What a BETT 2025

Mikä reissu?!
Bett messut tarjosivat parastaan vaikka hieman tuntuivat pienemmiltä aikaisempaan verrattuna. Silti riitti hyvin tekemistä ja näkemistä useammaksi päiväksi ja tuntui että jotkin asiat tuli vain haravoitua läpi.

Mitä jäi mieleeni?
AI sana oli lisätty kaikkialle. Tuntui siltä että sanan laittaminen ständiin esille toisi kyseisen tuotteen aallon harjalle. Edellisvuoden tekoäly hypetyksen jälkeen ”tekoäly-tulee” oli nyt siirrytty ajatukseen ”tekoälyä on meillä ohjelmissa sisällä”. Hienoa, että tekoälyä on osattu valjastaa oikein ohjelmien sisälle ja sen käyttöä on mietitty ja pohdittu tarkkaan. Tuntui siltä, että ajatus tekoälystä tukiälynä oli oivallettu hyvin työntekijälle ja oppilaalle tarpeen mukaan. Isoimmat firmat AI-työkaluineen olivat hyvin esillä. Microsoft, Google, Apple, Adobe Express, Kahoot ja Canva osasivat jo kättelyssä näyttää työkalujensa huikeat ominaisuudet joihin itsekin hurahdin.
Jäin kuitenkin kaipaamaan tekoälyn pedagogiikan näkymistä oppimisessa laajemmin. Mitä tekoäly on?, Mediakriittisyyttä, miten tekoäly näkyy maailmassa laajemmin?, miksi käyttää tekoälyä?, ja varsinkin pienimmille materiaalia laajempaan ymmärtämiseen? Ehkä ensi vuonna päästään tähän asti?!

Messuilla vastaan tuli pari hyvää innovatiivista juttua, mitkä olisi kiva saada suomenkin markkinoille. Rollingseeds peli oli loistava keksintö, minkä avulla harjoitellaan laskemisen taitoja sekä kirjaimia että sanoja. Peli motivoi loistavasti kolikoiden kera lapsia vaikkapa laskemaan päässälaskuna lausekkeita nopeaa tahtia. Itsekin hurahdin pelin tiimellykseen.

Aina ei kaikkeen tarvita tekoälyä tai digitaalisuutta. Tästä oli loistava esimerkki musiikin puolelta Musicon Fun & Creativity. Laite oli rakennettu puusta ja muistutti isoa soittorasiaa. Tätä rasiaa piti ohjailla nappuloilla soittamaan oikeaa musiikkia. Kuinka loistava keksintö. Koodaamisten alkeet tuli äkkiä käytyä läpi, kun nappeja paineli ja yritti saada oikean melodian aikaiseksi.

Lego-education tarjosi minulle tänä vuonna mahtavan tilaisuuden tutustua Lego koodaamiseen Lego prime -paketilla sekä pääsin tutustumaan osastolla Legon tuleviin STEAM paketteihin ja ajatuksiin. Koodaamisesta saimme kunnon legokisan aikaiseksi, kun innoissamme paketista värkkäsimme nopeaa hyppivää eläintä. Nämä tee se itse -pajat aina antavat parasta tulosta oppimisen suhteen jopa opettajille. Mitä jäin miettimään? Hyödynnämmekö varhaiskasvatuksessa riittävästi legojen tai dublojen ominaisuuksia oppimisessa vai onko legot useimmiten vain vapaaleikin väline ilman sujuvaa päämäärää? Pitäisikö varhaiskasvatuksenopettajia kouluttaa paremmin hyödyntämään legojen monimuotoisuutta? Voisiko oppimiseen lisätä legotoiminnallisuutta paremmin? Mitä jos laittaisimme opettajina oman mielikuvituksen liikkeelle ja uppoutuisimme yhdessä lasten kanssa legojen moniuloitteiseen maailmaan…

Bett vierailuni kruunasi Applen kutsu Bettersea Power Stationille pääkonttoriin tutustumaan. Kuinka upeaa oli nähdä tuon vanhan hiilivoimalan muotoutuminen toimistorakennukseksi ja miten hienosti oli vanhaa arkkitehtuuria kunnioitettu. Pääsimme lopuksi käymään rakennuksen korkean piipun näköalatasanteelle, missä Lontoo iltahämärässä näytti parastaan. Kiitos tästä mahdollisuudesta.

