| Oppilaan oikeus tukeen | Lähikouluperiaate | Osallisuus ja yhteistyö | Esteettömyys | Kieli- ja kulttuuritietoisuus |
Lähikouluperiaate
Perusopetuslain mukaisesti opetuksen järjestäjä osoittaa oppivelvolliselle oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu on se koulu, jonka oppilaaksi oppilas asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Turussa lähikoulu osoitetaan oppilasaluejaon mukaisesti. Lähikoulu ei aina välttämättä ole mitatulta etäisyydeltään oppilaan asuinpaikkaa lähinnä oleva koulu.
Lähikouluperiaatteen mukaisesti, oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa ja tarvittava tuki tuodaan oppilaan omaan opetusryhmään. Oman lähikoulun oppimisympäristöä ja rakenteita muokataan ja tukea tarjotaan omassa kouluympäristössä.
Osallisuus ja yhteistyö
Suomi on sitoutunut järjestämään opetuksensa inklusiivisesti. Inklusiivisessa koulussa on tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja moninaisuuden näkemiseen rikkautena pohjautuva toimintakulttuuri.
Luokan, kodin ja koulun yhteisöllisyyttä edistetään ja kaikkia oppilaita arvostetaan ja autetaan kasvamaan siten, että he tuntevat kuuluvansa ryhmäänsä ja kouluyhteisöönsä niiden täysivaltaisina jäseninä.
Osallisuuden esteitä poistetaan ja mahdollistetaan kaikkien aktiivinen toimijuus, yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus. Keskeistä ovat kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opetusjärjestelyt ja jokaisen oppilaan oikeus osallistua yhteiseen opetukseen yhteisessä luokassa sekä saada tarvitsemansa tukitoimet oikea-aikaisesti siellä missä oppilas opiskelee.
Oppilaan oikeus tukeen
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti hänen omassa opetusryhmässään ja koulussaan erilaisin joustavin järjestelyin.
Oppilaiden ohjaaminen ohjaaminen on jokaisen kouluyhteisössä työskentelevän tehtävä. Ohjaus liittyy kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointiin.
Esteettömyys
Oppimisen tuen järjestämisessä oppimisen esteettömyys otetaan huomioon: koulun toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä muokataan kaikille oppilaille sopiviksi. Esteettömyys käsitetään laaja-alaisesti huomioiden fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja aistiesteettömyys. Koulujen oppimisympäristöjä suunnitellaan siten, että ne tukevat kaikkien kouluyhteisön jäsenten oppimista ja hyvinvointia.
Kieli- ja kulttuuritietoisuus
Kielitietoisessa koulussa jokainen koulun aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kielitietoista opetusta tarvitaan, koska kieli on paitsi väline myös oppimisen kohde jokaisessa oppiaineessa. Opetuksessa ymmärretään sisältöjen ja kielen opetus toisiinsa erottamattomasti liittyvinä asioina ja tehdään oppilaat tietoisiksi eri oppiaineiden kielten erityispiirteistä. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteelliseen ajattelun kieleen. Opettajan ja kouluyhteisön tulee tukea oppilaan monilukutaidon kehittymistä.
Kouluissa tunnistetaan, että kaikki oppilaat ovat monikielisiä: koulun ja oppiaineiden kielten rinnalla oppilaat käyttävät vieraita kieliä, äidinkieliään, murteita ja puhekieltä. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus rakentaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään omista lähtökohdistaan. Kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa ja arvioinnissa ymmärretään.