| Kun esiopetukseen tulee monikielinen lapsi | Valmo-opetus | Suomen kielen taidon arviointi | Suomen kielen oppimisen tuki esiopetuksessa | Kielitietoinen esiopetus |
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin.
Kun esiopetukseen tulee monikielinen lapsi
Mistä lapsi tulee esiopetukseen?
Mikä on lapsen ja perheen tausta? Tuleeko lapsi esiopetukseen kotihoidosta? Onko lapsi osallistunut varhaiskasvatukseen aiemmin ja kuinka kauan?
Pidä huoltajan kanssa alkukeskustelu tai tarvittaessa siirtopalaveri. Jos lapsi tarvitsee tukea, siirtopalaverin pitäminen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen toimipaikan vaihtuessa on tärkeää. Siirtopalaveriin osallistuu vanhan ja uuden toimipaikan opettajat. Kerro huoltajalle keitä palaveriin osallistuu ja miksi palaveri pidetään. Opettajan lisäksi palaveriin voi kutsua valmo-opettajan, esiopetuksen kuraattorin tai erityisopettajan.
Käytä tarvittaessa tulkkia
Jos huoltajan suomen kielen taito ei vielä riitä monimutkaisista asioista keskustelemiseen, kutsu keskusteluun tulkki. Tulkin käyttäminen on huoltajan ja opettajan oikeus sekä lapsen etu, mikäli riittävää yhteistä kieltä ei vielä ole.
Muista varata tulkki ajoissa. Turun kaupungin käytössä olevat tulkkipalveluiden yhteystiedot löytyvät Metkusta/Dotkusta. Voit kysyä asiaa myös päiväkodin johtajalta.
Kielitausta ja huoltajayhteistyö
Mikä on lapsen kotikieli tai kotikielet? Millainen on huoltajien kielitaito? Mille kielille lapsi altistuu arjessaan? Kauanko perhe on asunut Suomessa? Kerro huoltajille lapsen oman äidinkielen oppimisen tukemisen tärkeydestä ja työtavoista, joilla lapsen kielenoppimista tuetaan. Hyödynnä esimerkiksi kodin ja esiopetuksen välillä kulkevaa kielivihkoa sanaston opettelussa.
Lapsen kielitaidon arviointiin käytetään KieliPeda-työvälinettä. Lisäksi voidaan käyttää Suunnitelma lapsen äidinkielen ja kotikielen tukemiseen -lomaketta, joka löytyy Dotkusta ja Extranetistä.
Esiopetuksen toimintaperiaatteet, käytännöt ja tiedonkulku kodin ja esiopetuksen välillä
Kerro esiopetuksen toimintatavoista ja käytännöistä (esiopetusaika, toiminnan tavoitteet, käytännöt, päiväjärjestys, lapsen tarvitsemat varusteet). Kerro mitä välineitä kodin ja esiopetuksen tiedonkulkuun sekä hoitoaikojen ja poissaolojen ilmoittamiseen käytetään. Varmista, että huoltajat osaavat käyttää vaadittuja ohjelmia. Tarvittaessa ohjaa hakemaan tukea ohjelmien käyttöön. Tukea saa Kauppatorin Monitorista (Aurakatu 8).
Järjestä opetus kielitietoisesti
Suunnittele toiminta ja kehitä oppimisympäristöjä kielitietoisesti. Nimeä ja sanoita asioita, esineitä ja tekemistä. Käytä monipuolista ja selkeää kieltä. Huomioi riittävät toistot. Hyödynnä musiikkia, loruja ja lauluja. Käytä olemassa olevia materiaaleja, kuten kuvia, Roihuset-kansioita, kielipelejä ja muita valmiita menetelmiä. Tee eri kielet näkyviksi ryhmässä.
Kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatus -asiakirja ohjaa kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toteutusta Turussa. Asiakirja löytyy Dotkusta ja Extranetistä.
Suunnittele mahdollinen valmo-opetus
Jos lapsi saa perusopetukseen valmistavaa opetusta, lapsen esiopetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Valmistava opetus integroidaan esiopetusryhmän toimintaan. Ole tarvittaessa yhteydessä valmo-opettajaan.
Valmo-opetus
Turussa esiopetuksen Valmo-opetusta järjestetään pääsääntöisesti lapsen omassa esiopetusryhmässä ja siitä vastaa ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa Turun kaupungin esiopetuksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Valmistavaa opetusta järjestetään kunnallisissa esiopetusyksiköissä. Valmistavan opetuksen tukena esiopetusryhmien opettajilla on varhaiskasvatuksen kiertäviä valmo-opettajia.
Päätös osallistumisesta perusopetukseen valmistavaan opetukseen tehdään pääsääntöisesti toimintavuodeksi. Valmistavan opetuksen tarve selvitetään 5-vuotiaille KieliPeda työvälinettä apuna käyttäen sekä henkilöstön ja huoltajien arvioiden perusteella. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kielitaitoa mittaavaa Kettu-testiä, aktiivista sanavarasto -testiä ja mahdollisia lausuntoja. Esiopetusvuoden aikana tulevien uusien lasten kielitaitoa ja ryhmässä toimimisvalmiuksia arvioidaan ja tulosten perusteella päätetään perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve ja tehdään tarvittava päätös.
Valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteen mukaisesti viisi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa siten, että valmistavan opetuksen lapset integroituvat esiopetuksen ryhmiin ja niiden toimintaan. Valmistavan opetuksen viides tunti toteutetaan ennen tai jälkeen yleisen esiopetusajan ja niillä lapsilla, jotka osallistuvat myös täydentävään varhaiskasvatukseen, viides tunti toteutetaan varhaiskasvatusajan puitteissa lapsen vireystilan kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Integroimalla valmistava opetus esiopetukseen edistetään lapsen suomen kielen oppimista, kotoutumista, esiopetuksen sisältöjen omaksumista ja sosiaalisten suhteiden muodostumista. Opetus tapahtuu esiopetusryhmässä, ohjatuissa yksilö-, pienryhmä- ja leikkitilanteissa sekä arjen vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten välillä. Lisäksi lapsen kaksikielistä/ monikulttuurista identiteettiä tuetaan mahdollisuuksien mukaan lapsen koulunkäyntivalmiuksien vahvistamiseksi.
Valmistavaan opetukseen osallistuville lapsille tehdään Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, johon on kirjattu opetusjärjestelyt ja jossa valmistavaan opetukseen osallistuvan lapsen osalta painottuu suomen kielen oppimisen lisäksi kotoutuminen. Suunnitelman tukena käytetään KieliPeda-työvälinettä.
Suomen kielen taidon arviointi
Esiopetuksessa olevan monikielisen lapsen suomen kielen taitoa arvioidaan esiopetusvuoden aikana säännöllisesti. Arviointivälineenä Turussa käytetään Kielipeda-välinettä. Kielipedan käyttöön liittyvät ohjeet ja tarvittavat lomakkeet löytyvät DoTkustaja Extranetistä.
Suomen kielen osaaminen ja oppimisen tarpeet tulee huomioida lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisessa sekä arvioitaessa suunnitelman toteutumista.
Lapsen suomen kielen taitoja tulee tarkastella vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Lapsen suomen kielen taitotaso käydään läpi huoltajien kanssa Leops-keskustelujen yhteydessä ja arviointi kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Ennen perusopetukseen siirtymistä huoltajille annetaan tietoa lapsen suomen kielen oppimäärän valinnasta. Ohjeet ja S2-opetuksen esite huoltajille löytyvät Dotkusta ja Extranetistä. Huoltajia varten on laadittu omankielisiä käännöksiä. Kevään arviointikeskustelussa varhaiskasvatuksen opettaja voi tarvittaessa suositella lapselle S2-oppimäärää perusopetukseen, jos lapsen suomen kielen kielitaito ei kaikilla kielen osa-alueilla vielä vastaa äidinkielisen suomenpuhujan kielitaitoa. Suositus kirjataan lapsen LEOPS:iin. Huoltaja tekee valinnan oppimäärästä ja se kirjataan LEOPS:iin. Huoltajan tekemä oppimäärän valinta siirtyy lapsen tulevaan kouluun tämän kirjauksen avulla.
Suomen kielen oppimisen tuki esiopetuksessa
Lapsen suomen kielen taidon tukeminen esiopetuksessa on jokaisen lapsen kanssa toimivan ammattilaisen tehtävä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa jokainen aikuinen on lapselle kielen opettaja. Omaa kielenkäyttöä on tärkeä reflektoida. Aikuisen antamalla mallilla, omalla asenteella ja toiminnalla sekä oppimisympäristön muokkaamisella tehdään toiminnasta monikielisen lapsen kielen oppimisen tarpeet huomioivaa.
Lapsi oppii kieltä kaikissa arjen tilanteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kielitietoinen pedagogiikka ei kaikissa hetkissä edellytä erillisiä menetelmiä tai materiaaleja – keskeisestä ovat henkilöstön asenteet ja vuorovaikutus lasten kanssa.
Suomen kielen oppimisita voidaan tukea monin keinoin. Keinoina voivat olla arjen sanoittaminen, toistaminen, näyttäminen, eleet, mallittaminen, toisin sanominen, kuvien käyttö, piirtäminen ja viittomat. Erilaisia materiaaleja, leikkejä ja pelejä kielitietoiseen opetukseen on olemassa paljon ja apua niiden etsimiseen voi pyytää esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalta tai valmistavan opetuksen opettajalta. Esimerkkinä kuvataan käytössä olevan Suomen kielen vihkon käyttö.
Suomen kielen kielivihko oppimisen tukena
Kielivihkoa voidaan käyttää kaikenikäisten lasten kanssa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen.
Vihko kulkee lapsen mukana päiväkodin/esikoulun ja kodin välisenä työvälineenä, johon myös vanhemmat sitoutuvat.
Sanaston käsittelyn jälkeen aiheen sanasto liitetään vihkoon/kansioon.
Kotona sanastoa harjoitellaan omalla äidinkielellä ja suomeksi.
Oman vihon avulla lapset palaavat jo opittuihin asioihin ja sanoihin ja kertaavat niitä.
Turussa on laadittu opas Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus, jota voidaan hyödyntää myös esiopetuksessa. Opas sisältää käytännön ohjeita kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen järjestämiseen.
Kielitietoinen esiopetus
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä
kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto-
ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet).
Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomenkieli, saavat vahvan tuen suomenkielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.
Lähteet:
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Turun varhaiskasvatuksessa työskentelevät valmo-opettajat