Bittejä maailmalta

Bett-messut olivat meille molemmille uusi ja vaikuttava kokemus. Pääsimme matkalle opetushallituksen hankkeen tiimoilta ja etsimme ideoita erityisesti MAA11 – Algoritmit ja lukuteoria -kurssia sekä ohjelmointia silmällä pitäen. Messut laajensivat perspektiiviä omaan työhömme lukion matematiikan opettajina sekä ylipäätään Suomen koulujen jopa poikkeuksellisen laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen opetusteknologiaan. Padit, tietokoneet sekä älytaulut eivät ole itsestäänselvyys kaikille opiskelijoille vielä monissa Euroopankaan maissa.

Messujen pääteemana oli selvästi tekoäly, johon lähes jokainen piste jollain tapaa liittyikin. Pisteitä kiertäessään sai kuitenkin olla tarkkana, milloin tekoälyä oli käytetty innovatiivisesti ja milloin se oli jopa huvittavan päälleliimattua. Olisimme kaivanneet myös kriittisempää näkökulmaa tekoälyn hyödyntämiseen opetustyössä, sillä pohdintoja haitoista, eettisyydestä tai esimerkiksi tietoturvaongelmista emme kuulleet lainkaan. Pieni AI-ähky messuilta jäi käteen ja olisikin kiinnostavaa päästä messuille myös tulevaisuudessa, kun jokin toinen aihe on pinnalla.

On kiinnostavaa nähdä, millainen rooli tekoälyllä tulee kouluissa tai omassa työssämme olemaan esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä. Messuilla tekoälyä tarjottiin runsaasti jo myös päiväkoti-ikäisten lasten arkeen ja opetukseen, esimerkiksi satujen luomiseen ja kerrontaan. Vaikka tekoäly on parhaimmillaan motivoiva ja inspiroiva työkalu, on hieman kylmäävää ajatella seurauksia, jos sillä korvataan enemmänkin sosiaalista kanssakäymistä sekä kohtaamisia. Tekoäly esitettiin myös arviointityökaluna eri oppiaineille, erityisesti reaaliaineiden kirjoitelmien arvioinnin tueksi. Mahtaako tekoälyn arviointi kuitenkaan olla opiskelijan näkökulmasta yhtä arvokas kuin opettajalta saatu palaute? Entä millaiset vaikutukset opiskelijan yksilölliseen tukemiseen ja koko opetusryhmän opettamiseen olisivat, jos tarkastustyö on suureksi osaksi tehty tekoälyllä?

CodeMonkey tarjoaa pelillistä ja innostavaa ohjelmointiopetusta päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Pidimme erityisesti siitä, että alusta asti koodausrivin näkymää ei ollut muokattu esimerkiksi palikkamuotoon. Oppimisympäristöt keskittyivät erityisesti Pythoniin, mikä sopisi hyvin MAA11-kurssiin ja voisi madaltaa opiskelijoiden kynnystä ohjelmoinnin aloittamiseen. Saimme esittelyn erityisesti lukiolaisille sopivaan versioon ja pääsimme kokeilemaan sitä. Harmillisesti ohjelmaa ei ole ainakaan vielä saatavilla suomen kielellä, joten esittelyn anti jäi lähinnä inspiraation tasolle.

Reissumme kohokohtia oli, kun pääsimme tutustumaan lounaan merkeissä Suomen Lenovo-tiimiin sekä viettämään iltaa Acerin pohjoismaiden edustajien kanssa. Oli mielenkiintoista kuulla suomalaisten koulujen erilaisista uudistuksista liittyen tietotekniikkahankintoihin kouluissa. Turussa on selvästi esimerkillisen yhtenäinen linja, mikä helpottaa paikallisten koulujen välistä yhteistyötä sekä opettajien arkea. Lontoon reissu oli täynnä kiinnostavia kohtaamisia sekä inspiroivia hetkiä. Kotiin oli mukava palata hienojen muistojen sekä uusien ajatusten kera!

