NNE2-legin aikana olemme tutustuneet Ruotsin itärannikon ikivanhoihin satamapaikkoihin. Märketin jälkeen yövyimme Arholmassa. Lähdimme heti aamusta Ninan ja Christianen historia-, biologia- ja maantiedekierrokselle saarelle. Kuljimme saaren läpi, vieraillen mm. kukkulan päällä olevalla kirkolla sekä saaren toisella puolella olevassa kylässä.
1700-luvulla Arholman saari sai osansa suuresta pohjan sodasta, jonka aikana venäläiset polttivat koko saaren maan tasalle. Arholmin lisäksi myös Sandhamnin ja Furusundin historiaa varjostaa venäläisten harjoittama isoviha. Isoviha alkoi Venäjän miehitettyä Ruotsin alueita Suuren Pohjan sodan aikana vuodesta 1700 eteenpäin. Isovihasta kärsivät erityisesti suomalaiset naiset, nuoret ja talonpojat, joita venäläiset mm. piinasivat, kiduttivat ja orjuuttivat. Myös Ruotsin hallitsemat alueet kärsivät isovihasta, kun venäläiset polttivat ja tuhosivat asutuksia ja kyliä. Isoviha vaikutti Ruotsin rannikolla asti, mutta Tukholmaan se ei kuitenkaan koskaan ylettynyt. Isoviha päättyi Venäjän ja Ruotsin solmittua Uudenkaupungin rauhan vuonna 1721.
Arholmin kierroksen jälkeen suuntasimme kohti Sandhamnia. Sandhamn oli myös yksi saarista, joka tuhottiin lähes kokonaan. Isovihan jälkeen Sandhamnin tullitalo rakennettiin uudestaan. Tullaus- ja luotsaustoiminta oli alkanut jo 1600-luvulla, kun kuninkaallisen laivaston lisäksi myös kauppalaivasto sai käyttää saaren ohi kulkevaa väylää. Saaren luotsit pyrkivät ohjaamaan veneet turvallisesti satamaan, ja tulleilla tahdottiin kerätä maksuja kuninkaalle.
Myöhemmin saarella pyrittiin keräämään rahaa eri tavalla, kun 1970- ja 1980-luvulla saaren omistaja Fleming Broman pyöritti tunnettua huumeliigaa. Saarella valmistettiin amfetamiinia ravintolan tiloissa, ja sitä kuljetettiin Tukholmaan pikaveneillä, jossa metron säilytyslokeroita käytetiin huumeiden jakeluun. ”Sandhamn-liigasta” on tehty myös ruotsalainen draamaelokuva ”Viattoman sininen taivas”.
Sandhamnin suuresta satamasta matkasimme Furusundiin. Aiempien saarten tapaan myös Furusund tuhottiin. Vuonna Tanskan unionikuningas 1463 Kristian I hakkautti Furusundiin kompassiruusun ennen lähtöään Turkuun, josta matkan oli tarkoitus jatkua Venäjälle sotimaan. Kompassista on edelleen nähtävissä kuninkaan ja häntä seuranneiden aatelismiesten vaakunat. Se on Pohjoismaiden vanhin tunnettu kompassiruusu.
Myös Furusundilla on Sandhamnin tapaan rikoshistoriaa. Saarella pyöritettiin 1920-luvulla Ruotsin kieltolain vastaista väkevän alkoholin valmistusrinkiä, jota salakuljetettiin Suomen mantereellekin asti. Suomeen salakuljetuksesta vastasi tunnettu suomalainen salakuljettaja Algoth Niska.
Furusundin saarella sijaitsee myös tunnetun ruotsalaiskirjailijan Astrid Lindgrenin kesähuvila, jonka ohi kuljimme kierroksen aikana. Astrid Lindgren tunnetaan mm. kirjasarjoistaan Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli. Astrid kirjoitti Vaahteramäen Eemelin tarinoita Furusundissa, ja otti saaresta inspiraatiota kertoessaan kirjan ympäristöstä.
”Metkuja ei keksitä, niitä vaan syntyy. Eikä sitä tiedä ennen kuin jälkeenpäin, että se oli metku.” – Vaahteramäen Eemeli. Ja Meluiltahan ne metkut onnistuvatkin.
Tällä hetkellä suuntaamme purjeet ylhäällä kohti Tukholmaa ja ennen sitä Vaxholmaan, jossa käymme kaupassa seuraavaa legiä varten.
Niko, Alarik, Elmeri