Olipa reissu toivottavasti näköpiirissä olisi jo Bett 2026.

AI että, BETT 2025

Vuoden 2025 BETT-opetusteknologiatapahtuma pidettiin tutussa paikassa Lontoon ExCel-messukeskuksessa ja perinteisessä ajankohdassa tammikuun lopullla (22.-24.1.2025). Paikalla noin  35 000 osallistujaa 130 maasta, joista muutama sata kävijää Suomestakin – sekä yrityksiä yli 600. Ensivaikutelman perusteella messualue oli hieman supistunut viime kerrasta – mutta toisaalta täydet päivät halleissa eivät meinanneet riittää. Eli riittävästi on tutkittavaa edelleen.

Tapahtuma oli jaettu viime vuosien tapaan kahteen halliin. Pohjoisessa hallissa olivat enemmän esillä laitteet sekä nk. kansainvälinen alue, eli valtioiden osastot oman maan EdTech-osaamista esittelemässä. Suomella ei valitettavasti omaa osastoa ollut, mutta onneksi hallin start up -osastoilla oli mukana ainakin pari kotimaista tekijää: kysely- ja analysointisovellus Edulyzer sekä tekoälykoulutusohjelmia myyvä MinnaLearn.

Eteläisessä hallissa oli enemmän pedagogisia sovelluksia ja ratkaisuja, toisaalta myös runsaasti erilaisia turvallisuus- ja hallintasovelluksia, joille Britanniassa tuntuu olevan iso markkina – safeguarding oli monessa paikassa näkyvä sana. Lähes monopolimaasta tulevana hämmästyttää jaksaa myös erilaisten oppilashallinto-ohjelmien määrä. Huoltajatkin voivat kirjautua kouluun saapuessaan kosketusnäytöllä kuin hotellissa konsanaan.

Opetusteknologian ja digipedagogiikan trendit näkyvät aina hyvin BETTissä ja aallonharjalla oleva asia vaihtuu 2-4 vuoden välein. Ei liene yllättävää, että varsinkin eteläisessä hallissa kirjainyhdistelmä AI oli tänä vuonna se asia, joka piti olla jokaisen myyvän tuotteen kuvauksessa jotenkin mukana – itse tuotteessa se saattoi tarkoittaa mitä vain. Epätieteellisen näppituntuman perusteella isoilla ja vakiintuneilla toimijoilla oli mukavasti oppilaan oppimista ja sen mukauttamista tukevia ratkaisuja, mutta monilla pienemmillä toimijoilla markkinarakoa etsittiin opettajan työn helpottamisesta. Kokemukseni mukaan brittiopettajien työhön kuuluu meikäläistä koulumaailmaa enemmän kirjallisten tuntisuunnitelmien laatiminen ja valmista oppimateriaalia on niukemmin käytössä. Se näkyi myös työkaluissa, jotka lupasivat tekoälyn voimin tuottaa opettajalle näppärästi tuntisuunnitelmia ja oppimateriaalia, tai ainakin auttaa niissä.

Vielä runsaammin oli tarjontaa erilaisten tekoälypohjaisten arviointityökalujen saralla: opiskelija palauttaa esim. esseensä sähköisesti tai paperilla, jonka opettaja skannaa > tekoäly ehdottaa arviointia pisteinä ja/tai tekstipalautekuplina (”Voisit kertoa vielä tarkemmin Napoleonin nuoruusvuosista”) > opettaja tsekkaa koneen arviointiehdotukset, muokkaa niitä makunsa mukaan ja palauttaa sitten opiskelijalle. Helpottaako työtä? Varmaankin. Parantaako arviointien laatua? Ehkä. Ehkä ei. Eettisiä pohdintoja tämä ainakin nostaa heti mieleen. Kuinka paljon opettajan aitoa panosta tarvitaan prosessiin, että arviointi on ammattitaitoisen opettajan arviointi, eikä kielimallin tekemä arviointi? Arvostaako opiskelija ja huoltaja palautetta yhtä paljon, jos ajan kuluessa enenevä määrä sitä on kielimallin syytämää sanahelinää?  Toisaalta työkalu voi parhaimmillaan huomioida asioita, joita opettaja ei olisi huomannut ja auttaa siten rikastamaan arviointipalautteita. Pikaisen pohdinnan jälkeen näkisin, että kaikkein oleellisinta on, että opettaja jaksaa käydä konearvioinnit huolellisesti läpi ja karsia, täydentää ja parantaa niitä oman ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella, eikä ainakaan kiireessä naputella menemään koneen tuotoksia sellaisenaan opiskelijan ihmeteltäväksi.

