiikki (ja mahdollinen video) laitetaan pyörimään ja kaikki tanssii musiikin tahtiin (pienet hyppelyt, korvien ja hännän heiluttaminen).
Opetetaan SANASTOA eläimistä: Näytetään kuvat yksitellen ja toistatetaan sanat samalla. ”Koira on hund.”, jonka jälkeen oppilaat toistavat ”hund” jne. Kysytään lopuksi myös toisinpäin: ”Mikä oli hund? Entä gris?”.
sammakko = en groda
kissa = en katt
koira = en hund
hevonen = en häst
apina = en apa
lintu = en fågel
lehmä = en ko
lammas = ett får
possu = en gris
kana = en höna
Ääntelyleikki:
Ohjaaja sanoo (mahdollisesti myös näyttää kuvan) eläimen ruotsiksi, ja lapset ääntelehtivät yhdessä. Esimerkiksi ”katt”, jolloin oppilaat alkavat ääntelehtiä kuin kissa.
Yksi oppilas ääntelehtii jotain opittua eläintä, ja muu luokka arvaa eläimen ruotsiksi.
Pantomiimi eläimistä: Liikutaan kuin eläimet, ilman ääntä. Ohjaaja esittää ensin yhden tai kaksi eläintä malliksi ja luokka arvaa ruotsiksi eläimen. Sen jälkeen yksi oppilas kerrallaan saa esittää luokan edessä ja muut arvaavat jälleen ruotsiksi. Jos aikaa vain vähän, voi tämän leikin jättää loppuun tai kokonaan pois.
Opetetaan numerot 1-10. Ohjaaja näyttää sormilla, mistä numerosta kyse (viisi sormea pystyssä on numero 5 jne.) ja sanoo yhden numeron kerrallaan, jonka jälkeen oppilaat toistavat kyseisen numeron. Kun on käyty numerot 10 asti, laskee koko luokka yhteen ääneen ohjaajan kanssa kymmeneen.
Nurkkaleikki: Katso ohjeet kohdasta 1. ohjaus. Tällä kertaa (ja tästä kerrasta eteenpäin) lasketaan kuitenkin kymmeneen ruotsiksi. Nyt nurkissa on eläimet. Jos ehtii pelata peliä useaan otteeseen, voi eläimiä vaihdella. Näin päästään kertaamaan useampaa eläintä.
Lopuksi opetetaan ”Näkemiin!” = ”Hejdå!”.
3. ohjaus: Keittiö ja ruoanlaitto
Oppilaat seisomaan. Tervehditään ”God morgon!”, oppilaat vastaavat. Oppilaat istumaan. Kerrataan viime kerran sanastoa (eläimet ja numerot).
Kysytään, kuinka moni on joskus tehnyt itse ruokaa tai leiponut. Kerrotaan päivän teema.
Katsotaan video Pepistä kokkaamassa (esim. svtplay.se sivulta löytyy Pippi Långstrump -jaksoja).
Opetetaan SANASTOA: ruokasanoja ja hedelmiä Powerpointin avulla. Ohjaaja sanoo sanan suomeksi, sitten ruotsiksi, sen jälkeen luokka toistaa ruotsiksi.
banaani = en banan
omena = ett äpple
appelsiini = en appelsin
päärynä = ett päron
lettu/pannukakku = en plätt (monikko plättar), en pannkaka
lihapulla = en köttbulle (mon. köttbullar)
peruna = en potatis (mon. potatisar)
Huom! Suomessa sanotaan yleensä, että en plätt on lettu, ja en pannkaka on pannukakku. Ruotsissa puhutaan, että en pannkaka on lettu. Tämä on kuitenkin osittain murrekysymys, ja vaihtelee sekä Suomen, että Ruotsin sisällä.
Hedelmäsalaatti -leikki – Fruktsallad: Luokka jaetaan 3-4 (esim. banan, äpple, appelsin, päron). Kaikki ympyrään seisomaan, yksi keskelle. Keskellä olija sanoo esim. ”banan”, jolloin kaikki, jotka kuuluvat tähän ryhmään vaihtavat paikkaa ympyrässä. Samaan aikaan keskellä olija pyrkii pääsemään ulkokehälle (menee vapautuvaan paikkaan seisomaan), jolloin yksi ”banan” jää keskelle. Hän sanoo uuden hedelmän, esim. ”päron”, jolloin kaikki ”päron” -ryhmään kuuluvat vaihtavat paikkaa ja keskellä olija pyrkii taas ulkokehälle. Näin leikki jatkuu. Jos keskellä olija huutaa ”Fruktsallad!”, vaihtavat kaikki paikkaa!