Vuoden 2025 BETT-opetusteknologiatapahtuma pidettiin tutussa paikassa Lontoon ExCel-messukeskuksessa ja perinteisessä ajankohdassa tammikuun lopullla (22.-24.1.2025). Paikalla noin  35 000 osallistujaa 130 maasta, joista muutama sata kävijää Suomestakin – sekä yrityksiä yli 600. Ensivaikutelman perusteella messualue oli hieman supistunut viime kerrasta – mutta toisaalta täydet päivät halleissa eivät meinanneet riittää. Eli riittävästi on tutkittavaa edelleen.

Tapahtuma oli jaettu viime vuosien tapaan kahteen halliin. Pohjoisessa hallissa olivat enemmän esillä laitteet sekä nk. kansainvälinen alue, eli valtioiden osastot oman maan EdTech-osaamista esittelemässä. Suomella ei valitettavasti omaa osastoa ollut, mutta onneksi hallin start up -osastoilla oli mukana ainakin pari kotimaista tekijää: kysely- ja analysointisovellus Edulyzer sekä tekoälykoulutusohjelmia myyvä MinnaLearn.

Eteläisessä hallissa oli enemmän pedagogisia sovelluksia ja ratkaisuja, toisaalta myös runsaasti erilaisia turvallisuus- ja hallintasovelluksia, joille Britanniassa tuntuu olevan iso markkina – safeguarding oli monessa paikassa näkyvä sana. Lähes monopolimaasta tulevana hämmästyttää jaksaa myös erilaisten oppilashallinto-ohjelmien määrä. Huoltajatkin voivat kirjautua kouluun saapuessaan kosketusnäytöllä kuin hotellissa konsanaan.

Opetusteknologian ja digipedagogiikan trendit näkyvät aina hyvin BETTissä ja aallonharjalla oleva asia vaihtuu 2-4 vuoden välein. Ei liene yllättävää, että varsinkin eteläisessä hallissa kirjainyhdistelmä AI oli tänä vuonna se asia, joka piti olla jokaisen myyvän tuotteen kuvauksessa jotenkin mukana – itse tuotteessa se saattoi tarkoittaa mitä vain. Epätieteellisen näppituntuman perusteella isoilla ja vakiintuneilla toimijoilla oli mukavasti oppilaan oppimista ja sen mukauttamista tukevia ratkaisuja, mutta monilla pienemmillä toimijoilla markkinarakoa etsittiin opettajan työn helpottamisesta. Kokemukseni mukaan brittiopettajien työhön kuuluu meikäläistä koulumaailmaa enemmän kirjallisten tuntisuunnitelmien laatiminen ja valmista oppimateriaalia on niukemmin käytössä. Se näkyi myös työkaluissa, jotka lupasivat tekoälyn voimin tuottaa opettajalle näppärästi tuntisuunnitelmia ja oppimateriaalia, tai ainakin auttaa niissä.

Vielä runsaammin oli tarjontaa erilaisten tekoälypohjaisten arviointityökalujen saralla: opiskelija palauttaa esim. esseensä sähköisesti tai paperilla, jonka opettaja skannaa > tekoäly ehdottaa arviointia pisteinä ja/tai tekstipalautekuplina (”Voisit kertoa vielä tarkemmin Napoleonin nuoruusvuosista”) > opettaja tsekkaa koneen arviointiehdotukset, muokkaa niitä makunsa mukaan ja palauttaa sitten opiskelijalle. Helpottaako työtä? Varmaankin. Parantaako arviointien laatua? Ehkä. Ehkä ei. Eettisiä pohdintoja tämä ainakin nostaa heti mieleen. Kuinka paljon opettajan aitoa panosta tarvitaan prosessiin, että arviointi on ammattitaitoisen opettajan arviointi, eikä kielimallin tekemä arviointi? Arvostaako opiskelija ja huoltaja palautetta yhtä paljon, jos ajan kuluessa enenevä määrä sitä on kielimallin syytämää sanahelinää?  Toisaalta työkalu voi parhaimmillaan huomioida asioita, joita opettaja ei olisi huomannut ja auttaa siten rikastamaan arviointipalautteita. Pikaisen pohdinnan jälkeen näkisin, että kaikkein oleellisinta on, että opettaja jaksaa käydä konearvioinnit huolellisesti läpi ja karsia, täydentää ja parantaa niitä oman ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella, eikä ainakaan kiireessä naputella menemään koneen tuotoksia sellaisenaan opiskelijan ihmeteltäväksi.

