Tieran Digioppimisen kehityspäivä 22.11.2024

Helsingin päärautatieaseman kello. Lumituiskuisessa Helsingissä, HTC-talossa järjestetty Tieran Digioppimisen kehityspäivä 22.11.2024 oli antoisa, vaikka sää verottikin kävijäkuntaa. Turusta kulki juna aikataulun mukaisesti molempiin suuntiin – hieno juttu! Digioppimisen kehityspäivän teemana oli ”Tulevaisuuden taitajat”.

Tapahtumassa oli mahdollisuus kohdata digioppimisesta innostuneita kollegoja sekä eri yritysten edustajia, jotka olivat paikalla jakamassa tietoa uusimmista opetusteknologioista ja -materiaaleista. Pitkä, mutta mukava päivä, jonka aikana sain verkostoitua ja keskustella vanhojen tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa.

Inspiroivat Keynote-puheenvuorot

Päivän keynote-puhujina olivat futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sekä aivotutkija ja psykologian tohtori Katri Saarikivi. Pölönen maalasi innostavan kuvan tulevaisuuden oppimisesta ja siitä, miten teknologia voi muuttaa oppimiskokemuksia. Saarikivi puolestaan syvensi ymmärrystämme aivojen toiminnasta ja siitä, miten voimme hyödyntää tätä tietoa opetuksessa. Molemmat puheenvuorot herättivät monta ajattelun aihetta ja vastavuoroista keskustelua yleisön kanssa.

futuristi perttu pölönen. psykologian tohtori katri saarikivi.

kauniin väriset ilmapallot. Lapsi mukaan töihin -päivä!

Lounastimme samassa rakennuksessa sijaitsevassa Antell Explorerissa, jossa olikin kova kuhina! Samaan päivään sattui Lapsi mukaan töihin -teemapäivä, ja HTC-talossa työskentelevät olivat saapuneet lastensa kanssa lounaalle. Kaikki mahtuivat joukkoon ja ruoka oli maittavaa. Lounasruokalassa oli myös koira 😀 Digioppimisen kehityspäivässäkin näkyi muutamia lapsia – tulevaisuuden taitajia. Lapset testailivat innoissaan I`m sandboxia, interaktiivista hiekkalaatikkoa sekä FunFlooria, interaktiivista lattiaa.

Monipuoliset näyttelyosastot ja työpajat

Päivän aikana järjestettiin työpajoja sekä aamulla että iltapäivällä. Työpajoja järjestivät Google, Microsoft, Atea/Apple, Otava Oy sekä Sanoma Pro. Osallistuin aamupäivällä Atean/Applen työpajaan ja iltapäivällä olin mukana Microsoftin työpajassa. Työpajat tarjosivat jotain uutta, jotain vanhaa ja joitain käytännön vinkkejä (tekoäly, monipuolinen ja luova oppiminen). Työpajojen osallistujat esittivät kysymyksiä, joiden myötä kehittyi hyviä keskusteluja.

Kestävä kehitys ja kiertotalous BETT-messuilla

BETT-opetusteknologiatapahtuma antaa kävijälle oivan mahdollisuuden tutustua alan tuoreimpiin trendeihin. Samalla tapahtuman kautta voi tarkastella eri ilmiöiden ajallista jatkumoa, variaatioita eri maissa ja kulttuureissa sekä peilata niitä oman kaupungin tai koulun tilanteeseen.

Tänä vuonna eräs messujen teemoista oli kestävä kehitys. Laitevalmistajien puheissa ekologisuus ja kiertotalous alkoi nousta esiin noin 3-4 vuotta sitten. Tarjolla on ollut mm. monipakkauksissa toimitettavia laitteita, erilaisia vastuullisuusraportteja sekä tietysti erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä laitteita. Teema on vahvasti esillä myös Turun kaupungin visiossa ja hankintastrategiassa.

