Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa Monialainen yhteistyö Verkostoyhteistyö Yhteistyö lapsen kuntouttavien tahojen kanssa

Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi, sekä tukea lapsen huoltajia kasvatustyössä. Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen yhteistyö tuo lapsen elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä lasten huoltajien kanssa sekä ryhmätasolla että yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla. Yhteistyössä huoltajien kanssa jokaiselle lapselle tehdään vuosittain lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jota arvioidaan aina lapsen tarpeiden mukaan. Yhteistyön merkitys korostuu, kun lapsen tuen tarpeet ovat suuret tai lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista on herännyt huoli. Tarvittaessa lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan ja järjestetään monialaisessa yhteistyössä.

Monialainen yhteistyö

Monialaista yhteistyötä tehdään huoltajien luvalla. Keskustele siis aina ensin lapsen asioista lapsen huoltajan kanssa. Luvan saatuasi ota yhteyttä muihin asiantuntijoihin.

Turussa varhaiskasvatuksessa oleva lapsi voi saada terveydenhuollon ammattilaisten palveluita muun muassa lastenneurologian poliklinikan, Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä vammais- ja eri terapiapalveluiden kautta. Varhaiskasvatusikäisten lasten ensisijainen palvelu on neuvola, josta lapsi ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin. Sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha).

Tuen vastuun kehällä on kuvattu tarkemmin minkälaista tukea eri tahot järjestävät ja miten palveluiden piiriin päästään.

Verkostoyhteistyö

Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen asioissa erilaisissa verkostoissa lapsen huoltajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Verkostoyhteistyöhön sisältyy muun muassa lomakkeiden täyttämistä, lasta koskevien selvitysten kirjoittamista ja verkostopalavereissa mukana olemista.

Lapsen ja perheen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä. Tieto lapsen hoitavien tahojen järjestämistä verkostopalavereista ei automaattisesti siirry varhaiskasvatukseen, vaan liikkuu huoltajien luvalla tai kautta. Ryhmän opettaja voi kysyä huoltajilta keskustelussa mahdollisista lapsen hoitavista tahoista ja ilmaista lapsen huoltajalle, että osallistuu mielellään lapsen verkostopalaveriin, mikäli sellainen on tulossa.

Verkostopalavereista on hyvä tietää etukäteen myös siksi, että aika riittää mahdollisen kirjallisen selvityksen tai palautteen kirjoittamiseen, jota varhaiskasvatuksesta voidaan pyytää ennen verkostoa. Yhteistyötahoilla on yleensä omat lomakkeensa, joita käytetään. Mikäli valmista lomaketta ei ole, voit kirjoittaa selvityksen Selvitys lapsen varhaiskasvatustilanteesta -lomakkeeseen. Lomake löytyy Dotkusta ja Extranetistä.

Palautetta varhaiskasvatuksesta pyydetään usein myös silloin, kun aloitetaan lasta koskevat tutkimukset. Tällöin käytössä on useimmiten tutkivan tahon tietyt valmiiksi strukturoidut lomakkeet.

Lomakkeiden täyttämisestä ja palavereihin osallistumisesta vastaa lapsen varhaiskasvatuksen opettaja, erityisopettaja tai sosionomi ja perhepäivähoidossa perhepäivähoitaja. Vaikka lomakkeen täyttää yksi työntekijä, koko tiimin asiantuntemusta hyödynnetään lapsen asioiden ylös kirjaamisessa. Olennaista on, että keskeiset asiat, kuten huoli lapsen kehityksestä tai oppimisesta, ilmenevät selvityksestä.

Verkostopalavereissa huomioitavaa

Verkostopalavereissa varhaiskasvatusta edustaa pääsääntöisesti lapsen opettaja, erityisopettaja tai sosionomi. Palaveri sujumisen kannalta valmistautuminen on keskeistä:

  • kuka kutsuu? ketkä osallistuvat? missä pidetään?
  • pohdi etukäteen tärkeimmät asiat, jotka haluat nostaa esille. Onko jotakin mitä ei vielä ole todettu etukäteen lähetetyssä kirjallisessa selvityksessä tai palautteessa?
  • kiinnitä erityistä huomiota siihen, miten puhut lapsesta ja perheestä. Pelkkien huolien esille nostaminen ei riitä. Kerro aina myös havaitsemistasi lapsen ja perheen vahvuuksista. Palaverin tarkoituksena ei ole lannistaa vaan löytää keinoja ja ratkaisuja tulevaan
  • tuo palaverin jälkeen kaikille tiimin jäsenille tiedoksi lapsen varhaiskasvatuksen toteutuksen kannalta olennaiset asiat
  • mikäli verkostossa sovitaan esimerkiksi uudesta pedagogisesta tai hoidollisesta tukitoimesta varhaiskasvatuksessa, kirjaa nämä lapsen vasuun verkostopalaverin päivämäärällä. Perheen sosiaalihuoltoon liittyviä asioita tai lapsen terveystietoja ei kirjata vasuun

Yhteistyö lapsen kuntouttavien tahojen kanssa

Huoltajien osallisuus lapsen kuntoutuksessa ja tuen suunnittelussa on tärkeää, koska lapsen vanhemmat tai muut huoltajat vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen yleensä eniten ja ovat pääasiallisessa kasvatusvastuussa lapsesta.