Toki pienempienkin toimijoiden osastoilla oli kaikenlaista kiinnostavaa myös oppijan tueksi, esim. silmien liikettä tabletin kameralla seuraava lukusovellus.

Suurin ruuhka oli pitkin päiviä Microsoftin (M365), Adoben (Adobe Express), Googlen (Workspace for Education), Canvan ja Kahootin osastoilla. (Ja niillä osastoilla, joilla oli kahvikone.) Esimerkiksi Microsoftin Oppimisen apuohjelmat (Learning Accelerators) olivat toistuvasti esitysten aiheena ja nyt jo laajasti saatavilla eivätkä enää ”tulossa pian”. Uutuutena on mahdollisuus käyttää niitä myös Teamsin ulkopuolella erikseen, eli esim. (tuettuun) oppimisalustaan upotettuna.

Myös hieman kummajaisena opetusalan tapahtumassa ollut Meta tuntui kiinnostavan kansaa, vaikka itse melkein sain pienen GDPR-sätkyn osaston nähdessäni. Tosin huojennuin hieman, kun huomasin, että kyse ei ollut Whatsappin tai Instagramin pedagogisesta käytöstä, vaan osasto keskittyi Meta Quest VR-laseilla toimiviin oppimisen virtuaaliympäristöihin – missä onkin potentiaalia. Myös kameroilla varustetut Ray-Ban Meta -lasit kutsuivat uteliaimpia luokseen.

Isoon tapahtumaan mahtuu myös paljon pientä tärppiä niin hyvässä kuin pahassa, mutta niistä lienee parempi kirjoittaa vielä erikseen.

Tieran Digioppimisen kehityspäivä 22.11.2024

Helsingin päärautatieaseman kello. Lumituiskuisessa Helsingissä, HTC-talossa järjestetty Tieran Digioppimisen kehityspäivä 22.11.2024 oli antoisa, vaikka sää verottikin kävijäkuntaa. Turusta kulki juna aikataulun mukaisesti molempiin suuntiin – hieno juttu! Digioppimisen kehityspäivän teemana oli ”Tulevaisuuden taitajat”.

Tapahtumassa oli mahdollisuus kohdata digioppimisesta innostuneita kollegoja sekä eri yritysten edustajia, jotka olivat paikalla jakamassa tietoa uusimmista opetusteknologioista ja -materiaaleista. Pitkä, mutta mukava päivä, jonka aikana sain verkostoitua ja keskustella vanhojen tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa.

Inspiroivat Keynote-puheenvuorot

Päivän keynote-puhujina olivat futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä aivotutkija ja psykologian tohtori Katri Saarikivi. Pölönen maalasi innostavan kuvan tulevaisuuden oppimisesta ja siitä, miten teknologia voi muuttaa oppimiskokemuksia. Saarikivi puolestaan syvensi ymmärrystämme aivojen toiminnasta ja siitä, miten voimme hyödyntää tätä tietoa opetuksessa. Molemmat puheenvuorot herättivät monta ajattelun aihetta ja vastavuoroista keskustelua yleisön kanssa.

futuristi perttu pölönen. psykologian tohtori katri saarikivi.

kauniin väriset ilmapallot. Lapsi mukaan töihin -päivä!