Seuraavassa mielenkiintoisimpia nostoja tarjonnasta:

BETT UK virallinen sustainablity parter Lenovo ja pakkausjätteen hyödyntäminen.  Lenovon ajatuksena on käyttää laitepakkauksia hyödyksi STEAM/STEM-opetuksessa.

Kestävyyskasvatusta ja ohjelmointia Micro:bitin ja Boson-antureiden avulla.

Monet toimijat esittelivät koulukäyttöön suunnattuja kunnostettuja kierrätyslaitteita.

Kierrätys- ja kestävyysteema jatkui myös kalustepuolella.

Välillä messujen jälkeen tuntuu siltä, että asia X vielä puuttuu Turusta tai on vasta kehitteillä. Nyt voi kuitenkin helposti todeta, että meillä on hienosti huomioitu kierrätys, kestävä kehitys ja niiden nivominen opetukseen. Oppilaslaitteiden elinkaari on pitkä ja sen päättyessä laitteet kierrätetään jatkokäyttöä varten. Käytöstä poistettuja kannettavia myös muunnetaan Chromebook-koneiksi oppilastyönä. Lisäksi käytössä on ollut jo pitkään ns. EKO-PC -laitteita. Green Steam -hankkeessa puolestaan kehitetään ja edistetään tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävään kehitykseen perustuvaa STEAM-opettajankoulutusta sekä STEAM-opetussisältöjä ja -materiaaleja.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Digikillan järjestämää Oppilaslaitteiden kestävä elinkaari & kiertotalous -webinaaria 14.2.2024.

BETT 2024

Pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen haistelemaan opetusteknologiatapahtumista sen ehkä suurimman ja kauneimman, eli BETT-messujen uusia tuulia. Viimeksi Excel-hallissa vieraillessani oli vuosi 2020, ja metrossa naureskelimme maskeja käyttäville turisteille. Eipä tainnut tuosta montaa viikkoa mennä, kun koronatoimet alkoivat ja naureskelut jäivät pitkäksi aikaa…

 

Messualue ennallaan

 

Neljä vuotta vierähti vierailujen välissä, mutta yllättävänkin samanlaisena on BETTin konsepti pysynyt. Toki mukaan on tullut uudenlaisia mahdollisuuksia ja konsepteja erilaisiin pienryhmäluentoihin tai – keskusteluihin, mutta edelleen päähuomion vievät kaksi massiivista messuhallia, jotka ovat jaoteltu teemoittain erilaisiin osa-alueisiin. Tämä auttaa messuvierasta hahmottamaan itse tilaa ja priorisoimaan ajankäyttöään- etenkin siellä messuilun loppuvaiheessa, kun haluaa tehdä vielä ne ”viimeiset kierrokset” mielenkiintoisimmilla osastoilla.

Messualueen osastointi noudatti pitkälti samaa kaavaa, eli oman alueensa olivat saaneet laitevalmistajat, opetusvälineet, oppimisvälineet, eri maiden opetusministeriöt sekä hallintatyökalut. E-urheilu oli huomattavasti isommin edustettuna tällä kertaa, muodostaen oman osastonsa.

Laitevalmistajien osasto oli varsin laaja ja kattava. Erilaisia ratkaisuja niin päätelaitteiden kuin etenkin esitystekniikan saralla oli nähtävillä lukuisia ja niiden parissa olisi helposti vierähtänyt aikaa tovi jos toinenkin, mutta itse koitin hakea enemmänkin uusia näkökulmia digipedagogisiin kysymyksiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna messut eivät tarjonneet sinällään mitään uutta ja mullistavaa. Tosin se herätti itsessä myös ajatuksen, että meillä Suomessa on varsin kattavat kanavat, joiden kautta tietoja ja taitoja jaetaan avoimesti digipedagogisista kysymyksistä kiinnostuneille; on monia erilaisia someryhmiä ja -kanavia ( FB:n ryhmät, Esa Riutan YT-kanava yms.), on erilaisia massatapahtumia (ITK, Atea Focus yms.), on loistavia sivustoja (Matleena Laakson blogi, eri kuntien digiopetusmallit yms.). Kotimaisia asiantuntijoita seuraamalla pysyy kyllä hienosti kärryillä, missä mennään opetusteknologian suhteen- kiitokset siis heille!