Yhteistyötä lapsen terapeuttien ja kuntouttavien tahojen kanssa tehdään varhaiskasvatuksessa aina huoltajien luvalla lapsen etu ensisijalla

Varhaiskasvatuksen ja lasta kuntouttavien terapeuttien välinen yhteistyö ja toimintatavat räätälöidään aina tapauskohtaisesti. On tärkeää, että lapsen kuntouttavalla taholla, varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ja huoltajalla on yhteinen käsitys tavoitteista, joita lapsen varhaiskasvatuksessa ja kuntoutuksessa tuetaan.

Huoltajan luvalla opettaja voi kutsua lapsen kuntouttavan tahon mukaan lapsen vasukeskusteluun. Keskustelussa sovitaan tarkemmin tavoista, joilla yhteistyötä tehdään. Yhteistyö kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Kuntoutuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksen ympäristössä

Lapselle, joka saa kuntoutusta, tehdään terveydenhuollossa kuntoutussuunnitelma. Kuntoutusuunnitelmissa terapiakäyntejä suositellaan usein pidettäväksi lapsen lähiympäristössä. Lapsen kuntoutukseen voi sisältyä myös erikseen myönnettyjä ohjauskäyntejä. Ohjauskäynnit ovat yleensä suunnattu kotiin.

Lapsiryhmässä kuntoutuksen ammattilainen näkee lapsen toimintaa vertaisryhmässä ja voi mallintaa käyttämiään työtapoja varhaiskasvatushenkilöstölle. Lapsen lähiympäristössä toteutettava kuntoutus lisää kuntouttavan ammattilaisen ymmärrystä lapsesta, mahdollistaa monialaisen ja -ammatillisen tuen toteutumisen lapsen arjessa ja kuntoutuksessa harjoiteltavien taitojen ja toimintatapojen käyttöönoton lapsen arkiympäristössä.

Terapioiden järjestäminen varhaiskasvatuksen ympäristössä vaatii suunnittelua. Suunnittelussa on huomioitava yksittäiseen lapseen ja koko lapsiryhmään vaikuttavia tekijöitä. Yhteistyötä lapsen kuntouttavien tahojen kanssa suunnitellaan koko lapsiryhmän tarpeet ja pedagogiikkaa huomioon ottaen.

Pohdittavia kysymyksiä​

Mikä ajankohta palvelee sekä lasta että koko ryhmää parhaiten?​

Miten terapia kytkeytyy lapsiryhmän toimintaan? Tukeeko terapiakäynti lapsen sosiaalista osallisuutta? Miten varmistetaan, ettei lapsi jää toistuvasti pois jostakin muusta toiminnasta?​

Miten yhteinen keskustelu terapeutin ja henkilöstön kesken toteutuu?

Koko ryhmä huomioitava lasten yksilökuntoutuskäyntien suunnittelussa

Hyvin suunniteltu ja strukturoitu yhteistyö terapeuttien kanssa tukee sekä kuntoutusta saavaa lasta että koko lapsiryhmän toimintaa. Lapset suhtautuvat kiinnostuneesti päiväkodeissa vieraileviin terapeutteihin, joilla on usein mukanaan esimerkiksi mielenkiintoisia leluja, pelejä ja välineitä.

Jos ryhmän arjessa vierailee säännöllisesti useita eri terapeutteja, on hyvä suunnitella toimintatapoja, joilla sekä kuntoutusta saava lapsi että myös ryhmän muut lapsen oppivat ennakoimaan ryhmässä vierailevat ulkopuoliset ihmiset. Apuna voi käyttää esimerkiksi päiväjärjestyksen yhteydessä käytettäviä valokuvia, joiden avulla kerrotaan, keitä ulkopuolisia aikuisia lapsiryhmässä kulloinkin vierailee.

Monialaisen yhteistyön tekeminen kehittää henkilöstön ammattitaitoa ja tarjoaa uusia menetelmiä arkeen. Aina kuntoutuksen järjestäminen päiväkodissa tai lapsiryhmässä ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.