Lounastimme samassa rakennuksessa sijaitsevassa Antell Explorerissa, jossa olikin kova kuhina! Samaan päivään sattui Lapsi mukaan töihin -teemapäivä, ja HTC-talossa työskentelevät olivat saapuneet lastensa kanssa lounaalle. Kaikki mahtuivat joukkoon ja ruoka oli maittavaa. Lounasruokalassa oli myös koira 😀 Digioppimisen kehityspäivässäkin näkyi muutamia lapsia – tulevaisuuden taitajia. Lapset testailivat innoissaan I`m sandboxia, interaktiivista hiekkalaatikkoa sekä FunFlooria, interaktiivista lattiaa.

Monipuoliset näyttelyosastot ja työpajat

Päivän aikana järjestettiin työpajoja sekä aamulla että iltapäivällä. Työpajoja järjestivät Google, Microsoft, Atea/Apple, Otava Oy sekä Sanoma Pro. Osallistuin aamupäivällä Atean/Applen työpajaan ja iltapäivällä olin mukana Microsoftin työpajassa. Työpajat tarjosivat jotain uutta, jotain vanhaa ja joitain käytännön vinkkejä (tekoäly, monipuolinen ja luova oppiminen). Työpajojen osallistujat esittivät kysymyksiä, joiden myötä kehittyi hyviä keskusteluja.

Kestävä kehitys ja kiertotalous BETT-messuilla

BETT-opetusteknologiatapahtuma antaa kävijälle oivan mahdollisuuden tutustua alan tuoreimpiin trendeihin. Samalla tapahtuman kautta voi tarkastella eri ilmiöiden ajallista jatkumoa, variaatioita eri maissa ja kulttuureissa sekä peilata niitä oman kaupungin tai koulun tilanteeseen.

Tänä vuonna eräs messujen teemoista oli kestävä kehitys. Laitevalmistajien puheissa ekologisuus ja kiertotalous alkoi nousta esiin noin 3-4 vuotta sitten. Tarjolla on ollut mm. monipakkauksissa toimitettavia laitteita, erilaisia vastuullisuusraportteja sekä tietysti erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä laitteita. Teema on vahvasti esillä myös Turun kaupungin visiossa ja hankintastrategiassa.

Seuraavassa mielenkiintoisimpia nostoja tarjonnasta:

BETT UK virallinen sustainablity parter Lenovo ja pakkausjätteen hyödyntäminen.  Lenovon ajatuksena on käyttää laitepakkauksia hyödyksi STEAM/STEM-opetuksessa.

Kestävyyskasvatusta ja ohjelmointia Micro:bitin ja Boson-antureiden avulla.

Monet toimijat esittelivät koulukäyttöön suunnattuja kunnostettuja kierrätyslaitteita.

Kierrätys- ja kestävyysteema jatkui myös kalustepuolella.

Välillä messujen jälkeen tuntuu siltä, että asia X vielä puuttuu Turusta tai on vasta kehitteillä. Nyt voi kuitenkin helposti todeta, että meillä on hienosti huomioitu kierrätys, kestävä kehitys ja niiden nivominen opetukseen. Oppilaslaitteiden elinkaari on pitkä ja sen päättyessä laitteet kierrätetään jatkokäyttöä varten. Käytöstä poistettuja kannettavia myös muunnetaan Chromebook-koneiksi oppilastyönä. Lisäksi käytössä on ollut jo pitkään ns. EKO-PC -laitteita. Green Steam -hankkeessa puolestaan kehitetään ja edistetään tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävään kehitykseen perustuvaa STEAM-opettajankoulutusta sekä STEAM-opetussisältöjä ja -materiaaleja.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Digikillan järjestämää Oppilaslaitteiden kestävä elinkaari & kiertotalous -webinaaria 14.2.2024.

