Esiopetuksessa käytössä olevia pedagogisia asiakirjoja ovat LEOPS, Pedagoginen arvio, Pedagoginen selvitys ja HOJKS. Pedagogisiin asiakirjoihin kirjattavat tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi ovat tärkeä osa suunnitelmallista esiopetuksen pedagogiikkaa ja dokumentointia. Hyvin tehdyillä pedagogisilla kirjauksilla varmistetaan myös lapsen kasvun, oppimisen ja tuen jatkuvuutta siirtymissä ja nivelvaiheissa.

Kenelle pedagoginen asiakirja kirjoitetaan? Tuen tarpeista kirjoittaminen Tavoitteet ja menetelmät: konkreettiset, riittävät tarkat ja saavutettavat Lapsen ja huoltajien osallisuus: jokaisen ääni kuuluviin

Kenelle pedagoginen asiakirja kirjoitetaan?

  1. Lapselle: lapsen osallisuuden varmistaminen ja dokumentointi
  2. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille: työväline yhteistyöhön ja yhdessä sovittujen tavoitteiden asettamiseen
  3. Ryhmän ja tuen henkilöstölle: työväline, joka ohjaa lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia
  4. Lapsen tulevaan kouluun tai uuteen esiopetuspaikkaan: dokumentti, joka rakentaa lapsen kasvun, oppimisen ja tuen jatkumoa
  5. LATU-työryhmälle ja erityispalvelupäällikölle: dokumentti, jota käytetään tuen päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa

Tuen tarpeista kirjoittaminen

Lapsen tuen tarpeista kirjoitetaan lasta kunnioittavasti. Tekstistä tulee näkyä, minkälaisiin arjen tilanteisiin tuen tarve on sidoksissa. Huomiota kiinnitetään oppimisympäristöön ja henkilöstön pedagogiseen toimintaan, jotta näitä voidaan muokata lapsen tuen tarpeet huomioiviksi.

Tuen tarpeesta kirjoittaessa pohdi seuraavia asioita:

  • Missä ja milloin tuen tarve ilmenee?
  • Kuvaile sekä lapseen, että tilanteeseen liittyvät tekijät
  • Mitä olemme jo kokeilleet?
  • Mikä auttaa ja miten?
  • Miten tuki vaikuttaa lapsen toimintaan?
  • Missä olosuhteissa ja millaisella tuella haastava asia onnistuu?
Diagnoosit ja lapsen tai perheen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat eivät kuulu pedagogiseen asiakirjaan. 

Pedagogisessa asiakirjassa voi kuitenkin joskus ilmetä näihin liittyviä asioita (esim. lapsen hoidollisen tuen toteutus), jos ne ovat esiopetuksen tai varhaiskasvatuksen toteuttamisen kannalta välttämätöntä tietoa.

Tavoitteet ja menetelmät: konkreettiset, riittävät tarkat ja saavutettavat

Pedagogisessa asiakirjassa asetettavien tavoitteiden tulee olla realistisia, selkeitä ja riittävän tarkkoja. Liian epämääräiset, yleisluontoiset tai laajat tavoitteet ei käytännössä mahdollista tavoitteellista pedagogiikkaa. Sama periaate pätee menetelmiin. Tavoitteille on aina osoitettava menetelmä tai menetelmiä, joilla tavoitteisiin pyritään. Menetelmien tulee tulla realistisia ja toteuttamiskelpoisia sekä riittävän tarkasti kuvattuja.

Lapsen ja huoltajien osallisuus: jokaisen ääni kuuluviin

Pedagogisessa kirjoittamisessa on tärkeää tuoda esille asiantuntijoiden näkemysten lisäksi lapsen ja lapsen huoltajien näkemykset. Tavoite on, että huoltajat ovat  aidosti mukana lapsen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja asiakirjasta ilmenee myös lapsen mielipide. Huoltajien näkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa lapsella on vahva tuen tarve ja tuen toteutus edellyttää eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Lähteet:

Lapsen vasu tuen aikana OPH 2019, Lasten vasujen auditointitulokset 2023 Turun kaupunki, Lasta kunnioittava pedagoginen kirjoittaminen vasu-miitti kevät 2023