 

Tekoälyn suhteen välimessut?

 

Tekoäly oli toki vahvasti mukana monella eri osa-alueelle tänä vuonna, mutta väkisinkin tuli mieleen ajatus, että koulumaailmasta käsin katsottuna ollaan vieläkin jonkinlaisessa ”Katsotaan, mitä tässä oikein tapahtuu”- tilassa. Koko asian mullistavuus kyllä tunnistetaan ja ainakin puheissa myös tunnustetaan; verrattiinpa sitä jopa sähkön keksimiseen. Vielä tänä vuonna tekoäly ihan käytännön tasolla näkyi eniten isojen toimijoiden tuotteissa. Microsoftin Copilot oli varsin isosti näkyvillä, Googlen ja muun muassa Canvan osastoilla pyöritettiin luentoja, joissa demottiin tavalla tai toisella tekoälyä hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne ensi vuonna. Saavatko opettajat Copilotin tuomia ominaisuuksia käyttöönsä- entäpä oppilaat? Huhut kertovat, että myös iOS 18 ilmestyessään tuo tekoälytyökalut tavallista käyttäjää lähemmäksi- miten se vaikuttaa esim. meillä täällä Turussa tuhansiin oppijoihin, jotka käyttävät iPadia oppimisvälineenään? Kukaan ei varmastikaan kyseenalaista muutoksen valtavuutta, mutta keinot ja tavat tuntuivat olevan vielä ehkä vähän hämärän peitossa- siksi siis epäilykseni siitä, että kyseessä olisivat olleet ”välimessut” tämän asian suhteen.

 

Pienenä, vaan ei vähäisenä esimerkkinä siitä, millaista ohjelmaa olisin kaivannut rutkasti lisää ja juurikin siihen aiheeseen, jonka toivoisin ensi vuonna olevan enemmän tapetilla: tekoäly on tullut- miten voimme opettaa sen järkevää käyttöä oppijoille? Microsoft on luonut erinomaisen paketin, jonka avulla voidaan opettaa promptaamista erilaisten projektiesimerkkien kautta. Kannattaa tutustua! aka.ms/aipromptlab

 

 

Hallintatyökalut

 

Neljä vuotta sitten kirjoitin: ”Samalla työkalulla voidaan sitten myös hoitaa viestintä koteihin, oppilasrekisterien ja -ryhmien ja muiden vastaavien ylläpito, vuosiarvioinnit yms… eli ikään kuin Wilma, Primus ja (esim.) Microsoft Teams yhdessä paketissa. Itselläni ainakin heräsi kysymys: voisiko tällaisesta all-in-one-paketista olla jotain hyötyä yksittäiselle opettajalle tai koululle? Ainakin ajatuksen tasolla on vaikea ajatella, että nykyinen, usean eri rinnakkaistoimijan systeemi olisi jotenkin joustava ja että se säästäisi opettajan aikaa muille tärkeille tehtäville.

DigiOnea aloitettiin kehittämään loppuvuodesta 2020 ja tällä hetkellä se on seitsemässä kunnassa pilotointivaiheessa. Tässä mielessä olikin antoisaa käydä tutustumassa erilaisiin koulunhallintatyökalujen tarjoajiin. Muuten tilanne hallintatyökalujen osalta oli melko lailla sama kuin edellisellä kerralla vuonna 2020: harva, jos yksikään soveltuisi sellaisenaan meille Suomeen, vaan ne olivat tarkoitettu lähinnä paikallisten koulujen käyttöön. Harmi sinällään, sillä etenkin monet pienemmät, lähinnä opettajalle luokanhallintaan tarkoitetut ja enemmänkin oppimisalustoja muistuttavat hallintaohjelmistot näyttivät varsin mielenkiintoisilta. 