BETT 2024

Pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen haistelemaan opetusteknologiatapahtumista sen ehkä suurimman ja kauneimman, eli BETT-messujen uusia tuulia. Viimeksi Excel-hallissa vieraillessani oli vuosi 2020, ja metrossa naureskelimme maskeja käyttäville turisteille. Eipä tainnut tuosta montaa viikkoa mennä, kun koronatoimet alkoivat ja naureskelut jäivät pitkäksi aikaa…

 

Messualue ennallaan

 

Neljä vuotta vierähti vierailujen välissä, mutta yllättävänkin samanlaisena on BETTin konsepti pysynyt. Toki mukaan on tullut uudenlaisia mahdollisuuksia ja konsepteja erilaisiin pienryhmäluentoihin tai – keskusteluihin, mutta edelleen päähuomion vievät kaksi massiivista messuhallia, jotka ovat jaoteltu teemoittain erilaisiin osa-alueisiin. Tämä auttaa messuvierasta hahmottamaan itse tilaa ja priorisoimaan ajankäyttöään- etenkin siellä messuilun loppuvaiheessa, kun haluaa tehdä vielä ne ”viimeiset kierrokset” mielenkiintoisimmilla osastoilla.

Messualueen osastointi noudatti pitkälti samaa kaavaa, eli oman alueensa olivat saaneet laitevalmistajat, opetusvälineet, oppimisvälineet, eri maiden opetusministeriöt sekä hallintatyökalut. E-urheilu oli huomattavasti isommin edustettuna tällä kertaa, muodostaen oman osastonsa.

Laitevalmistajien osasto oli varsin laaja ja kattava. Erilaisia ratkaisuja niin päätelaitteiden kuin etenkin esitystekniikan saralla oli nähtävillä lukuisia ja niiden parissa olisi helposti vierähtänyt aikaa tovi jos toinenkin, mutta itse koitin hakea enemmänkin uusia näkökulmia digipedagogisiin kysymyksiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna messut eivät tarjonneet sinällään mitään uutta ja mullistavaa. Tosin se herätti itsessä myös ajatuksen, että meillä Suomessa on varsin kattavat kanavat, joiden kautta tietoja ja taitoja jaetaan avoimesti digipedagogisista kysymyksistä kiinnostuneille; on monia erilaisia someryhmiä ja -kanavia ( FB:n ryhmät, Esa Riutan YT-kanava yms.), on erilaisia massatapahtumia (ITK, Atea Focus yms.), on loistavia sivustoja (Matleena Laakson blogi, eri kuntien digiopetusmallit yms.). Kotimaisia asiantuntijoita seuraamalla pysyy kyllä hienosti kärryillä, missä mennään opetusteknologian suhteen- kiitokset siis heille!

 

Tekoälyn suhteen välimessut?

 

Tekoäly oli toki vahvasti mukana monella eri osa-alueelle tänä vuonna, mutta väkisinkin tuli mieleen ajatus, että koulumaailmasta käsin katsottuna ollaan vieläkin jonkinlaisessa ”Katsotaan, mitä tässä oikein tapahtuu”- tilassa. Koko asian mullistavuus kyllä tunnistetaan ja ainakin puheissa myös tunnustetaan; verrattiinpa sitä jopa sähkön keksimiseen. Vielä tänä vuonna tekoäly ihan käytännön tasolla näkyi eniten isojen toimijoiden tuotteissa. Microsoftin Copilot oli varsin isosti näkyvillä, Googlen ja muun muassa Canvan osastoilla pyöritettiin luentoja, joissa demottiin tavalla tai toisella tekoälyä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne ensi vuonna. Saavatko opettajat Copilotin tuomia ominaisuuksia käyttöönsä- entäpä oppilaat? Huhut kertovat, että myös iOS 18 ilmestyessään tuo tekoälytyökalut tavallista käyttäjää lähemmäksi- miten se vaikuttaa esim. meillä täällä Turussa tuhansiin oppijoihin, jotka käyttävät iPadia oppimisvälineenään? Kukaan ei varmastikaan kyseenalaista muutoksen valtavuutta, mutta keinot ja tavat tuntuivat olevan vielä ehkä vähän hämärän peitossa- siksi siis epäilykseni siitä, että kyseessä olisivat olleet ”välimessut” tämän asian suhteen.

