Tuen muodot

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tuen muotoja. Tuen eri muotoja käytetään kaikilla tuen tasoilla lapsen tuen tarpeen mukaisesti.

Tuen muotoja voi toteuttaa samanaikaisesti heti tuen tarpeen ilmettyä osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tukitoimet suunnitellaan pedagogisesti niin, että lapsen osallisuus, oikeus oppia ja toimia osana vertaisryhmää toteutuvat lapsen edun mukaisesti.

Pedagoginen tuki

Pedagogisen tuen kivijalka ovat yhteiset työtavat ja menetelmät, joita toteutetaan johdonmukaisesti. Työtavat ja ryhmän toiminta suunnitellaan lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteet ja lasten tuen tarpeet huomioiden. Ryhmän toimintakulttuuria ja työtapoja reflektoidaan, lasten tuen tarpeita havainnoidaan, toimintaa dokumentoidaan ja arvioidaan päiväkodin, lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tasolla.

Pedagogisen tuen suunnitteluvastuu on ryhmän opettajilla. Vahvempaa tukea tarvitsevien lasten tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Pedagogisen tuen toteuttaminen edellyttää tiimin jäsenten yhteistyötä ja hyvää vuorovaikutusta sekä jatkuvaa työtapojen kehittämistä ja arviointia. Tuen perustana on henkilöstön sensitiivinen työote, lasta kunnioittavat toimintatavat sekä iloa, riemua, leikkiä ja lasten oppimista tukevat oppimisympäristöt.

Lapsen tarvitsemia yksilöllisiä tukitoimia toteutetaan pedagogisesti suunnitelluissa joustavissa pienryhmissä sekä koko lapsiryhmän yhteisessä toiminnassa. Pedagogista tukea suunniteltaessa käytetään apuna Varhaiskasvatuksen tukitoimien kartoitus- ja seurantalomaketta.

Hoidollinen tuki

Hoidollisen tuen muodot ovat keinoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoitoon, hoivaan ja avustamiseen varhaiskasvatuksessa. Hoidollisen tuen toteuttaminen suunnitellaan pedagogisesti inkluusion periaatteita kunnioittaen lapsen etu ensisijalla.  Hoidollinen tuki kirjataan lapsen esiopetuksen oppimisssuunnitelmaan.

• lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen perushoitotilanteissa
• ruokailuun ja ruokavalioon liittyvät järjestelyt ja menetelmät
• lapsen jaksamiseen ja levon tarpeeseen liittyvät ratkaisut
• pitkäaikaissairauden hoito: vastuiden suunnittelu ja toteutus tiimissä ja varhaiskasvatuksen toimipaikassa (lääkehoitosuunnitelman laatiminen kaupungin lääkehoitosuunnitelman mukaisesti)
• lapsen tarvisemien apuvälineiden käyttäminen
• liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet
• yhteistyö lapsen kuntouttavien tahojen kanssa
• neuvolasta ja terveydenhuollosta saatava konsultaatio, tuki ja ohjaus

Rakenteellinen tuki

Rakenteellisilla tuen muodoilla tarkoitetaan henkilöstöresursseja, ryhmäkokoa sekä henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen liittyviä tekijöitä. Lapsiryhmien kokoa ja henkilöstörakennetta määrittelee varhaiskasvatuslaki sekä laista annettu asetus. Esiopetuksessa noudatetaan näitä säädöksiä.

Mikäli päiväkodissa on tehostettua ja erityistä tukea saavia lapsia, tämä on otettava huomioon henkilöstömitoituksessa, mikäli lasta varten ei ole osoitettu avustajaa. Avustajat ovat osa varhaiskasvatuksen rakenteellista tukea, mutta avustajia ei lasketa henkilöstömitoitukseen.

Turun varhaiskasvatuksessa käytettäviä rakenteellisen tuen vaihtoehtoja:

• Alueellisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki
• Varhaiskasvatuksen resurssierityisopettajan tuki
• Pienennetyt ryhmät
• Alueelliset integroidut ryhmät
• Erityisryhmä
• Ryhmäkohtaiset ja lapsikohtaiset avustajat
• Ryhmän lapsimäärän pienentäminen
• Apuvälineiden käyttäminen
• Henkilöstön osaamisen lisääminen lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen ja sen toteuttamiseen liittyen (esim. menetelmäkoulutus)
• Henkilöstön mitoitukseen ja/tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut (esim. tuen hoitajan lisääminen ryhmään)

Tukea tarvitsevan lapsen esiopetus ja täydentävä varhaiskasvatus järjestetään pääasiallisesti lapsen lähipäiväkodissa lapsen omassa ryhmässä, johon tukitoimet suunnitellaan. Lisäksi käytössä on ryhmiä, joissa suhdelukumitoitus on pienempi ja/tai henkilöstörakenne pedagogisesti vahvistettu.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa palveluntuottajat vastaavat asiakkainaan olevien lasten tuen toteutumisesta. Turun kaupunki tukee korotetuilla palveluseteleillä yksityisiä palveluntuottajia rakenteellisen tuen järjestämisessä. Palvelusetelin korottaminen edellyttää lapsen tukea koskevaa hallintopäätöstä.

Lapselle annettavat tukipalvelut

Rakenteellista tukea ovat myös varhaiskasvatuslain 15 c § ja perusopetuslain mukaiset tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut, lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä apuvälineet.

Lapsella on oikeus tukipalveluihin kaikilla tuen tasoilla. Tehostettua ja erityistä tukea saavan lapsen tukipalveluista päätetään tehostettua tai erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä. Yleistä tukea saavalle lapselle hallinnollinen päätös tukipalveluista tehdään erikseen (yleisen tuen tukipalvelupäätös).

Varhaiskasvatuslain 15 c § mukaiset tukipalvelut

Erityisopettajan palvelut voivat olla lapsi- ja/tai ryhmätasoisesti annettavaa opetusta tai ryhmän henkilöstölle ja/tai huoltajille suunnattua konsultaatiota. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä ja toteuttamistavat räätälöidään lasten tarpeiden mukaan. Erityisopetusta voidaan toteuttaa yhteisopettajuutta hyödyntäen tai yhteistyössä muun varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Kokoaikaista erityisopetusta lapsi voi saada alueellisissa integroiduissa ryhmissä, jossa työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa niistä tukitoimista ja apuvälineistä, joita lapsi tarvitsee varhaiskasvatukseen osallistumiseensa. Tällaisia ovat nimenomaisesti varhaiskasvatuksessa tarvittavat toiminnan käytännön järjestämiseen, liikkumiseen ja muihin fyysisiin toimintoihin liittyvät järjestelyt, kuten esimerkiksi pyörätuoliliuskat ja kaiteet.

Apuvälineet voivat liittyä myös esimerkiksi lapsen kommunikaation, näön, kuulon, liikkumiseen tai muuhun tarpeeseen. Tällaisia apuvälineitä ovat lapsen oppimisen ja kehityksen tukemiseksi tarvittavat lelut, kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevat välineet, kuten esimerkiksi kommunikointia tukevat tietotekniset sovellukset, pelit tai äänikirjat.

Sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa apuvälineistä, joita lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksen ulkopuolella.