 

Sitä A:ta Stemiin…

 

 

 

Robotiikka- ja erilaisia STEM-henkisiä osastoja oli tänä(kin) vuonna erittäin runsaasti- ja hyvä niin! Osastoilla kurvaili omia ratojaan kymmeniä erilaisia robottiautoja- tosin näitä on nähty jo niin paljon, että vau-efektin mentyä olisi hyvä, jos jotkut valmistajat kehittäisivät ja esittelisivät erilaisia pedagogisesti järkeviä käyttötapoja näille erilaisille ”härveleille”. Tähän suuntaan oli ilahduttavasti osastoaan jo vienyt esim. MicroBit, jonka standeilta löytyi paljon käyttövinkkejä laitteen monipuoliseen luokkahuonekäyttöön.

HP esitteli myös uuden Otto-robottinsa. Itselle jäi vielä käytännön asiat, kuten hinnoittelu hieman epäselväksi, mutta varmasti tutustumisen arvoinen laite on tämäkin!

STEMia siis oli, mutta sitä A:ta jäin kaipaamaan… taito- ja taideaineita edistäviä innovaatioita näkyi valitettavan vähän. Toki videokuvaukseen ja editointiin liittyvää laitteistoa ja ohjelmistoa oli näytillä, mutta missä olivat (yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottaamatta) kuvataiteiluun, tarinankerrontaan, musiikin ja kaikenlaisen audiotaiteen tekemiseen tarkoitetut ohjelmistot/sovellukset?

 

Hajanaiset havainnot

 

Lopuksi vielä erinäisiä hajanaisia havaintoja messuilta:

  • Erityisen tuen oppijoille oli tarjolla runsas määrä erilaisia oppimista edesauttavia ratkaisuja
  • E-urheilu oli todella näkyvässä roolissa messuilla. En ihan päässyt kiinni siitä, miten esim. Fifan pelaaminen liittyy opetusteknologiaan…sinällään pelillisyydellä olisi varmasti paljonkin positiivista vaikutusta vaikkapa kouluviihtyvyyteen
  • Erilaisia liikkumista aktivoivia laitteita, kuten ”taikamattoja” ja ”-seiniä” oli esillä paljon ja niiden tarkoitusperä on mitä mainioin- olisiko hyvä löytää tilaa kuitenkin myös hieman pienemmän mittakaavan toimijoille, joilla voisi olla tarjota vaikkapa erilaisia pelillisyyttä hyödyntäviä, liikkumiseen kannustavia sovelluksia kalliiden ja vain pientä osaa kerrallaan liikuttavien mattojen ja seinien sijaan?
  • Matkan järjestelyt sekä matkaseura oli 10+ 🙂

 

 

 

 

 

Bett2024 ja DigiOne

Bett-messumatkani Lontooseen siirtyi vuodella ja toteutui nyt tammikuussa 23.-26.1.2024. Seitsemän vuoden takaisen, edellisen matkani muistikuvissa oli, että Bettissä on runsaasti esillä erilaisia koulujen hallintoon liittyviä palveluiden tarjoajia, joten ajankohta matkalle oli täydellinen. DigiOnessa nimittäin alkaa uusien kokonaisuuksien kilpailutus, yhtenä keskeisimpänä perusopetuksen ja lukioiden valintatarjottimet.

Pettymyksekseni Management-palveluiden esittelijöiden lista oli lyhentynyt huomattavasti ja todellisia palveluiden tarjoajia oli vain neljällä eri messuosastolla; Iris Education, Satchel, Bromcom ja Classter. Sen sijaan erilaisia oppimisympäristöpalveluita esitteleviä osastoja oli lukuisia. Neljästä mainitusta management-palvelusta kolmella sainkin erinomaiset demot ja esittelijät vastasivat mielellään tarkentaviin ja yksityiskohtaisiin kysymyksiini. Classterin osastolla ei ollut paikalla ketään, joka olisi voinut demota heidän palveluaan niin syvällisesti kuin halusin, joten sovimme heidän kanssaan Teams-kokouksesta asian tiimoilta.