 

Pienenä, vaan ei vähäisenä esimerkkinä siitä, millaista ohjelmaa olisin kaivannut rutkasti lisää ja juurikin siihen aiheeseen, jonka toivoisin ensi vuonna olevan enemmän tapetilla: tekoäly on tullut- miten voimme opettaa sen järkevää käyttöä oppijoille? Microsoft on luonut erinomaisen paketin, jonka avulla voidaan opettaa promptaamista erilaisten projektiesimerkkien kautta. Kannattaa tutustua! aka.ms/aipromptlab

 

 

Hallintatyökalut

 

Neljä vuotta sitten kirjoitin: ”Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville. ”

DigiOnea aloitettiin kehittämään loppuvuodesta 2020 ja tällä hetkellä se on seitsemässä kunnassa pilotointivaiheessa. Tässä mielessä olikin antoisaa käydä tutustumassa erilaisiin koulunhallintatyökalujen tarjoajiin. Muuten tilanne hallintatyökalujen osalta oli melko lailla sama kuin edellisellä kerralla vuonna 2020: harva, jos yksikään soveltuisi sellaisenaan meille Suomeen, vaan ne olivat tarkoitettu lähinnä paikallisten koulujen käyttöön. Harmi sinällään, sillä etenkin monet pienemmät, lähinnä opettajalle luokanhallintaan tarkoitetut ja enemmänkin oppimisalustoja muistuttavat hallintaohjelmistot näyttivät varsin mielenkiintoisilta. 

 

Sitä A:ta Stemiin…

 

 

 

Robotiikka- ja erilaisia STEM-henkisiä osastoja oli tänä(kin) vuonna erittäin runsaasti- ja hyvä niin! Osastoilla kurvaili omia ratojaan kymmeniä erilaisia robottiautoja- tosin näitä on nähty jo niin paljon, että vau-efektin mentyä olisi hyvä, jos jotkut valmistajat kehittäisivät ja esittelisivät erilaisia pedagogisesti järkeviä käyttötapoja näille erilaisille ”härveleille”. Tähän suuntaan oli ilahduttavasti osastoaan jo vienyt esim. MicroBit, jonka standeilta löytyi paljon käyttövinkkejä laitteen monipuoliseen luokkahuonekäyttöön.

HP esitteli myös uuden Otto-robottinsa. Itselle jäi vielä käytännön asiat, kuten hinnoittelu hieman epäselväksi, mutta varmasti tutustumisen arvoinen laite on tämäkin!

STEMia siis oli, mutta sitä A:ta jäin kaipaamaan… taito- ja taideaineita edistäviä innovaatioita näkyi valitettavan vähän. Toki videokuvaukseen ja editointiin liittyvää laitteistoa ja ohjelmistoa oli näytillä, mutta missä olivat (yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottaamatta) kuvataiteiluun, tarinankerrontaan, musiikin ja kaikenlaisen audiotaiteen tekemiseen tarkoitetut ohjelmistot/sovellukset?

 

Hajanaiset havainnot

 

Lopuksi vielä erinäisiä hajanaisia havaintoja messuilta:

  • Erityisen tuen oppijoille oli tarjolla runsas määrä erilaisia oppimista edesauttavia ratkaisuja
  • E-urheilu oli todella näkyvässä roolissa messuilla. En ihan päässyt kiinni siitä, miten esim. Fifan pelaaminen liittyy opetusteknologiaan…sinällään pelillisyydellä olisi varmasti paljonkin positiivista vaikutusta vaikkapa kouluviihtyvyyteen
  • Erilaisia liikkumista aktivoivia laitteita, kuten ”taikamattoja” ja ”-seiniä” oli esillä paljon ja niiden tarkoitusperä on mitä mainioin- olisiko hyvä löytää tilaa kuitenkin myös hieman pienemmän mittakaavan toimijoille, joilla voisi olla tarjota vaikkapa erilaisia pelillisyyttä hyödyntäviä, liikkumiseen kannustavia sovelluksia kalliiden ja vain pientä osaa kerrallaan liikuttavien mattojen ja seinien sijaan?
  • Matkan järjestelyt sekä matkaseura oli 10+ 🙂

 

 

 

 

 

Turku