Plan Internationalin lapsen oikeuksien lähettiläs tuli käsittelemään kanssamme lapsen oikeuksia ja erilaisuutta.

Muistelimme, mitä oikeuksia lapsilla on ja harjoittelimme oman mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista. Lapsen oikeuksien lähettiläs kertoi väittämän, kuten ”lapsi saa sanoa mitä tahansa”, ”kaikki lapset ovat samanlaisia”, ”on tärkeää käydä eskaria” tai ”kaikilla maailman lapsilla on asiat hyvin”. Jos oli vättämän kanssa samaa mieltä piti nousta varpaille ja jos ei niin sit piti mennä kyykkyyn.

Katsoimme erilaisuudesta kertovan videon (https://www.facebook.com/yleperjantai/videos/492058457942924/) ja keskustelimme sen herättämistä ajatuksista.

Tarkastelimme kuvia erilaisista tilanteista ja pohdimme, miten voisimme niissä itse toimia. Keksimme keinoja, mitä itse voimme tehdä niin, että kaikilla olisi hyvä olla.

Piirsimme yhdessä kaverin kanssa kuvat, miten ratkaisisimme kuvissa olleet tilanteet. Keskustelimme siitä, mikä yhteistyötä tehdessä on tärkeää. Kuvat ovat esillä Karhujen ryhmätiloissa.

Kuuntelimme Johanna Kurkelan kappaleen ”Ainutlaatuinen”. Teimme harjoituksia, joiden avulla käsittelimme sitä, miten jokainen meistä on ainutlaatuinen mutta meillä on myös yhdistäviä ominaisuuksia:

”Kuljettiin ja tervehdittiin toisia eri tavalla esimerkiksi katsottiin silmiin ja hymyiltiin tai piti sanoa jotain ystävällistä ja halata ja esimerkiksi tehtiin niin että piti sanoa joku asia esimerkiksi että onko oma huone ja jos on oma huone niin menee jonkin niiden kanssa joilla on huone ja niillä joilla ei niin menee samaan ryhmään.”

Keskustelimme perheistämme ja siitä, millaisia perheitä on olemassa. Tutustuimme perheisiin mm. Monimuotoiset perheet ry:n julisteen avulla ja huomasimme, miten monenlaisia perheitä ryhmämme jäsenillä on: https://monimuotoisetperheet.fi/wp-content/uploads/2015/08/KPS_perheet_julisteV2_950x330mm_cmyk_final-2.pdf

Muodostimme erilaisia perheitä nukeilla…

…piirtäen ja…

…muotopalojen avulla.

Luemme lepohetkellä ja päiväpiirissä erilaisia perheistä kertovia kirjoja.

Mietimme myös, mitä perheen kanssa voi tehdä: leikkiä ulkona, leipoa, mennä uimaan, mennä HopLoppiin, mennä puistoon, mennä kauppaan, mennä luistelemaan, leikkiä, piirtää, askarrella, tehdä hamahelmillä, pelata jalkapalloa, herkutella, laiskotella, katsoa elokuvia ja pelata lautapelejä.

Katsoimme lopuksi videon perheistä kertovasta kirjasta ja harjoittelimme samalla englantia: https://www.youtube.com/watch?v=MIm_H01Z6Ss

Piirsimme jo aiemmin kuvia itsestä ja omasta perheestä. Eteisessämme on perheiden monimuotoisuutta käsittelevä näyttely.

Alamme käsitellä Karhuissa erilaisia lapsia askarruttavia globaalikasvatuksen sisältöjä.

Keskustelimme siitä, miten melkein jokaisessa maassa lapsella on oikeus leikkiin ja tutustuimme eri maiden liikuntaleikkeihin.

Matkustimme eri maihin lasten ehdottamilla tavoilla, kuten pyörällä, lentokoneella, karhuautolla, bussilla ja junalla. Turkissa leikimme Ebe-läpsyä, Nicaragualla Lippuleikkiä, Meksikossa Carpenteros, Carboneros ja Cardinales -leikkiä sekä Kiinassa Syyllisiä hedelmiä.

Seuraavaksi tutustumme monimuotoisiin perheisiin.

Luonnontietä käsittelevä projektimme lähestyy loppuaan. Tällä kertaa projektilla ei ole varsinaista loppuhuipennusta, mutta vietimme perheiden kanssa yhteisen tonttujen tiedepajan joulun aikaan. Projektin loppupuolella käsittelimme lasten kanssa vielä tabletin, puhelimen ja tietokoneen käyttöön liittyviä asioita.

Taulun oikeaan yläkulmaan keräsimme tilaston, jonka mukaan yhdeksästätoista vastaajasta yhdeksällä on oma puhelin, 13 pelaa kotona puhelimella, 13 pelaa kotona tabletilla, kahdeksan pelaa kotona tietokoneella ja 18 katsoo laitteilla ohjelmia ja videoita.

Karhut kertovat, että tablettia he käyttävät pelaamiseen sekä ohjelmien ja videoiden katsomiseen. Tietokoneella katsotaan videoita ja tulostetaan värityskuvia. Puhelimella Karhut pelaavat, katsovat jotain, tekevät jotain, soittavat ja viestittelevät.

