Kuntoutus on terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelu. Kun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kuntouttavan tahon kanssa, on kyse monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä.
Mitä kuntoutus on?
Lapsi voi saada kuntoutusta esimerkiksi vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi. Lääkinnällistä kuntoutusta on esimerkiksi puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia ja apuvälinepalvelut. Kuntoutuksen muodot, sisältö, kesto ja tavoitteet ovat moninaisia ja vaihtelevia. Esimerkiksi lapsen ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja tai epilepsiahoitaja voi ohjata varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsen ruokavalioon tai sairaudenhoitoon liittyvissä asioissa, tai toimintaterapeutti pitää lapsen terapiakäynnin lapsen varhaiskasvatuspäivän yhteydessä.
Yhteistyö
Lapsen tuen tarpeiden ollessa suuret varhaiskasvatuksen, lasta kuntouttavien tahojen ja huoltajien suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää. Parhaimmillaan lapsen kuntoutus ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka integroituvat ja molemmat tukevat toisiaan. Hyvän yhteistyön rakentuminen vaatii aikaa ja sitä edistää avoimuus ja luottamus eri toimijoiden välillä.
Yhteistyötä tehdään huoltajien luvalla lapsen etu ensisijalla. Huoltajan osallisuus yhteistyössä tukea oman lapsen kasvua ja oppimista. Huoltajan kanssa voidaan sopia, että lapsen kuntouttava taho kutsutaan mukaan vasukeskusteluun, jossa sovitaan tarkemmin tavoista, joilla pidetään yhteyttä ja tehdään yhteistyötä. Yhteistyö kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Yhteistyö lisää sekä varhaiskasvatushenkilöstön että kuntouttavan ammattilaisen ymmärrystä lapsesta ja lapsen tuen tarpeista ja mahdollistaa monialaisen ja ammatillisen tuen toteutumisen lapsen arjessa. Lapsen kuntoutukseen voi sisältyä myös erikseen myönnettyjä ohjauskäyntejä, jotka voi olla suunnattu kotiin ja/tai varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksen ja lasta kuntouttavien terapeuttien väliseen yhteistyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia ja se räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että sekä lapsen tuesta vastaava varhaiskasvatuksen henkilöstö että lasta kuntouttava tahoilla on yhteinen käsitys tavoitteista, joita lapsen varhaiskasvatuksessa ja kuntoutuksessa tuetaan.
Tarkasteltaessa varhaiskasvatuksen tekemää yhteistyötä lapsen kuntouttavan tahon kanssa huoltajien osallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka vasukeskustelussa olisi sovittu, että varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla suoraan yhteydessä lapsen kuntouttavaan tahoon vinkkien kysymykseksi, on tärkeää pitää huoltaja tietoisena esimerkiksi huolista, joita keskusteluissa on tuotu esille. Esimerkiksi kun päiväkodissa herää huoli lapsen toiminnasta kysytään huoltajilta ensin vinkkejä johonkin tilanteeseen ja huoltajalle kerrotaan etukäteen siitä, että tarkoituksena on kysyä lapsen toimintaterapeutilta vinkkejä tilanteeseen.
Kuntoutuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksen ympäristössä
Kuntoutukseen kuuluvia terapiakäyntejä voidaan järjestää varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Lasten kuntoutusuunnitelmissa terapiakäyntejä saatetaan suositella pidettäväksi lapsen lähiympäristössä. Lapsiryhmässä kuntoutuksen ammattilainen näkee lapsen toimintaa vertaisryhmässä ja voi myös mallintaa käyttämiään työtapoja varhaiskasvatushenkilöstölle. Varhaiskasvatuksen henkilöstö jakaa puolestaan kuntouttavalle taholle tärkeää tietoa lapsen arjesta sekä toimintatavoista ja menetelmistä, jotka tukevat lasta varhaiskasvatuksessa.
Mahdollistamalla lapsen terapiakäynti varhaiskasvatuksen tiloissa voidaan myös vähentää siirtymien määrää lapsen päivän aikana. Tämä voi tukea sekä lapsen että perheiden jaksamista arjessa ja vaikuttaa suotuisasti myös lapsen toimintaan varhaiskasvatuksessa.
Terapioiden järjestäminen varhaiskasvatuksen ympäristössä vaatii suunnittelua. Suunnittelussa on huomioitava yksittäiseen lapseen ja koko lapsiryhmään vaikuttavat tekijät (esim. sopivat tilat, päivästruktuuri, ennakointi, tiedonkulku henkilöstön välillä, lapsiryhmän toimintaan liittyvät vaihtelevat tekijät). Aina kuntoutuksen järjestäminen päiväkodissa tai lapsiryhmässä ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.
Kuntoutusta saavan lapsen lisäksi myös muut ryhmän lapset suhtautuvat kiinnostuneesti päiväkodeissa vieraileviin terapeutteihin, joilla on usein mukanaan mielenkiintoisia leluja, pelejä ja välineitä. Yhteistyötä lasta kuntouttavien tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä suunnitellaan koko lapsiryhmän tarpeet ja pedagogiikkaa huomioon ottaen.
Jos ryhmän arjessa vierailee säännöllisesti useita eri terapeutteja, on hyvä suunnitella toimintatapoja, joilla sekä kuntoutusta saava lapsi että myös ryhmän muut lapsen oppivat ennakoimaan ryhmässä vierailevat ulkopuoliset ihmiset. Apuna voi käyttää esimerkiksi päiväjärjestyksen yhteydessä käytettäviä valokuvia, joiden avulla kerrotaan, keitä ulkopuolisia aikuisia lapsiryhmässä kulloinkin vierailee.
Kysymyksiä herättävistä asioista on hyvä keskustella avoimesti sekä henkilöstön, kuntouttavan tahon ja lapsen huoltajien kanssa, jotta vältetään väärinkäsitykset tai tarpeetonta epätietoisuus siitä mitkä ovat kuntoutuksen ammattilaisen ja ryhmän henkilöstön yhteistyön muodot, toimintatavat ja työnjako.
Yhteistyö kuntouttavien tahojen kanssa on arjen monialaista yhteistyötä, joka parhaimmillaan tukee sekä kuntoutusta saavaa lasta sekä ryhmän muita lapsia, henkilöstön oppiessa uusia asioita, saadessa uusia ideoita ja soveltaessa uusia menetelmiä myös ryhmän muiden lasten kanssa.
– rohkeasti kannattaa ottaa yhteyttä
– ohjauskäynnit
– tavoitteiden läpikäynti
*Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella (aiemmin kunnilla ja sairaanhoitopiireillä). Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa Kelalla. Kuntoutuspalveluita tuottavat monet eri tahot ja yritykset.