Kategoria: Ruiskatu

Elokuun alussa osa päiväkodin lapsista palaili kesälomalta ruskettuneina ja vähintään pari senttiä pidempinä ja moni vaihtoi astetta isompien lasten ryhmään. Vekkuliryhmään asteli monta viimevuotista vesseliä, jotka siirtyivät kertaheitolla aivan talon toisesta päästä toiseen ja samalla virallisesti ”isojen lasten” ryhmään. Jo ovella ryhti suoristui ja selvästi oli havaittavissa ettei tässä enää olla mitään pieniä lapsia. Pienoinen jännitys ehkä väreili ilmassa ja vanhemmat pyörivät eteisessä hieman eksyneen näköisinä. Nopeasti kuitenkin huomattiin että ryhmähän on täynnä tuttuja ja opekin oli monelle tuttu reilun vuoden takaa.

Saimme todistaa paljon riemukkaita jälleennäkemisiä. Loman jälkeen on ihana taas saada paljon leikkikavereita ja päästä yhdessä tutkimaan uuden ryhmän ”uusia” leluja. Reippaasti ja rehellisesti annettiin myös palautetta ryhmän välineistöstä. Lisää roolivaatteita hankittiin hetimiten yleisön pyynnöstä ja mahtavat prinsessa-, poliisi-, tiikeri-, palomies-, Ryhmä Hau- ja monet muut roolileikit pääsivät vauhtiin. Ryhmän tunnelma on ollut iloinen ja välitön ja olemme saaneet huomata miten taitavia leikkijöitä ryhmässämme on.

Tutustuminen aikuisiin ja toisiin lapsiin on edennyt nopeasti. Aikuisten syliin on uskallettu kiivetä heti ensimmäisistä päivistä alkaen ja halaukset ovat lämmittäneet niin ilon kuin pienten harmitustenkin hetkillä. Positiivista palautetta on annettu ja saatu. ”Sinä olet tosi kiva” on aina mieltä lämmittävä palaute lapsen aikuiselle sanomana. Ja kun kaksi aikaisemmin toisilleen vierasta lasta tulee ulkoilun jälkeen riemusta hihkuen ja toisiaan halaillen sisälle, on hienoa olla todistamassa tätä uuden ystävyyden syntyä. Kallisarvoisia lahjojakin jaetaan päivittäin, piirrustuksia ja kauniita sanoja. Tänään sain hienoimman lahjan pitkään aikaan. 5-vuotias poika tuli päiväkotiin silmät loistaen ja ojensi minulle neliapilan. ”Sinä saat tämän! Voit toivoa jotain. Minä en vielä toivonut.” Oi, yksi käyttämätön toivomus aivan kuin saduissa. Tiedän tarkalleen mitä toivon <3

Toimintakausi alkaa olla lopuillaan ja Nassikoissa odotellaankin jo kesää… Kävimme ”isompien” Nassikkalaisten kanssa pienellä kesäisellä eväsretkellä metsässä ja voi sitä ilon määrää. Omat eväät olivat selvästi hieno juttu, mutta myös leikit kuten majanrakentelu ja lentokoneleikki kaatuneen puun päällä olivat suosiossa.

Ennen metsäretkeä vietimme huhtikuun lopussa vappua ja oli ilo nähdä kuinka moni pienistäkin oli pukeutunut naamiaisasuun talon omaan pellemuskariin. Joukostamme löytyi mm. ninja, prinsessoja, tiikeri, karhu, koira..

Nassikka-aikuiset toivottavat lämmintä kesää ja kiittävät kuluneesta lukuvuodesta!

Hyvää vuotta 2016!

Nassikoissa ollaan alkuvuodesta askarreltu satulintuja, kettuja lankasilpusta ja pupukortteja. Heti maaliskuun alussa aloimme askarrella rairuohopurkkeja…

Ystävänpäivänä 14.2 Nassikka-aikuiset järjestivät pienimuotoisen nukketeatterin ystävyydestä. Kutsut tehtiin lasten kanssa yhdessä ja sydänpolku johdatti lapset näytelmäpaikalle.

Maaliskuussa Nassikoissa luvassa rairuohon istutusta, isovanhempienpäivä ja pääsiäisenä varjoteatteriesitys.

Mukavaa pääsiäisen odotusta!

”Katsokaas ulos, mitä siellä mahtoi vilahtaa? Näkyikö tonttuja?”

Joulun alla Nassikoissa ihmetellään joulua ja kurkistellaan ulos, josko vaikka tontun punainen lakki vilahtaisi. Ihmettelyn ohella Nassikat ovat askarrelleet kävyistä kuusikoristeen oveen/seinälle, joulukortteja sekä leiponeet pipareita ja taikinaakin on hieman maisteltu.

Nassikoiden joulukalenterissa tänä vuonna tähti lentää lapsen luokse ja kertoo kuka saa kurkistaa, mitä tonttu on tuonut joulusukkaan. Joulusukasta paljastuu pieni käärö jonka sisällä on satuhieronta. Satuhieronta tehdään lapselle kahden kesken aamupiirin jälkeen. Pikkuhiljaa alkaa olla Nassikkalaisten vuosi pulkassa ja rauhoitutaan odottelemaan joulua ja lunta.

Nassikkalaiset toivottavat kaikille iloista joulunodotusta ja onnellista uutta vuotta 2016!