Karhut pohtivat, miten pitkään he voivat käyttää älylaitteita: vapaapäivinä eniten, lähtöaika vaikuttaa, riippuu päivästä, kuinka paljon vaan ja joskus on rajoitus. Lisäksi Karhut perustelivat, miksi aina ei voi pelata: ei ole hyväksi kun pelaa liikaa, jos pelaa paljon illalla ei mee silmät kiinni koska on sininen ruutu, jos katsoo vain pädiä ei tahdo leikkiä, niska voi kipeytyä, kuluu rahaa jos aina ostaa pelejä, jos kattoo liikaa telkkaria tulee telkkarisairaus, silmiin alkaa sattua ja jos kattoo kauan videoita ei suostu menee syömään vaiks pyydetään.

Keskustelimme myös elokuvien ja pelien ikärajoista ja niiden merkityksestä.

Loman jälkeen siirrymme uuden projektin pariin. Alamme käsitellä globaalikasvatuksen sisältöjä, sillä mm. kulttuureihin, erilaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja auttamiseen liittyvät kysymykset ovat askarruttaneet eskarilaisia jo pitkään. Tänään ystävänpäivänä aloimme siirtää ajatuksia luonnontieteistä ystävyyden taajuudelle.

Luimme kirjan ystävyydestä ja sen monista muodoista.

Tutustuimme Värinauttien ystävyyden aakkosiin: http://varinautit.fi/uploads/7/9/4/1/79416740/aakkoset_ystavyydesta.pdf

Tutkimme Karhuissa sähköä ja sähkönjohtavuutta. Katsoimme ensin Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen videon ”Mistä sähkö tulee?”(https://www.youtube.com/watch?v=fLCaFf6h0h0), ja tämän jälkeen etsimme ja merkitsimme tarralapuilla tiloistamme sähköllä toimivia laitteita.

Teimme kamman, ilmapallon ja veden avulla erilaisia kokeita. Kuvassa koulutamme koiria. Kokeet kiinnostivat Karhuja kovasti: ”Hangattiin ilmapalloa tukkaamme ja sitte laitoimme hanasta tippa ilmapalloon ja sitten ne hiukset liikku siellä ja opetettiin palloa liikkumaan sähköllä”. Tutustuimme myös ukkoseen (https://www.youtube.com/watch?v=p_FG76fAloc) ja teimme salamakokeita.

Askartelimme LED-kortteja, eli kortteja, joissa on valo. Tältä kortti näyttää toiselta puolelta.

Valmiit kortit paristoa vailla.

Luimme sähköstä kertovan kirjan.

Opettelimme pelaamaan Makey Makey -laitteen avulla tietokonetta. Tutkimme samalla, mitkä esineet johtavat sähköä. Kuvassa olevassa pelissä ”piti kalastaa niit kaikkii kaloja”. Laitteen lainasimme TOP-keskuksesta. Tällä videolla lisää tietoa laitteen käytöstä: https://www.youtube.com/watch?v=rfQqh7iCcOU

Pääsimme vierailemaan erään ryhmäläisemme äidin työpaikalla, jonne kaksikko oli suunnitellut Karhuille erilaisia tehtäväpisteitä.

Karhut tutustuivat IT-alan yritykseen, jossa tehdään sovelluskehitystä sekä palvelu- ja liiketoiminnan muotoilua. Karhut näkivät oikeita koodareita, jotka kirjoittivat oikeaa koodikieltä.

Ohjelmoimme Mio-robottia: ”Se piirtää ja nostaa magneettisia esineitä.”

Pelasimme Robogem-lautapeliä: ”Siin pitää ohjelmoida robotti etsimään timantteja.”

Luovat koodausideat syntyvät, kun saa välillä pelata pöytäjalkkista: ”Jalkapallopelissä yks vetäs omaan maaliin.”

Kiitos vierailumahdollisuudesta!

Runebergin päivänä 5.2.2019 luimme Mauri Kunnaksen kirjaa ”Koiramäen Martta ja Ruuneperi”.

Opettelimme ”Ruuneperi” -laulun Soivan Siilin tahdittamana (https://open.spotify.com/album/14hbeG92YM1W43P7NPtToJ) ja teimme runoja Runorobotin avulla (https://www.yostaja.fi/runorobotti). Lisäksi katsoimme Runebergistä kertovan  tietoiskun (https://areena.yle.fi/1-3295704).

Karhut kävivät tutkimassa, millaista tekniikkaa paloasemalta löytyy.

”Me nähtiin paloautoja sammutusautoja tikasautoa ei nähty ja pomon maastoauto kunnon tilanteisiin.”

”Me katottiin esimerkiksi ku palomiehet tuli alas tuolta ja ne tekee jekkuja et kengässä onki kananmunaa tai vettä ku pitää lähteä ja sitte pitää vaan mennä.”

”Autoissa oli hydrauliikkapihtei ja moottorisahaa ja rälläkkää ja raivaussahaa ja akkuporakone ja akkumoottorisaha ja sähkömoottorisaha.”

”Me saatiin kokeilla palomiehen kypärää. Tämä on kasa ja tossa on takki.”

Pelastajat antoivat eskarilaisille perheineen läksyn: ”Että kokeilla sitä palovaroitinta heti tänään kotona.” Saimme myös heijastimet muistoksi.