Yleisesti paikalliset hallintopalveluiden ratkaisut sisälsivät hyvin samankaltaisia palveluita kuin mitä olemme DigiOnessa tekemässä tai sitten ne olivat kokonaan ”kolmannen” osapuolen toimittamia lisäpalveluita. Lisäksi yleensä mukana oli myös maksupalvelu, jolla huoltajat pystyvät hoitamaan kouluille tapahtuvan maksuliikenteen. Esittelyiden perusteella voi sanoa, että ainakin DigiOnen Opetus-palvelun toiminnallisuudet ovat huomattavasti kehittyneemmät kuin mitä näin paikallisissa palveluissa.

Erityisen mielenkiintoni kohteena olivat oppilaiden valintojen tekeminen ja valintojen muuttaminen. Näistä sainkin mukavasti uusia ideoita ja ajatuksia valintojen tekemiseen DigiOnen valintatarjottimien kilpailutusta ajatellen. Valintojen vaihtamisesta sen sijaan anti jäi vähän ohueksi. Useammalla osastolla esittelijät kertoivat, että mm. Kanadassa on hyvin samantyyppinen tilanne kuin Suomen lukioissa, mutta heidän palveluistaan puuttui vielä kyseiset toiminnallisuudet vaikkakin ne olivat jo kehityksen aikajanoilla.

Muussa mielessä messuista jäi vähän ”välivuotinen” olo, sillä kaksi selkeää pääteemaa, robotiikka ja AI jättivät molemmat toivomisen varaa. Lukuisilla robotiikan osastoilla toistuivat samat komponentit ja ideat, eikä mitään uutta mullistavaa näkynyt. Vastaavasti AI ei ole vielä kehittynyt niin, että sen käytöstä opetuksen apuna/välineenä olisi nähty vielä suuria oivalluksia, ehkä seuraavina vuosina niitäkin näkyy.

Kokonaisuutena messut eivät ehkä ihan kiitettävään arvosanaan pääse, mutta 8,5 on ihan kelpo arvosana. Muuten matkan järjestelyt olivat erinomaiset!

Kannustetaanko riittävästi ja MIKSI???

BETT 2023 Lontoo

Messut olivat isoimmat opetuksen alan messut missä olen aiemmin vieraillut. Lontoo jo ympäristössään kansainvälisellä vivahteellaan teki vaikutuksen. Messuilla oli hurjasta katsottavaa ja koettavaa. Näytteilleasettajat olivat rakentaneet paikkansa laitepainotteisesti ja rikkaasti esille. teksti Better than ever. Tunnelma oli tiivis ja puheensorina eri kielillä toi oman mukavan lisänsä messuihin. Monta rikasta keskusteluhetkeä eri ihmisten välillä tulikin pidettyä narikkajonosta-näytteille asettajien standeille asti.

Mitä tarttui mieleeni messuilta…

Kannustetaanko meillä tarpeeksi oppilaita kehittymään varsinkin alueilla missä oppilaat ovat erittäin hyviä ja lahjakkaita? Keskitymmekö liikaa varhaiskasvatuksessa tasapäistämään oppilaita ja mietitään asioita missä heidän tulisi vielä kehittyä tietylle tasolle? Näitä asioita jäin pohtimaan varsinkin muutaman luennonjälkeen…

STEAM esiintyi messuilla hyvinkin pienellä osalla mikä oli harmillista. Itse onnistuin osallistumaan Sandy Principalin (Vice Principal, Amerikanska Gymnasiet) pitämään luentoon Girls in STEM -and the Year is…2023. Hän oli ottanut mukaansa kaksi opiskelijaansa Vilma Emalusson ja Lee Johannisson. Luennon pääajatuksena oli, kannustetaanko opiskelijoita varsinkin tyttöjä riittävästi tieteen parissa toimimiseen ja suuntautumaan STEMin maailmaan. Luennosta paistoi läpi, kuinka kannustamalla oppilaita saadaan aikaan ihmeitä.