Opetetaan SANASTOA: ruokailuvälineitä Powerpointin avulla. Opetus samalla tavalla, kuin muutkin sanasto-opettelut.
haarukka = en gaffel
veitsi = en kniv
lusikka = en sked
lautanen = en tallrik
lasi = ett glas
paistinpannu = en stekpanna
Mitä Herr Nilsson on vienyt? -leikki: Jaetaan luokka kahteen ryhmään ja otetaan molemmille ryhmille kuvakortit päivän aiheista (ruoka ja ruokailuvälineet). Kuvakortit levitetään pöydälle (tai lattialle). Oppilaat laittavat silmät kiinni, jonka aikana ohjaaja piilottaa jollain (esim. kansiolla) yhden kuvan. Oppilaat avaavat silmänsä ja yrittävät muistaa, mikä kuva on peitettynä. Peitetty asia pitäisi muistaa ruotsiksi. Arvattuaan sanan, oppilaat sulkevat taas silmänsä ja uusi asia peitetään jne.
Sanomalehtileikki: Kaikki ympyrään, yksi keskelle. Keskellä olijalla on sanomalehti käärittynä. Hän lähenee jotakuta. Se, ketä lähestytään, joutuu nopeasti kertomaan jonkun sanan, joka on tämän päivän tunnilla opittu. Tämän jälkeen hän sanoo jonkun luokalla olijan nimen (Esim. ”Sked, Johanna”), ja keskellä olija lähtee lähestymään tätä henkilöä. Jos nimellä mainittu ei ehdi sanoa uutta sanaa ennen kuin keskellä olija ”lyö” (eli huitaisee kevyesti) sanomalehdellä jalkaan, joutuu hän keskelle (ja keskellä olija pääsee piiriin). Näin leikki jatkuu.
Lopuksi oppilaat istumaan paikalleen. Opetetaan ”Minä olen nälkäinen.” = ”Jag är hungrig.”. Toistatetaan samalla tavalla kuin muutkin sanat.
Kiitetään tunnista, hejdå!
4. ohjaus: Pippi fixar! Talo ja värit
Oppilaat seisomaan. Tervehditään ”God morgon”/”God dag”. Oppilaat istumaan.
Kerrataan viime tuntia. Mitä muistatte? Sen jälkeen päivän aiheeseen. Huvikumpu = Villa Villekulla.
Opetetaan SANASTOA: taloon liittyviä sanoja Powerpointin avulla. Kivana esimerkkinä Powerpointissa on kuva Villa Villekullasta, josta voi osoittaa esim. katon tai oven. Opetetaan samalla tavalla, kuin aiemmilla kerroilla, eli ohjaaja sanoo sanan suomeksi, sitten ruotsiksi, ja oppilaat toistavat sen jälkeen sanan ruotsiksi.
talo = ett hus
ovi = en dörr
ikkuna = ett fönster
katto = ett tak
seinä = en vägg
lattia = ett golv
Pippi fixar! -leikki: Oppilaat menevät sen luo/osoittavat sitä, minkä ohjaaja mainitsee. ”Pippi fixar dörr”, jolloin oppilaat muistelevat, mikä dörr oli ja menevät sen luo. ”Pippi fixar tak”, jolloin oppilaat osoittavat kattoa jne.
Opetetaan SANASTOA: värit Powerpointin avulla, samalla tavalla kuin aiemmin.
väri = en färg
punainen = röd
sininen = blå
keltainen = gul
vihreä = grön
oranssi = orange
musta = svart
valkoinen = vit
vaalea = ljus
tumma = mörk
Pippi säger -leikki: Luokkaan levitellään jo aiemmilla kerroilla opittujen sanojen kuvia. Esim. keltainen banaani, punainen t-paita, musta paistinpannu jne. Ohjaaja sanoo ”Pippi säger… gul banan.”, jolloin oppilaat menevät kyseisen kuvan luo. Ohjaaja voi sanoa myös vain värin kuten ”Pippi säger röd.”, jolloin oppilaat voivat mennä minkä vain punaisen kuvan luo. Tämä toimii erityisesti silloin, kun luokan kanssa ei olla käyty läpi kaikkia ohjauksia.