Toki pienempienkin toimijoiden osastoilla oli kaikenlaista kiinnostavaa myös oppijan tueksi, esim. silmien liikettä tabletin kameralla seuraava lukusovellus.

Suurin ruuhka oli pitkin päiviä Microsoftin (M365), Adoben (Adobe Express), Googlen (Workspace for Education), Canvan ja Kahootin osastoilla. (Ja niillä osastoilla, joilla oli kahvikone.) Esimerkiksi Microsoftin Oppimisen apuohjelmat (Learning Accelerators) olivat toistuvasti esitysten aiheena ja nyt jo laajasti saatavilla eivätkä enää ”tulossa pian”. Uutuutena on mahdollisuus käyttää niitä myös Teamsin ulkopuolella erikseen, eli esim. (tuettuun) oppimisalustaan upotettuna.

Myös hieman kummajaisena opetusalan tapahtumassa ollut Meta tuntui kiinnostavan kansaa, vaikka itse melkein sain pienen GDPR-sätkyn osaston nähdessäni. Tosin huojennuin hieman, kun huomasin, että kyse ei ollut Whatsappin tai Instagramin pedagogisesta käytöstä, vaan osasto keskittyi Meta Quest VR-laseilla toimiviin oppimisen virtuaaliympäristöihin – missä onkin potentiaalia. Myös kameroilla varustetut Ray-Ban Meta -lasit kutsuivat uteliaimpia luokseen.

Isoon tapahtumaan mahtuu myös paljon pientä tärppiä niin hyvässä kuin pahassa, mutta niistä lienee parempi kirjoittaa vielä erikseen.

BETT-opetusteknologiatapahtuma antaa kävijälle oivan mahdollisuuden tutustua alan tuoreimpiin trendeihin. Samalla tapahtuman kautta voi tarkastella eri ilmiöiden ajallista jatkumoa, variaatioita eri maissa ja kulttuureissa sekä peilata niitä oman kaupungin tai koulun tilanteeseen.

Tänä vuonna eräs messujen teemoista oli kestävä kehitys. Laitevalmistajien puheissa ekologisuus ja kiertotalous alkoi nousta esiin noin 3-4 vuotta sitten. Tarjolla on ollut mm. monipakkauksissa toimitettavia laitteita, erilaisia vastuullisuusraportteja sekä tietysti erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä laitteita. Teema on vahvasti esillä myös Turun kaupungin visiossa ja hankintastrategiassa.

Seuraavassa mielenkiintoisimpia nostoja tarjonnasta:

BETT UK virallinen sustainablity parter Lenovo ja pakkausjätteen hyödyntäminen.  Lenovon ajatuksena on käyttää laitepakkauksia hyödyksi STEAM/STEM-opetuksessa.

Kestävyyskasvatusta ja ohjelmointia Micro:bitin ja Boson-antureiden avulla.

Monet toimijat esittelivät koulukäyttöön suunnattuja kunnostettuja kierrätyslaitteita.

Kierrätys- ja kestävyysteema jatkui myös kalustepuolella.

Välillä messujen jälkeen tuntuu siltä, että asia X vielä puuttuu Turusta tai on vasta kehitteillä. Nyt voi kuitenkin helposti todeta, että meillä on hienosti huomioitu kierrätys, kestävä kehitys ja niiden nivominen opetukseen. Oppilaslaitteiden elinkaari on pitkä ja sen päättyessä laitteet kierrätetään jatkokäyttöä varten. Käytöstä poistettuja kannettavia myös muunnetaan Chromebook-koneiksi oppilastyönä. Lisäksi käytössä on ollut jo pitkään ns. EKO-PC -laitteita. Green Steam -hankkeessa puolestaan kehitetään ja edistetään tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävään kehitykseen perustuvaa STEAM-opettajankoulutusta sekä STEAM-opetussisältöjä ja -materiaaleja.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Digikillan järjestämää Oppilaslaitteiden kestävä elinkaari & kiertotalous -webinaaria 14.2.2024.