kuvassa tunnetut steam naiset. Näiden tyttöjen kannustuksen alkaminen jo pienestä (perhe ja koulut) ajoivat tytöt STEMin kautta pisteeseen missä he ovat tänä päivänä; lanseeraamassa ulos sovellusta mikä tukee lukihäiriöisten oppilaiden lukemisen kehitystä sujuvammaksi. Eli iTack Reading; “As part of our ongoing commitment to innovation, we are currently working on iTack Focus, a program that uses eyetarcking technology to help individuals improve their focus and concentration. With iTrack Focus, the program automatically detects which parts of the screen the user is focusing on and darkens the rest of the screen, making it less distracting.” Luento oli siis hyvä ja pieni keskusteluhetki Sandyn kanssa myöhemmin tuki ajatusmalliani lahjakkaiden lasten kannustamisen tärkeydestä jo varhaislapsuudessa!

Parhaimmillaan lahjakkuuksien huomaaminen ja niiden alueiden ”upgreidaaminen” korkeammalle saa meistä löytymään alueita mitkä saattavat jäädä muutoin taka-alalle. Eli Kannustammeko riittävästi jo varhaislapsuudessa lahjakkaita oppijoita ja puskemmeko heitä tarpeeksi seuraavalle tasolle? Ja varsinkin niitä tyttöjä teknologian parissa?!

Toinen asia mikä jäi mietityttämään näillä messuilla oli, kerrommeko riittävästi eri-ikäisille oppijoille, MIKSI asioita tehdään vaan keskitymmekö me ohjaamaan, vaan ohjelmistoja ja asioista kun niitä tulee ohjata? Ymmärtääkö diginatiivi oppilas miksi hänen tulee osata eri ohjelmia? Ymmärtääkö oppilas, miten näitä ohjelmia käytetään tai mihin niitä tarvitaan reaalimaailmassa?

Aiheeseen sukellettiin Stefanie Campell  (Deputy Head of Enterprise, Entrepreneurship and the Environment, South Estern Regional College) luennolla; Future-scaping: the role of technology in developing work-ready students in Further Education. Luennolla pohdittiin mitä taitoja tulisi opettaa oppilaille, jotta he vastaavat tulevaisuuden työn taitojen vaatimuksia. Pohdittiin myös Miksi asioita tulisi selittää oppilaille enenevissä määrin ajatuksella ”Our students don’t just need to be qualified for a job, they need to be  ready for work…”näyttötaulu ja nainen edessä.

Hänen luentonsa perustui ajatukseen, että tulevaisuudessa tarvitsemme erilasia ohjelmistopaketteja yms. kuten Microsoft365 palveluja, mutta muistammeko kertoa miksi niitä harjoitellaan ja opetellaan, osaako oppilaat hyödyntää näiden ohjelmistojen käyttöä tulevaisuudessa soveltaen niitä reaalimaailman tavoitteisiin? Hänen koulutusohjelmassaan keskitytään juuri tähän reaalimaailman asettamiin tavoitteisiin ja ohjelmistojen käyttöön siitä näkökulmasta rakennettuna.

Itse peilaan asiaa jo varhaislapsuuden opettamisen näkökulmaan -Kerrommeko riittävästi perustellen MIKSI lapsille jo pienenä mitä opettelemme ja opimme vai jääkö asiat kertomatta Varhaiskasvatuksen kiireisen arjen alle, kun vain puskemme opetusta ja kasvatusta läpi joka päivä? Pitäisikö pysähtyä välillä pohtimaan itsekin MIKSI opetan/ohjaan ja muistanko perustella asioita ihan ääneen jo lapselle?!

Messut siis saivat aikaan sen mitä hain eri laiteisiin tutustumisen lisäksi -pohtimaan syvällisemmin pedagogisia tarkoituksia. Osui ja upposi siis minuun! Odottelen jo seuraavaa Bett-messu kokemusta innolla, sillä kansainväliset keskusteluhetket tukevat aina oman pedagogisen näkemyksen kehittymistä!

Turku