Sadusta piirtäminen tukee lapsen omaa kerronnallista valmiutta sekä mahdollistaa uusien opittujen sanojen siirtymistä aktiiviseen sanavarastoon
Kielellä leikittely, kuvaavien sanojen käyttö sekä nimeäminen tukevat niin kielen ymmärtämisen taitoja kuin puheen tuottamisenkin taitoja. Näitä taitoja tarvitaan erityisesti kun kehitetään kielellistä muistia ja sanavarastoa. Lapsen kielelliset taidot eivät synny itsestään. Siksi varhaiskasvatuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on vahvistaa lasten kielen käyttöä. Kieli vahvistuu lasten luontaisen uteliaisuuden avulla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Kaksi- ja monikielisten lasten suomen kielen valmiuksiin kiinnitetään erityisesti huomiota ennen esiopetukseen siirtymistä. Lastenkirjallisuus; tarinat, lorut ja runot toimivat porttina satuihin, seikkailuihin ja tietoon. Laadukkaasti kuvitettu kuvakirja on myös taide-elämys.
Suomi toisena kielenä lasten kanssa toteutettiin Pikku pikku eukko projekti. Elsa Beskown kertomuksessa kerrattiin niin paikanmääreitä, adverbejä, adjektiiveja ja tunteita. Sadussa on myös sanoja joita ei arkikielessä usein kuule kuten eukko, kiulu ja tupa. Tarinaan tutustuttiin ensin pöytäteatterin muodossa, jonka jälkeen taiteiltiin yhdessä!
Pienryhmässä laulupiirtäminen sujuu parhaiten. Jokainen saa vuorollaan kertoa omasta piirroksestaan tai vaikkapa näyttää mitä tällä kertaa paperille syntyi!
Kaikki lapset eivät luonnostaan ole kiinnostuneita piirtämisestä. Saattaa olla että visuaalinen hahmottaminen ja hienomotoriikka tuntuvat työläiltä tai lapsen kätisyys ei ole vakiintunut.
Laulun myötä lapsi kiinnostuu kuvan syntymisestä ja keskittyy asiaan aivan uudella tavalla. Laulupiirtäminen tukee myös kielitaitoa. Sanojen rytmiikkaa on helpompi säädellä laulaen tai loruillen. Tuntematon sana saa kuvan avulla heti merkityksen.
Piirtäminen ja laulaminen tukevat hienosti toisiaan. Laulun sanojen avulla on helpompi hahmoittaa, mistä elementeistä erilaiset kuvat koostuvat. Syntyneen kuvan avulla uutta sanastoa on helpompi muistaa.
Laulupiirtää voi monilla eri tavoilla:
Yhdessä yhtä aikaa isolle paperille ” Polkua pitkin, polkua pitkin, minä kävelen. Polkua pitkin, polkua pitkin. Kunnes jotain näin!” Polku kiemurtelee paperilla laulun ajan. Sitten pysähdytään ja jokainen saa piirtää mitä polulla näki. Yhdessä vielä keskustellaan piirroksista.
Jokainen piirtää omalle paperille. Aikuinen voi ensin toimia esilaulajana, mutta kun laulupiirtäminen tulee tutuksi myös lapset ovat mielellään esilaulajia! ”Piirrän suuren ympyrän, sen päälle keskikokoisen ja vielä ylimmäksi ihan pienen ympyrän” Piirroslauluja voi keksiä itse tai vaikkapa lainata kirjastosta laulupiirtämiseen erikoistuneita kirjoja.
Piiparinpuiston leikkipaikka. Puistoretkellä voidaan palauttaa mieleen Paula-toiminnassa käsiteltyjä sanoja erilaisten toiminnallisten tehtävien avulla. ” Näytä taulusta käsi. Hyvä! Missä ovat sinun kätesi? Hyvä! Kosketa kädelläsi jotain punaista….”
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa erilaiset oppimisympäristöt ovat keskeisessä osassa. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Lasten mielipiteet ovat tärkeitä kun valitaan, suunnitellaan ja muokataan oppimisympäristöjä. Lapsille mieluisat oppimisympäristöt tukevat lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjaavat leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla asteilla ja koko keholla vahvistaa oppimista. Erityisen tärkeää on, että uusilla opittavilla asioilla on yhteys lapsen kehittymässä oleviin taitoihin, kokemusmaailmaan ja kulttuuriseen taustaan.
Turun kaupungin kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen sisältyy Paula-ryhmien toiminta. Paula-ryhmät, joissa on n. 2-5 lasta kokoontuvat kerran viikossa päiväkotipäivän aikana. Paula-ryhmiin osallistuvat yleensä 4 vuotiaat lapset ja toimintaa vetää lasten oma varhaiskasvatuksenopettaja. Ryhmä kokoontuu n.15-20 kertaa toimintavuoden aikana. Paula- ryhmässä kieltä opitaan toiminnallisesti hyödyntäen leikkejä, loruja ja lauluja. Paula-vihko liittyy kiinteästi toimintaa. Vihkoon kerätään käsitellyistä sanoista kuvastoa ja ajatuksena on, että kotona yhdessä vanhempien kanssa palautettaisiin mieleen vastaavat sanat lapsen ensikielellä/kielillä.
Yksi käsiteltävä teema on kehonosat. Yhdessä voidaan esimerkiksi laulaa: ”Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat. Silmät, korvat ja vatsaa taputa. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat.
Kehonosia voi myös harjoitella paperinukkejen avulla tai leikkimällä lääkäriä: Laitetaan laastari polveen. Kehonosista voi tehdä vaikkapa pelikortit. Nostetaan vuorotellen kortteja pakasta ja näytetään sekä sanotaan ääneen kortissa oleva kehonosa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kuvatessa , että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. On tärkeää, että kasvattajat ymmärtävät kielen
keskeisen merkityksen niin lasten kehityksessä ja oppimisessa kuin
vuorovaikutuksessakin. Kieli liittyy identiteetin rakentumiseen sekä osallisuuden kokemiseen yhteisössä.
Henkilöstöltä tämä edellyttää tietoa toisista kulttuureista, erilaisista katsomuksista ja kielenkehittymisen erityispiirteistä, niin yksi- kuin monikielistenkin lasten kohdalla.
Turussa kieli- ja kulttuuritietoista varhaiskasvatusta kehitetään aktiivisesti. Elokuusta 2019 alkaen päiväkoteihin on nimetty kieli-ja kulttuuriopettajia, jotka toimivat ryhmissä kasvattajien tukena ja työpareina.
Tällä sivulla avaamme miten kieku-toiminta näkyy Munterinkadun päiväkodin arjessa. Sivua päivitetään n.kerran kuukaudessa.