Kokoava leikki: ryhmän etsintä. Oppilaille jaetaan laput, he lukevat lapun ja sen jälkeen alkavat toistaa sanaa, joka lapussa lukee. Näin kaikki oppilaat pääsevät harjoittelemaan sanojen ääntämistä. Esim. 18 oppilaan luokalle 6 sanaa on hyvä määrä, yhteen ryhmään tulee näin kolme henkilöä. Sanat valitaan päivän aiheista (esim. kolme väriä, kuten röd, blå, gul, ja talosanoja, kuten tak, fönster, dörr).
Jos omassa lapussa lukee dörr, alkaa oppilas toistaa ”Dörr, dörr, dörr, dörr…” niin kauan, kunnes hän löytää muut samaa sanaa toistavat.
Opetetaan ”Kiitos!” = ”Tack!”. Hejdå!
Varaleikkinä: Tee X-tehtävä, jos päälläsi on jotain X väriä. Esim. ”Hypi yhdellä jalalla, jos päälläsi on jotain BLÅ”.
5. ohjaus: Kalas! Syntymäpäivä
Oppilaat seisomaan. ”God morgon!”. Oppilaat istumaan. Edellisen tunnin kertausta (värit ja talo). Mitä muistatte?
Pepillä (X vuotta, riippuen oppilaiden iästä) syntymäpäiväjuhlat. Näytetään kuva Tommysta ja Annikasta ja kysytään vielä näiden nimet.
Näytetään video Pepin syntymäpäiväjuhlista (esim. svtplay.se)
Kuunnellaan onnittelulaulu, jonka jälkeen toistetaan ääneen rivi kerrallaan:
Ja, må hon leva!
Ja, må hon leva!
Ja, må hon leva uti hundrade år!
Javisst ska hon leva!
Javisst ska hon leva!
Javisst ska hon leva uti hundrade år!
Opetetaan SANASTOA: Powerpointin avulla
syntymäpäivä = en födelsedag
juhlat = kalas
kakku = en tårta
kynttilä = ett ljus
jäätelö = en glass
karkki = en godis
syntymäpäivähattu = en födelsedagshatt
lahja = en present
ilmapallo = en ballong
Hyvää syntymäpäivää! = Grattis på födelsedagen!
Muistipeli: Annetaan jokaiselle parille pino päivän sanoista ruotsiksi ja suomeksi. Heidän täytyy yhdessä etsiä oikeat parit (esim. juhlat = kalas). Kun ovat valmiita, ohjaaja(t) tarkistavat onko mennyt oikein. Oppilaita voi myös auttaa, jos he eivät muista kaikkia sanoja. Kaikki päivän sanat mukaan.
Askarrellaan syntymäpäivähatut: Lapsille annetaan etukäteen suorakaiteen muotoon leikattuja kartonkeja, joihin he voivat halutessaan leikata kuviota ylälaitaan, sekä koristella piirustuksilla. Aikuiset auttavat nitomaan hatut kiinni.
Vaihtoehtona hattujen askartelulle on nurkkaleikki (katso ohjeet ohjauksesta 1) päivän sanoilla.
Lopuksi opetetaan iän kertominen. ”Minä olen X -vuotias.” = ”Jag är X år gammal.”
Varaleikkinä rikkinäinen puhelin -leikki: Jaetaan oppilaat 4-5 jonoon ja näytetään jonon ensimmäisille joku tunnilla opituista sanoista (kirjoitettuna ja kuvana tai vain kirjoitettuna). Tämä kertoo sen seuraavalle jne. Katsotaan lopuksi pääsikö sana perille oikeassa muodossa. Eri jonoille voi antaa omat sanansa, jottei synny kaaosta ja liikaa kilpailua.
6. ohjaus: På havet!
Oppilaat seisomaan. ”God morgon!” ja oppilaat istumaan.
Kerrataan viime tunnin sanoja (syntymäpäivä)
Näytetään video Pepistä ja hänen isästään (esim. svtplay.se)
Kerrotaan Pepin isän nimi: Kapteeni Efraim Pitkätossu = Kapten Efraim Långstrump, laivan nimi: laiva Hopsu = skeppet Hoppetossa.
Opetetaan SANASTOA:
meri = ett hav
laiva = ett skepp
vene = en båt
kapteeni= kapten
satama = en hamn
pulloposti = flaskposten
isä = pappa
äiti = mamma
Ryhmän etsintäleikki: Oppilaille jaetaan laput, he lukevat lapun ja sen jälkeen alkavat toistaa sanaa, joka lapussa lukee. Näin kaikki oppilaat pääsevät harjoittelemaan sanojen ääntämistä. Esim. 18 oppilaan luokalle 6 sanaa on hyvä määrä, yhteen ryhmään tulee näin kolme henkilöä. Sanat valitaan päivän aiheista.
