Aamulla noin klo 08:00 laitoimme Lokin köydet kiinni Stora Karlsön pienelle saarelle. Saaren turkoosi rantaviiva ja valkoiset hioutuneet pikkukivet loivat välimerellistä tunnelmaa. Auringon paiste ja helteinen ilma lisäsivät rantalomatunnelmaa entisestään, mutta ei tämä mikään lomamatka ole. Lähdimme tutustumaan saaren rikkaaseen luontoon opastetulla kierroksella. Oppaamme Alice kertoi, että Stora Karlsö on maailman toiseksi vanhin luonnonsuojelualue Yhdysvaltain Yellowstonen jälkeen ja hyvästä syystä!
Stora Karlsön yhdestä kalliotörmästä löytyy muistotaulu Willy Wöhleristä, joka oli keskeinen henkilö saaren luonnonsuojelualueen perustamisessa 1880-luvulla. Willy huomasi tuolloin, että paikalliset kalastajat olivat metsästäneet saaren etelänkiislakannan lähes loppuun. Hän päätti perustaa suojelusäätiön, joka osti maata ja suojeli valtaosaa saaresta. Sen myötä etelänkiislakanta saatiin takaisin kasvuun. Nykyään saarella pesii vuosittain 12500 paria. Saari on Ninan iloksi, sisarsaarensa Lilla Karlsön kanssa, Itämeren oikeita lintusaaria.
Saaren maisemaa komentavat jylhät kalliot ja niihin paiskovat aallot. Mereen loppuvat niityt ja laihot ovat avoimia ja matalia. 1880-luvulla saarelta poistetut lampaat palautettiin tänne liki sata vuotta myöhemmin perinnebiotoopin säilyttämiseksi. Pieni saari kuitenkin yllättää monipuolisella historialla. On uskomatonta ajatella, että näin pienellä saarella on niin ainutlaatuinen ja tutkittu menneisyys niin maantieteellisesti ja kulttuurillisesti. Jo yhdeksällä vuosituhannella asutetulla saarella on merkkejä pronssiaikaisista haudoista ja hansaliiton kauppapaikan raunioista aina moderneihin majakkoihin ja tutkimuslaitoksiin. Kävimme saarella myös uimassa ja snorklaamassa. Tarkistimme, että Lokin kölin alla oli todella 20-30 cm vettä.
KOnsta, Lukas ja Niilo