Jos omassa lapussa lukee hav, alkaa oppilas toistaa ”Hav, hav, hav…” niin kauan, kunnes hän löytää muut samaa sanaa toistavat.
Pullopostin kirjoittaminen yhdessä luokan kanssa: Lyhyt kirje, johon voi sisällyttää opittuja sanoja. Sen voi jättää luokkaan muistoksi. Vaihtoehtoisesti voi siirtyä suoraan nurkkaleikkiin.
Kertaava nurkkaleikki: Otetaan aikaisempien kertojen kuvia mukaan.
Diplomin anto luokalle.
Tack och hejdå!
Yksittäiskerran ohjaus: Eläimet ja numerot
Oppilaat seisomaan. ”God morgon!” = ”Hyvää huomenta!”. Oppilaat istumaan.
”Minun nimeni on…” = ”Jag heter…”
Opetetaan luokalle ”God morgon”, ”Jag heter…” ja ”Mikä sinun nimesi on?” = ”Vad heter du?”. Sen jälkeen oppilaat kääntyvät ja toistavat vieruskaverilleen ”God morgon, jag heter X. Vad heter du?”
Oppilailta kysytään:
Oletteko kuulleet ruotsin kieltä jossain? Osaako joku sanoa jotain ruotsiksi? Mitä tiedätte Ruotsista? Onko joku käynyt Ruotsissa?
Päivän teemaan. Jumppa: Pienet sammakot -laululeikki ruotsiksi. Kerrotaan, että sammakko = en groda. Musiikki (ja mahdollinen video) pyörimään ja kaikki tanssii musiikin tahtiin (pienet hyppelyt, korvien ja hännän heiluttaminen).
TAI
Små grodorna -laulu soimaan, jonka aikana oppilaat kävelevät rauhallisesti luokassa. Musiikin sammuessa oppilaat pysähtyvät lähimmän kaverin luo ja toistavat ”God morgon. Jag heter X. Vad heter du?”
Opetetaan SANASTOA: eläimet Powerpointin tai kuvakorttien avulla. Ohjaaja sanoo sanan suomeksi, sitten ruotsiksi, jonka jälkeen oppilaat toistavat sanan ruotsiksi.
sammakko = en groda
kissa = en katt
koira = en hund
hevonen = en häst
apina = en apa
lintu = en fågel
lehmä = en ko
lammas = ett får
possu = en gris
kana = en höna
Tämän jälkeen voi kysyä ”Mikä olikaan…” esim. ”Mikä olikaan hund?”
Ääntelyleikki: ohjaaja sanoo (mahdollisesti myös näyttää kuvan) eläimen ruotsiksi, ja lapset ääntelehtivät yhdessä. Esimerkiksi ”katt”, jolloin oppilaat alkavat ääntelehtiä kuin kissat.
Yksi oppilas ääntelehtii jotain opittua eläintä, ja muu luokka arvaa eläimen ruotsiksi.
Pantomiimi eläimistä: Liikutaan kuin eläimet, ilman ääntä. Ohjaaja esittää ensin yhden tai kaksi eläintä malliksi ja luokka arvaa ruotsiksi eläimen. Sen jälkeen yksi oppilas kerrallaan saa esittää luokan edessä ja muut arvaavat jälleen ruotsiksi. Jos aikaa vain vähän, voi tämän leikin jättää loppuun tai kokonaan pois.
Opetetaan numerot 1-10. Ohjaaja näyttää sormilla, mistä numerosta kyse (viisi sormea pystyssä on numero 5 jne.) ja sanoo yhden numeron kerrallaan, jonka jälkeen oppilaat toistavat kyseisen numeron. Kun on käyty numerot 10 asti, laskee koko luokka yhteen ääneen ohjaajan kanssa kymmeneen.
Nurkkaleikki: Katso ohjeet kohdasta 1. ohjaus. Lasketaan ruotsiksi kymmeneen. Nyt nurkissa eläimet. Jos ehtii pelata peliä useaan otteeseen, voi eläimiä vaihdella. Näin päästään kertaamaan useampaa eläintä.
Lopuksi opetetaan ”Näkemiin!” = ”Hejdå!” ja ”Kiitos!” = ”Tack!”